| Aihe: Mystinen palastrato-projekti | |
|---|
 Kefiiri
10.11.2013 18:51:48 (muokattu 10.11.2013 18:54:31) | |
|
Kitaran tuhkaruumis-juttu huvitti kieltämättä minuakin :D
En ole musiikin asiantuntija. | |
No sehän se on. Passi. Hyvä että hokasit. Mulla jo kävi kylymä hiki, kun pelästytti että se on joku itäblokin palikka. Kyllähän työ muistatta niitä neukkuajan sanakirjoja, missä opetettiin ostamaan niitä repäsykorkkisia votkapulloja? Ennen kun päästiin sukkahousukaupoille niin piti esitellä ihtesä asiallisesti. Niistä oppaista päätellen kaikki Tamarat ja Nadjat oli kalabiologeja tai insinöörejä ja töissä jossain viijennessä ratkaisevassa kutulaitoksessa. Niin että jos tämä olis kanssa ollunna vaikka Kolomannen Ratkaisevan Vaahterakaulatehtaan tuotoksia. Sieltä 22 nauhaselta osastolta. 21 nauhasilla oli varmaan oma kolonna...
Eipä tainnunna kaulakalluppi olla kovin tuottelias. Eipä se mittään. Koverran siitä jonkun kalliin näkösen ja liimoon piälle vaekka oman dekkaalin. Semmonen pitäs olla joka pojalla.
Tuossa äsken muuten isän kanssa vietettiin isien päivät autotallissa ja paikattiin se kolohittu saarnibodari. Nyt siitä passaa jotaki näperrellä. Olisko jollakulla tarvetta? Otin vielä papalta dremelin lainaan. Sillä on niitä vehkeitä. Jospa tekis jonnii relliikkimallisen kaulan tai jottain sellasta. Huomenna uutta putkeen. Koettakkee jaksella! | |
Heipä hei!
Nyt on rojektissa välipäivä. Aamusella etiskelin lissee osia ja sitten hioskelin sitä Saarniometsän palikkaa. Siinä välissä kävin postittamassa yhelle kohtalontoverille sen Squikan alakuperäsen kaulan. Toivottavasti tykkee. Halavalla ainakkii mänj', niin että ei pitäs korkeelta puota vaikka ei niin tykkeiskään.
Sitten tuas siinä hiontahomman aikana piti vähän väliä paperia vaihella. Olipa tiukassa mualit! Mitä lie liimoja haistelleet värjäillessä - en tiijä. En kyllä sitä uima-altaan pohjoo eis yrittäny. Oli niin kyllä hankala paikka. Kyllä siitä ihan hyvä tulloo vielä. Eihän se mikkään nätti oo, mutta ihan ok. Paitsi jos tykkee vanahasta ja ryppysestä. Sitten se on just hyvä. Ei kyllä liity äskeiseen, mutta siinä oli silittäessä aikoo tuumailla. Mietin sitäkii yhtä kaveria, joka teki emä temput entiselle vaimolleen. Tai eikä se sillo ollu ees entinen. Nykynen se olj' sillon. Mikähän se nykynen siiten olj'? No eipä takerruta siihen. Ei kyllä näissä kitaraporukoissa olis semmonen varmaan tullu ees mieleen. Vaihella nyt kotimainen tuote halapatuontivehkeeseen ja maksella vielä väliä! Olipa sitten mitenkä hoikka kaula tahi kevyt runko hyvväänsä. Mieliummin taitas männä kaks nuorta vaehossa yhteen vanahaan... Mutta kaveri ei kyllä kitaroo soettelekkaan. On enempi tuota koskettelusoittokokemusta sillä.
Sielläpä autotallissa hioksellessa tuli kylymä. Pakko oli tulla sisälle lämmittelemmään. Keitin siinä välikahvit. Eilistä kakkua oli vähäsen jälellä, vaekka lapset olj' yrittäny pittee huolta meikäläisen linjoista. Ehin vielä vähäsen suamaan. Siinä pikkuhilijoo kun piässä alako tuas olla liikettä, niin tuli mieleen se kun joku puhu jostain linkkijuttuloista. Siitä sitten näppärästi ihan ite loin semmosen kansion tai mikä se nyt lie. Kuvia pistin. Vähän ne on sikin sokin siellä, mutta jospa niistä selevän suapi. Laitan sen linkin tuohon alle. Sinne kai suapi jottain lööperiä laskeskella, jos sille tuntuu. Ja mikä ettei. Välillä niinnii päin :)
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5944981221568456466 | |
Heissan allesammans! Nyt on viimmisen päälle puuhapäivä takana. På den sista flicka - som man säger på Ålandsspråket!
On nimittäin lapsluku kasvanna yhellä, kun se Arskan lähettämä remolo tulj' kottiin. On niin ruosteessa että! Ameriikasta asti on pitänä ruosteet kannella. Kyllä kannatti. Meillähän sitä ei luonnossa oliskaan. Tasapainon vuoks laittelin ruostesuojamualit siihen saarnibodarin pintaan. En tiiä kyllä kannattiko, mutta siinä ne nyt on. Käykeepä kahtomassa. On siellä muita kuvia kanssa. Tältä päivältäkkii.
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5945420393774771058
Meinas männä tännäännii ihan silittelyks koko päevä. Sitä minä sinistä kehokasta näpräsin. Sain lopulleen kaekki mualit poikkeen, mutta kyllä sitä piti kuumalla puhallella. Ensin kärys hanska ja sitten sulake... Sitten tuassiisa hiekkapaperj' kätteen. Tai no, konneella ajelin ensin. Ja tuassiisa olj' aekoo ajatella. Tällä kerralla tuumasin, että pitäskö näelle rojekteille keksiä jottii nimet. Ei sitten sotkeuvu puhheessa. Se saarnirelliikki vois olla vaekka Hinkkanen. Sitä on nyt tullunna hinkattua. Ommoo sukua se on Tuhkanen. Rouva taetaa olla tai sitten se on joku nuorempi heppu, joka on ottanna emännän nimen. Ei sitä meijän nuoruuvessa semmosta. Sitten se musta palikka vois olla vaekka Susi. Minä ku ajattelin tehhä siitä semmosen 70-luvun Japanialaisen fenkuran ja ne japonaiset tykkee siitä susista. Eikä sitten hävetä vaekka mänis piloille koko rojekti ku olis susj' jo syntyissään. Semmosta pähkäilin.
Se Hinkkasen rouva kävi lakassa. Ensin kyllä hinkkasin mahottomasti ja sotkin lopulta mustalla ruostemualilla piälle. Ja joko siitä olj' puhetta? Joku juutuupissa teki silleen ja minä perässä. Sillä ajalla kun se siinä sitä rusketusta kuivattelj' niin kävin hakemassa siihen tallan eli remolon. On kyllä hieno! Ei oo suomalainen ruoste yhtä hienoo ku amerikkalainen. Sempä taotta sitä piti vähän maksella! Kotimaista ruostetta meillä on kahessa aatossa pihalla ja ne on tullunna iliman eestä. Niin mutta se Tuhkanen eiku Hinkkanen. Kaapunkireissulla kävin mualikaupoilla samalla ja ostin lakkoo ja valakeeta mualia. Yritin mukamas semmosta olympian valakeeta, mutta eipä ollunna sillä nimellä mittään. Tämä on nyt joku softice, niin että kaepa se on soeteltava sitä Maarittia tällä kepillä pelekästään. Ehkä jonnii Läptönin alakuajan kipaleen suattas uskaltoo rämpytellä - siinä on sammoo alakuaineitta.
Hinkkanen on nyt tukevassa lakassa ja kuivamassa. Huomenna sitten sipistelen siltä selluliittimuhkurat poekkeen ja pistän valakosta piälle. Semmonen olj' ajatus, että kun muali on valmis, niin hinkkoon sen poikkeen. En kyllä ihan joka paekasta, mutta sillälaella sopivasti. Siellä se ruosteensuoja on sitten lakan alla piilossa, että jos vaekka puuta olis näkyvissä niin silti olis lakka suojana. Ettei se ruoste vuan piäsis karkuun. Eihän tässä mittään järkee tietenkää oo, mutta mitäpä sillä väliä. | |
Tiällä tuassiisa! Kerkesittä jo luulla, että piäsitte erroon. Kohta, kohta. Elekee hättäillä...
Hinkkanen piäs eilen enimmistä lakoista ja pistin vetyperoksia tukkaan. Aeto savolaenen plondi siitä tulj'. Varmuuven välttämiseks laitoin kaks kerrosta sitä jiätelömualia. Sitten jätin talliin pahnoille. Uamulla kävin kahtomassa ja oli kerennä melekein kokonaan kuivammaan. Iltapäevällä en ennee maltanna ootella ja läksin hommiin. Vettä, tippa vairia ja paperit likkoomaan. Sitten hirmu hinkkaus piälle. Mitenkä se kerkes niin tiukkaan tuas tarttua?!
Eilen illalla yritin kahella niitä malliloita, että mitenkä sitä pitäs hioskella että näyttäs ihan melekein oikeelta. Olipa siinä melekonen savotta! Kyllä on kuluttavvoo hommoo tuo soettaminen! Onneks en ite ossoo...
Siinä sitä sitten napotettiin. Minä jakkaralla ja Hinkkanen polovella. Yritin kahella, että misteekä sitä alottas. Sitten mittasin paekat ja ruvesin hommiin. Siihen asti olin vasta piässy puel'välliin. Oli nimittäin alottamista vaelle valamista. Tämmönen siitä sitten lopulleen tulj':
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5946123951189863858
Pistin tuohon poloven kohtaan vähän enämpi ehvorttia. Ollaan mukamas Hinkkasen kanssa soeteltu enimmäkseen sylitanssi-keikoilla. Kyllä minä sitä soolo-kollookii sipistelin, vaekka ite en kyllä niitä soettele. En ossoo sitäkää. Muuten kyllä oon kuulemma kova sooloilemmaan. Tiiä tuota.
Tännään tuli vielä lissee niitä mikkilöetä. Jukkikselle kiitokset! On nyt kyllä nii hottia että! Melekein seihtemän oomia sinkkuloessa ja yheksän siinä humpparissa. Kylläpä kuumottaa!
Tässäpä ne tämän päevän hommat alakaa olla läjässä. Kohta jos suan luvan, niin käyn vielä tallissa hiomahommissa. Pitäs vielä tonnisella silitellä. On se kyllä ihme homma sekkii!? Mikä siinä on muka niin erillaesta? Hankalata se on aenakkii mulle, kun kahtena päevänä piti automaatilla käyvä ja sitten vielä pankissa käytti vaehattamassa viiskymppiset tonniin, että piäsöö loppusillausta tekemmään. Ei kyllä meikäläisen näppiin tunnu mittään erroo sillä pienemmälläkkään rahalla. No tehtävähä se on kun käskettään. Sitäköhän ne tarkottaa sillä kun sannoovat, että vanhentuu arvokkaasti. Kyllä käypi kukkarolle köyhällä ihmisellä. No, semmosta se harrastelu on. Huomenna tuassiisa uuvet kujjeet. Nyt pitäs kyllä niitä kauloja ruveta löytymmään. Alakaa kohta olla hommat sillä mallilla, että piäsis leekoja varovasti kassailemmaan. | |
Jep jep, nyt se karkas viiminennii järkirukka piästä.
Oottakko muuttii ihmetellynnä, että minnekkä ne kaekki kelepo kepinkaulat on männynnä. Ne semmoset, jotka suapi alle tonnilla. Niin on minnäi miettinnä. Ei meinoo millään löytyä. Tännään sitten piässä naksahti. Varmaan tulj' kahottua liikoo niitä tie-se-ite pätkiä sieltä tuupista. Soetin sinne Korpeen. Mänin ja tilasin sieltä. No en! En ostana sitä valamista. Aika tuuhee olis ollu hinta sillä. Iliman lakkoo olis ollu viitisensattoo. Lakan kanssa kaheksan! Meleko kallista. Mulla riitti rahat siihen sapluunaan. Otin semmosen. No olj' se sentään valamiiks jyrsitty irti oksasta. Siihen piälle rauat ja naahat ja pari luuta ihan varuilta ja sitten niitä nappiloita nauhan merkiks. Ihan sitä helmiäistä tilasin. Eikä maksana kun satasen. Siis se koko revohka. Voepi olla, että kuukauven piästä tilloon sen valamiin kepakon. Tais männä tinnerit perille asti... Ei pitäs lakata ennee. Tai ehkä pikkusen vielä.
Sen verran on kyllä tallissa vielä käytävä, että käyn sen mankan kiinni pistämässä. Siinä sitä plondia puunatessa äkkäsin, että sillä yhellä oli melekein samanlainen kantele. Paitsi se lapa olij' nurinniskoin. Se Jimi-poika. Panin heti VoksiLeidiä tulemaan. Oli se meleko epeli. Taetava kossi. Ja oli se muutennii aekoosa eellä. Se ol' käynä kuussa jo monesti ennen kun ne muut amerikkalaeset sinne kerkes. Eikä se taenna nyttenkää selevin päin soetella.
Nyt käväsen hakemassa laenaan Korpi-yhtymän käsj' kirjan tuolta kirjastolta ja sitten lähen Henriksonin pojan perrään. Uamulla irrotellaan sitten kieltä kitalaesta pikkulusikalla. Heipä vuan ja olokee ihmisiks.
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Hinkkanen on valmis. Tai no kyllä sille vielä jonniillainen vahhaus on laetettava. Aika hyvä tuli, vaekka ite sanonnii. Tykkeen. On melekein yhtä kulahtana kun on tekijäsäkkii. Pitäs kaet piätellä kumpi pleksi pannaa. Auttakkee miestä mäessä! Tuossa on kuvia.
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5946935525466798978
Pannaanko ne hottikset (hhs) vai ne seihtemänkymppiset sinkut? Vae liekkö leskirouvia. Onneks ovat kolomistaan, niin ei tuu ikävä ihekseen.
Meleko mukavasti ol paenoo kertynnä tuolle pölökylle. Mittasin reippaat kaks killoo. Suahan nähä mitenkä sitä jaksaa kannella. Suattaa olla, että on painoja puotettava ja pantava lyhyempi kaula. Siinäpä olis kansalle ihmettelemistä kun ei jäis kaulasta jälelle muuta ku lapa. Laettas vielä siitä toesesta venteristä. Olis semmonen telecastroitu malli.
Huomenissa taijan pittee väl'päevän. Käyn mökiltä hakemassa lankkuja. Tulj' aekannaan osteltua vaahterata vähän reippaammin. Onneks niistä ei ennee oo jälellä ku muutama pätkä. Suattaa niistä kymmenkunta kaoloo tulla jos jaksaa rapsutella. Ens viikolla olis se mallikappale tulossa. Ja vielä yks kitara. Ihan vahingossa ostin. Vähän niinku varaosiks. Hinkkanen suapi jiähä kuivammaan ja piästään Susi-jahtiin. Sehän se olj' se varsinainen rojekti.
Olisko se välillä jonnii toisen vuoro? Ainaki jos jonnii vinkin sanositta, että mikä se olis paras mikittely tuolle Hinkkaselle. Kaula se vois olla vaikka se vaahterainen. Vae liekkö sillä väliä?
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Heipä hei kaikki - vai lieneekö siellä ketään :-?
Näin alkuun esitän pahoitteluni. Selasin nimittäin pikaisesti edellisiä sepustuksia ja jopa minulla alkoi naamalihaksia pakottaa - vaikka luin juttuja mielessäni. Sori - mä en tee sitä enää - ehkä. Nimittäin on niin, että savonkieli on kokolailla suoraan verrannollinen pieruhuumoriin. Kaveriporukassa pari ekaa tuhnua voi olla hauska juttu, mutta kolmannen jälkeen peräänkuulutetaan -syystäkin - käytöstapoja tai ainakin vessassa käyntiä. Kumpikaan edellä mainituista ei sovi julkisille foorumeille. Ups! Minulta pääsi savo! Yritän korjata tilanteen. Sitäpaitsi enhän mä edes ole savolainen! Pitkällä kielikurssilla vain.
Asiaan! Kun kävin lunastamassa sen -96 Squikan, niin en toDellakaan arvannut mitä tästä kehkeytyy. En edes siinä vaiheessa, kun päätin pistää kepin palasiksi ja ostin uudet mikkisarjat ja helmiäispleksin ja sen toisen bodyn ja ne kaksi kaulaa ja Arskan älyttömän hienon ruoste-tremolon ja ja ja... Jos olisin arvannut, niin todennäköisesti olisin silti ryhtynyt puuhaan. Onhan tämä ihan järjettömän hauskaa puuhaa - ja kallista. Täydellinen harrastus siis :)
Samalla kun olen yrittänyt kerätä leegoja kitara-aihioiden saattamiseksi valmiiksi tuotteiksi, olen oppinut monta uutta asiaa. Paljon enemmän kuin edellisellä kerralla kitaraa tehdessäni. Siitä onkin about 35 vuotta. Silloin opin, että kun sormen laittaa pyörivään sirkkeliin, niin sattuu. Au. Opin esimerkiksi sen, että useamman kitaran omistavat eivät välttämättä ole poikkeuksellisen rikkaita. Heillä vain on muita parempi ja monipuolisempi maku. Heh heh. Ostin nimittäin varaosiksi (taas) yhden Skuikan ja sehän osoittautuikin aivan älyttömän hienoksi laitteeksi! Ja luonnollisesti taas yksi mysteerilaatikko lisää. Oli nimittäin vintage modified malli ja Intiassa veistetty. Aivan käsittämätön soundi! Intian punaseetriä bodyssä ja Duncanit x3. No, eihän sitä voi purkaa. Laulaa paremmin kuin mehico fenkut. Ehkä. Lopputulos on se, että talossa on 3 stratoa ja lisäksi kauloja vaille kahden starton tarpeet. Onko viisi stratoa liikaa?
Eikä siinä vielä kaikki. Hogasin, että mullahan on sitä vaahteraa. Ja vähän kirsikkalankkuakin. Niistä pitäisi jotain asiaan kuuluvaa leipoa. Nyt on sitten mallikappalekaula Korpi instrumentista tilattu tykötarpeineen ja läjä vaahtera- ja kirsikkalankkua höylätty kansipuiksi. Ja sitten se autotalli piti varustaa. Voe mahoton! Ups, taas karkasi.. Piti hommata jyrsin ja viivaimet ja kaikki terät ja minnukkeet. Rahaa on ehtinyt palaa jo kahden kelpo kepin verran, mutta mitään valmista ei vielä ole. Täydellinen harrastus! Tämä päivä meni alajyrsimen rakentamiseen. Sellaista oikeaa ei normi-ihmisellä ole vara ostaa, joten virittelin ideaa yläjyrsimestä takaperin. Savolaisuus tarttuu juu nou. Autotalli onkin kokenut melkoisen muodonmuutoksen, vaikka piti vain ruuvata yksi kaula yhteen kitaran runkoon ja vaihtaa mikit. Onko muilla tällaista? Onneksi sain myytyä loput HD roippeet pois ja runkojigi vaihtuu puutyökaluihin. Harmittaa kun tuli se Feston liukupöytäsirkkeli aikoinaan rahapulassa myytyä. Ja vannesahakin pitäisi hommata! Taidan rakentaa senkin korvikkeen savolaiseen tapaan, eli pistosaha ylösalaisin pöytään kiinni ja menoksi. Työturvallisuudesta viis tai kuus, kunhan puu halkeaa - ja sormesta pidän tällä kertaa parempaa huolta. BTW voin tunnustaa, että oli silloin aikoinaan vähän perusasiat hukassa. Ei ymmärretty mitä kaularaudalla tehdään, niin laitettiin kolme epoksiliimalla yhteen pakattua rautasahan terää kaularaudaksi. Pitihän sitä koivuhalkoa jollain vahvistaa. On se keppi vieläkin tallessa. Naurattaa joka kerta kun sen näkee :)
Mitä tästä opimme? Ei mitään oletan. Huomenna, jos vaimo suo, jatkan alajyrsimen rakentamista. Tänään loppui veto ja homma jäi kesken. Ai niin! Sehän se piti jakaa kanssanne :) Rakensin alajyrsintä yläjyrsimestä. Jyrsin, luonnollisesti, kolon uuteen työpöytän jyrsimelle todetakseni, että jyrsin on vanha ja väsynyt. Hain tänään uuden ja tooosi vahvan jyrän ja jyrsin sille uuden poteron pöydän läpi. Sitten toiselle puolelle jyrsin 2mm kolon 20x16cm rosterilevylle, joka tekee ylästä alan. Jyrsimen siis. Hieno oli rosterilevy. Onneksi oli jäänyt edellisestä villityksestä kunnon peltileikkuri jolla sai palan leikattua. Ja pöytösmirgeli, jolla pyöristää reunat. Ja Makita, jolla porata reikiä kiinnikkeitä varten. Mutta se reikästanssi, jolla ehkä olisi saanut jyrsinterän kolon tehtyä, oli annettu tarpeettomana kiertoon. Eeiii! Miljardi pikku reikää ja isoja saman verran. Sitten kolmella viilalla nitkutusta päälle. Jäi kesken. En saanut isoa reikää terälle, jolla olisin viimeistellyt sen aamulla aloitetun sikarilaatikkokitara-aihion, jonka vuoksi tänään piti koneet saada. Onk' täsä mittää järkee?! Ei.
Nyt saunan, ja parin pullollisen, jälkeen onkin hyvä palata perusasioiden äärelle. Miksi tähän projektiin ylipäänsä lähdin? Piti saada kitara. Ok. Nyt niitä on kolme. Riittääkö. Mmmm? Okei. Tehdään pari lisää. Ja niitä sikkelaatikkojuttuja kans! Ne on kivoja. Ja yksi Lespa pitää olla joka pojalla. Ja PRS on hIEno! Kohta onkin koneet rakennettu. Puuta on ullinkullin. Jos joku haluaa vaahteraisia 50's tyylin stratokaulojen aihioita, niin kohta niitä saa. Heti kun se oikea aihio saapuu, josta malli on turvallista ottaa. Puuta riittää pariinkymmeneen aihioon.
Hulluutta? Ei. Ihan normipäivä taas :D
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Valmista! Se jyrsin. Kokeilin tuohon mukasiggelaatikko-aihioon ja hyvin toimii. Tässä kuva ja loput Picasassa:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5948797310973984658
Jokohan huomenna saisi sen keppiaihion, että pääsisi oikeisiin töihin. Onko kellään kokemusta kaulan veistämisestä? Onko jotain erityistä, mitä pitäisi välttää? Varsinkin kun kyseessä on kokovaahterakaula. Ja mistä niitä nauhasahoja saa? Olen yrittänyt koluta kaikki Kuopion paikat, mutta rautasahaa ohuempaa ei löydy. Kelpaako sellainen japanialainen vetosaha tähän hommaan? Ne lienevät melko ohuita.
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Se on siinä!!
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949166300562338370
Ensimmäinen kaula-aihio jylsitty. Korpien kätköistä saapui paketillinen tarvikkeita. Välitön plagiointi ja sapluuna mdf-levystä. Tunnustan. Ei hävettänyt kopioida ammattilaisen työtä. Suorastaan ylpeyttä menin vähän tuntemaan. Paitsi että ensimmäinen sapluuna tuli tehtyä liian pienillä reunaekstroilla ja susihan siitä tuli. Päätin käyttää palikan nauhasapluunaksi. Sellaisellekin lienee käyttöä. Uusi yritys ja hyvä tuli. Vaahterat esiin ja into piukkana ensimmäistä kaulaa pakertamaan. Otin sitten varman päälle, enkä enää koskenut pistosahaan. Löysin nimittäin japanilaisen vetosahan niinkin eksoottisesta paikasta kun Clas Ohlsson. Kyllä ruåttalaiset osaa. Aivan käsittämättömän hieno vempele!! Puree vaahteraan kuin vesikauhuinen koira nilkkaan. Käsj'pelillä vetelin koko kaulan eikä tullut kunnolla edes hiki. Voikohan sahaan ihastua?
Jyrsiminen tuotti aluksi päänvaivaa. Ei pituus riittänyt terässä. Tullut isäntäänsä. Pari milliä vaille oikea korko laakerilla. Meinasin purkaa koko jyrsimen ja yrittää jatkaa liukuvarsien liikkumavaraa tai jotain. Ihan mitä hyvänsä. Siinä sitten kojetta pyöritellessä tulin ajatelleeksi, että mitäs jos nostaisin sitä terää pikkuisen... Kuka muka oikeasti uskoo, että koolla ei ole väliä. Kyllä on. Ainakin jos aikoo jylsiä.
Korven mallikaulan kaulataskun pyöristykset olivat standardikokoa, mutta Hinkkasessa tasku on suorempi. Jotain telen ja straton väliltä. Mutta yllättäen samanlainen tyvi löytyi. Sikarilaatikko-look-aliken kaula oli juuri oikeaa mallia. Teippasin sen tyvelle sapluunaksi ja rok! Siinä se sitten oli.
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949164518075259042
Kohta nauhapaikkoja mittaamaan ja huomenna sahauslaatikkoa väsäämään. Ja sitten se hiomasapluuna otelaudalle ja kaularautajyrsinlaatikko ja ja ja. Jos alkaa loppua, niin keksitään lisää. Sellainen juttu on kyllä mietityttänyt, että onkohan tämä meikäläisen räpeltäminen enemmänkin säälittävää kuin naurettavaa. Tai mitäpä tuota murehtimaan. Kommenttien runsaudesta päätellen seurailen tätä projektia issekseen. Normipäivä siinäkin mielessä.
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Jatka vain samaan malliin, lukijoita löytyy. Kirjoituksesi ovat vain sen verran tyhjentäviä, että eivät kaipaa kommentteja.
Tuon kaulan kohdalla on syytä olla tarkkana, että mensuuri pitää kutinsa, muuten menee nauhat väärällä jaolla. Korjattavissa toki, mutta lisää töitä teettää. Tosin jos kaulatasku on yhteen sopiva mallina olevan kaulan tyven kanssa en ongelmia uskoisi olevan.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
Yritin mittailla noita mensuureja ja päädyin raapimaan tonsuuria! Sadasosamillin tarkkuudella pitäisi osua? Sen verran vapisee jo, että tuskin ihan jeti osuu. Miten tarkkoja nuo paikat vakavasti ottaen ovat? Tuo japanin saha on teräleveydeltään joku 0,45mm joten ura lienee vajaa milli. Onko se ok? Ja jos kopioi mensuuritaulukon suoraan kaulaan ja lyijykynämitalla (0,7mm) sihtaa, niin riittääkö? Ei ihan tajuttomasti huvittaisi pilata aika hyvää aihiota.
Miten te tietäjät teette? Valmiiksi lovetulla viivaimella vai tunteella :)
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Jee! Ensimmäinen mensuuri sahattu! Miten se ihminen osaakin olla iloinen pienistä asioista. Niinku että millin sadasosista. Pahimmatkin virheet taisivat jäädä kymmenyksen sisään. Tuosta alkaen pari kuvaa sapluunan teosta:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949920624360639186
Tein ensimmäisen luatikon siitä höpölauvasta. Mitä se puristeltu sahanpuru lie. Ihan se melkein siisti oli, mutta sitten tulin ajatelleeksi uudestaan. Jos aikoo saada homman toimimaan ja millit halkaistua, ei siinä paljon purulaatikoilla sahailla. Tein uuden. Tällä kertaa kirsikasta ja tammesta. Aika hieno tuli! Ihan levyn lukitukset ja kaikki... Tuolta se näyttää:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5950246950977022162
Sitten se varsinainen savotta! Ensin tuumasin, että mitä järkeä on yrittää osua millin sadasosan kokoiseen maaliin, kun lyijytäytekynä, jolla merkki tehdään, on 70 kertaa leveämpi kuin pyritty mittatoleranssi.. No ei mitään! Siinä kynässä ei ollut mitään järkeä. Mutta digitaalitönärin karkaistussa piikissä on! Sillä saa kyllä aika tarkasti merkin vedettyä. No niitäpä vetelin. Välillä itseäkin nauratti, kun mensuuritaulukko antoi 0,005 tarkkuudella lukuja, niin piti saada tönärin viimeinen sadasosa vilkkumaan vuoronperään lukujen välillä. Niinku silleen tarkasti muka.. Vitsi mikä vitsi. Olen kyllä ennenkin ollut pikkutarkka, mutta tämä alkoi mennä patologiselle osastolle. Vaikka on siinä ehkä joku idea kuitenkin. Yritin nimittäin ennen merkkausta keksiä kumpaa taulukkoa noudattaisi. Stew-Macin laskuria vai Korpi instrumentin kirjan mukaista. Jotenkin tällainen tyhmempi ihminen ei ymmärrä, miten 25,5" skaalalla voi olla kaksi erilaista mensuuritaulukkoa!? Siis aivan erilaisen! Monta sadasosaa heittoa! Isoin juttu oli kuitenkin ensimmäisen nauhan paikan määrittäminen. Sillä oli joku nimikin. Sillä että pitää ottaa ennakkoa ja lyhentää nauhaväliä laskennallisesta, koska jotakin... En ummarra, mutta tehdään mitä käsketään. Onneksi kotona sattui olemaan erilaisia kepakoita. Sanoinko jo, että stratoja on kolme :) Onneksi oli molempien taulukoiden mukaisia. Siis eroa ainakin ensimmäisellä nauhalla.. Uskokaa tai älkää, mutta sen eron kuulee! En olisi uskonut! Siis jos soittaa ensimmäisiltä nauhoilta ja vertaa edellisen kielen 6. nauhan korkeuteen -niin joo sen yhden kielen 5. nauhan; sen joka on nimestä päätellen sukua sille yhdelle pisteelle - niin eroa on. On on! Päätin sitten seurata sitä, joka kuulosti paremmalle. Ja yllätys yllätys. Se oli StewMacin mukainen jako. Kitara oli se Intiassa veistetty seetripuinen Squikka. Aivan valtavan hieno soundi - ja söpöt mensuurit. Kato ite vaikka:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949920609491343090
Tällä siis mentiin:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949920634342421506
Kyllä oli tarkkaa kun p***an ajo pyhäpuvussa! Mittasin ja merkkasin ja tarkastin ja varmistin. Kaikki vähintään kahteen kertaan. Ensin mdf-levylle ja sitten seuraavana päivänä keksin tehdä sapluunan pellistä. Niinkuin meillä ScrewMäcillä on tapana.. Okei. Kiva. Puolen millin heittoa leikkauksessa viilaa melko pitkään. Ihan vaan tiedoksi. Btw sen yläalajyrsinpöydän ja tämän käikäleen tekemisen yhteydessä on käynyt ilmi, että rosteri ja pelti - ennenkaikkea rosteri - ovat ehdottomasti taloudellisimpia lämpöjärjestelmiä, mitä maa päällään kantaa. Mieti! Parin hassun millin viilaamisella saa aikaan järjettömän hien! Ei muuta kun rosterinpala ja viila käteen kaikille ja kasvihuoneilmiölle voidaan sanoa hyvästit. Vaikka kyllä mä vähän sitä jo odottelen, ihan niinkuin se yksi missityttö. Se sano, että kasvihuoneilmiö on kiva, kun hän niiin tykkää lämpimästä. Nii-in. Minäkin. Ai niin, se pelti...
No joo. Kyllähän te tiedätte. Mitataan, merkataan lyödään merkit ja pora laulamaan. Ja heti perään uusi pelti, ja tällä kertaa yritetään osua kohdalleen. Tosin nyt pääsin aika vähällä. Sain paikattua hutilyönnit. Terotin piikin vähän väliä ja merkkasin kärjen tussilla. Ei sitä enää näillä vuosilla terävintä kärkeä tavoita - tai näe. Sitten alkoi mennä aika hyvin. Mitotin reiät niin, että 21 nauhaisen kaulan kun laittaa tasan pellin päätyyn, niin 21 nauha tulee 13mm kohdalle. Loput vähän kauemmas. Eikös se ollut about oikein? Jostain luin jotain. Suattaahan se olla niinnii. Tai näinnii. Tiiä tuota.
Siinäpä se päivän askareet suurinpiirtein oli. Tässä se saalis vielä:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5950247058841723234
Jaa! Vielä hauska juttu! Tai siis kiva. Tai no, mulle kiva. Teitä se tuskin paljon naurattaa. Nimittäin nimittäin. Tein jo aiemmin kaaria. Niitä radiuksia. Tällaisia:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5949920609260573122
Juutuubissa joku Niilopertti näppärästi selitti miten niitä piirretään. No minä heti perässä, vaikka en tiiä mitä niillä tekis. Tein monta.. No. Ajattelin, että otelauta voisi olla 12" kaarella. Ei kuitenkaan pituussuunnassa. Niinku poikittain kato. Sitten äkkäsin, että jossain tallin nurkassa piti olla pari rautahärpäkettä, missä oli sellaista kaarevaa kaarta. Löysin. Molemmat vieläpä. Ja ylläri! Tismalleen 12" radiuksella. Sitten löytyi pyökkinen taso ja kulmarautaa ja mitä kaikkea.. Ja huomenna aion ommella niistä kaulan radiuksenjylsimisjigisen. Ihan itse aion. Ja sitten jo katselin palasia nauhantaivutuslaitteeseen jajaja. Siis jos tämä yksi kaula vielä löytää tiensä kitaran jatkeeksi, niin on mulla ainakin yhden tehtaan verran työkaluja rakennettu. Suatan tehä toisennii ja vielä kolomannen. Kävin jo niitä vaahterapuita kaverin luona höyläilemässä. Yhdellä kaverilla - tai no, mulla on yks kaveri ja sillä nyt - on tasohöylä. Taisipa tulla vahingossa höylättyä puita noin seitsemään kaulaan :) Ja taas mopo keulii, vaikka möin sen syksyllä. Huomiseen!
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Ha! Haisuliraita paikallaan :) ja rauta asennettu! Melko yllätyksettömästi tämäkään ei mennyt yllätyksettä...
Edellisessä jaksossa, rakas päiväkirja, sain nauhanpaikat sahattua. Aamuyöstä herätessäni päätin katsella taas hieman ohjeita ja joku määräsi, että nauhaurat on syvennettävä 3 milliin. Selevähän se - kännissähän se. Eipä muuta kun urat ojennukseen kunnon vehkeillä:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951033526002412466
Se oli helppoa. Sen sijaan kaularaudan sijoittelu ei sitä ollut. Korven raudan säätöpäässä oli 9mm mötikkä! Eihän se mene 6mm uraan ei. Tai menishän se, jos laitettaisiin menemään, mutta ei laiteta. Jostain syystä mieleen palasi kaverin häät ja omat pieneksi (keskivartalosta) jääneet frakkihousut. Sakastissa pastori sitoi mulle kengännauhat, kun oli päässyt unohtumaan. Itse en taipunut. Olin jo saanut vetskarin kiinni... Ei siis panna väkisin. Sehän on laissakin kielletty. Piti panna reikä. Ja vielä rauta takaperin. Lopputulos ei silmiä hivellyt:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951033660911544594
No. Suvun verilinjassa on ilmeisesti joskus sekaannuttu ja palanen hamsterin verta on jäänyt geeneihin. Tällä kertaa siitä oli hyötyä. Onko muilla sellaista miljoonalaatikkoa? Mulla on. Isältä opittu. Paitsi että mulla sen nimi on työkalupakki. Sieltä löytyy vaikka mitä! Esimerkiksi rikki mennyt 10mm messinkihelmi. Jäi pakkiin, kun vuonna -95 tehtiin remonttia paritalossa Korsossa. Hana jäi silloin vuotamaan, mutta nyt tuli siitä hyvästä kaula korjattua :)
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951033701245882370
Vielä haasteellisemmaksi osoittautui ihanomastapäästä rakennettu radius-jyrsinohjuri. Eipä männynnä niinku länsirannikon pakkoruåtsissa.
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951033695530074802
Tänään, kunhan pääsen vapauteen, aion keksiä jotain uutta. Esimerkiksi käsihiontalaitteen. Käsi ja santapaperi, niinku. Ja sitten jyrsin lavan oikeaan paksuuteen. Siihen mulla onkin jo laite olemassa...
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Päivän työseloste, olokeepa hyvät: hioin kaulan.
Juurikin niin. Siinähän se päivä meni. Tai sen mitä rohkeni tallissa siitä viettää. Yritin kyllä rakentaa alkuperäisen ajatuksen mukaista metallista hiomablokkia. Ei onnistunut. Yritin sitten virittää sellaisen vanhasta puuhöylästä. Njet. Lopputulos oli tällainen:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951423082682120834
Eipä kannata kehuskella muotokielen kauneudesta. Ruma, mutta toimii. Siinä mielessä tekijänsä näköinen aparaatti. Ja kylläpä sillä saikin hioa! Lopputulos oli kramppi. Sekä käsissä että polvissa. Kyykkääminen tosin johtui pakkomielteisestä mittaamisesta. Ettei vaan tulisi hiottua liikaa. Niih. Kaikesta huolimatta aika hyvä siitä tuli näin ensimmäiseksi tekeleeksi. Tuossa se on.
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951423093121020482
Hiomenna sitten kaulan alapuolen kimppuun ja lapaa hioskelemaan. Niille Klusoneille olisi nyt just käyttöä. Sattuuko kenelläkään olemaan ylimääräisiä halavalla?
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
tth69: Aamuyöstä herätessäni päätin katsella taas hieman ohjeita ja joku määräsi, että nauhaurat on syvennettävä 3 milliin. Selevähän se - kännissähän se. Eipä muuta kun urat ojennukseen kunnon vehkeillä:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951033526002412466
Hyvää tekstiä. Kansa tahtoo lisää.
Ihan tahallisesti hämäykseksi olet kai kuvannut tuon mittauksen "Sinnepäin suurinpiirtein" kuvan mukaisesti noin. Syvyyden mittauksessa on kätevämpää käyttää mauserin toista päätä, sitä "häntää", eli karaa, luistia, tai mitä nimikettä siitä käytetäänkin.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
Rakas Joulupukki,
Kirjoitan sinulle 40 vuoden tauon jälkeen. Anteeksi, että olen vähän myöhässä. Toisaalta siitä kun olen edellisen kerran ollut kiltti on yhtä paljon aikaa. Kyllä minä kerran oikeasti yritin, mutta pieleen meni. Lasketaanko lapsille järjestyksen pitäminen hyviin vai pahoihin?? Ja koirasta olen kyllä pitänyt hyvää huolta! Saako siitä bonusta?
Oikeastaan minulla oli yksi juttu mielessä. Ihan varovasti kysyisin, onko mahdollista pyytää palvelusta? Kun tuot kohta niitä risuja, niin saisinko ne palikan muodossa? Sellaisella 12" tai 9,5" radiuksella. Olis vähän käyttöä. Voit sitten ripsiä kintuille vaikka niillä viimevuotisilla. Se on takan pankolla odottamassa.
Yst. terv. timo
Ai niin. Tein tänään hyvän jutun. Se kaula mitä olen yrittänyt nykertää on melkein valmis. Ihan hyvä siitä tuli. Lasketaanko se mukaan? Katso vaikka miten hyvä:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5951755591282760674
Sitten pyytäisin, että veisit kaikkia kivoja juttuja kaverilleni Ol' Joelle. Se jaksaa kannustaa, vaikka mulla menee välillä pieleen. Siitä olen iloinen! Ja sitten sille Flecherin puusepälle sinne Austraaliaan, vaikka se onkin kaukana. Se opetti mulle videolla miten kaula kannattaa raspilla rapsutella. Vaikka yleensä en tottele, niin Fletcheriä tottelin. Kyllä kannatti. Hirmu iloinen olin siitä. Niin että Flecherille kans. Mutta se ei tarvii niitä hiomapalikoita. Sillä on jo monta. Ja höyläkin sillä on. On tainnut olla kilttinä - ainakin kerran.
Niin että ei kai mulla muuta. Tai äsken kyllä käytin koiran lenkillä ja kohta annan sille ruokaa. Sehän on hyvä? Ja sitten otan pullon omatekemää siideriä. Se on litran pullo. Ja tosi hyvää kun siinä on 8 volttia. Niin että siinähän tuli jo monta hyvää kerralla. Lasketaanko ne?
t: sama
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. | |
Nyt että kyllä usko. Mutta kahtokkee ite - eikö oo kommee ja kaanis!
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5952114018253153314
Kyllä ei uskos, että ite oon tehny... Siinä kyllä meinas käyvä käpy, kun tuota lapasta hiplasin. Haukkasi pahalainen. Onneksi olin jättänyt millin ylimääräistä räpellysvaraa paksuuteen. Nyt se on sitten vuorossa loputon lakkaamis- ja hiomisurakka. Toisaalta se on kyllä melko palkitsevaa puuhaa. Ja sillä aikaa kun pinta kovettuu, niin voikin suunnitella seuraavia tekeleitä.itse asiassa pitäisi se lapa rakentaa sille mustalle bodylle. Sehän se varsinainen projekti olikin...
Tää on ehtiny vähän niinku miettiä. Ilmeisesti kolea autotalli-ilmasto saa sekä ajatusten tonavan ja nenän virtaamaan. Onko muilla sama vika? Niin mietin sitä, että onko jollakulla oikeasti kaikki nuo vehkeet mitä kitaran rakentaminen edellyttää? Itse kun olen toistuvasti pa - vaikka en olekaan muusikko - niin kaikki pitää väsätä itse. Kato nyt tätäkin sätöstä:
https://picasaweb.google.com/112058 … teriumTremendus#5952113995821809010
Siinä surullinen kuvasarja miten nauhahiomakone kellistetään ja sidotaan ja käytetään hyväksi. Japanissahan sellainen on kovaa pisnestä ja aika monessa maassa kriminalisoitua. Näin vain kuitenkin kävi, että minäkin lankesin moiseen. Rahalla, jota ei ole, olisi saanut oikean kojeen ja sellaisen pyörivät lätkän päälle. Mietin jo miten sellaisen saisi smirgeliin kylkeen. Koneen sain kaverilta. Oli rikki, mutta korjasin. Se kone. Vannesahakin olisi tarpeen, mutta ne vasta on kalliita! Joskus muinoin hommasin sellaisen rimpulan, mutta sillä ei suoraa viivaa saa aikaiseksi. Annoin isälle pitkäaikaiseen lainaan. Sillä on parkinson. Käsien vapina kumoaa terän heilumisen ja tulos on priimaa! Nii että mullekin sellanen. Joko kunnon saha tai se toinen. Ennenpitkää tullee se toinen. Ennen sitä otan monta lyhyttä. Nyt kun vielä ehtii. Sitten ne ei pysy lasissa...
Kyllä minä vielä joskus ostan. Ostan sahan ja höylän. Vanteen ja tason. Nyt on vanne vain päässä kiristämässä ja taso on huono. Ainakin huumorissa. Heti kun tämä kaulanrakennus alkaa tuottamaan. Toistaiseksi on tullut tulosta vain leuanrakennuksesta. Kolmas on jo tulossa. Mutta kyllä minä jo oman dekaalin suunnittelin :) ihan ite. Tytär kyllä auttoi vähän kun minä en nuista atk-välineistä paljon ymmärrä. Mulla kun on tämä padi. Sylissä, vyötäröllä ja housussa. Niin että ei muuta kun Tena pöksyyn ja paanalle!
Kaikki, minkä voi, kannattaa tehdä itse - paitsi jos on vara ostaa valmiina. |  -HP-
02.12.2013 10:29:45 | |
|
Sulla on varmaan joku luontainen kyky vääntää asiaa tekstiksi ja vieläpä viihdyttäväksi semmoiseksi. Anna tulla vaan, kyllä myö lueskellaan! Ja nätti lakkapinta kieltämättä kaulassa.
Kuka väittää ettei kitara muka ole lyömäsoitin? |  Rodger
02.12.2013 14:30:07 (muokattu 02.12.2013 14:36:55) | |
|
Jaa että sähkökitaran voi rakentaa noinkin vaikeasti :) Liekö sarjatuontanto suunnitteilla. Itse olen tehnyt pari kitaraa lähinnä korsumeiningillä puhdetöinä. Tärkein työväline on aina ollut puukko. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
