| Aihe: Fender pro 185 | |
|---|
|
Nyt olisi hyvät vinkit tarpeen, työn alla ko vahvistin ja vielä puuttuisi pari pikku juttua. Olen etsinyt niitä isoja elkoja, ei löydy mistään ( pystymalli 63V 3300uF 105_c 25x50) uraltonella ei ole mitään edes sinne päin ja ulkomaan tarjontakin on aika hiljaista ( kiinasta olisi tarjolla kyllä mutta nämäkin Snap-in kannalla) ja toinen pikku puute on vahvistin osan kiinnitys ruuvit (tuhottu vetämällä väärälle kierteelle) 8-32 ja vastamutterit (ns neliömutterit) juniorit on todennäköisesti nikkaroinut tämän kanssa kun ensin on vedetty jakkien mutterit reiluun momenttiin, no lyöhän se yli, ok, pistetään liimaa :) , noi ruuvit (ns linssikanta)/mutterit olis akuutimpi näistä kahdesta, samoja ruuveja on varmasti käytetty muissakin saman aikakauden (80-90 luvun vaihteen) vahvistamissa |  ituvirtanen
09.01.2024 20:17:21 (muokattu 09.01.2024 20:17:58) | |
|
Olisiko ideaa panna uudet niittimutterit tilalle?
Jos tila sallii, konkat voivat olla jännitekestoltaan ja kapasitanssiltaan isommatkin. Tuosta 105 asteen vaatimuksesta pitäisin kyllä kiinni. Oletko tarkistanut Farnell/Partco/Mouser...? |  Kefiiri
09.01.2024 22:35:13 (muokattu 09.01.2024 22:37:52) | |
|
ituvirtanen: Tuosta 105 asteen vaatimuksesta pitäisin kyllä kiinni. Oletko tarkistanut Farnell/Partco/Mouser...?
Meinaatko että trankkuvahvarissa esiintyisi noin korkeita lämpötiloja konkkaosastolla vai onko jokin muu syy?
Pystymallin isoja kannukonkkia voi olla vaikea löytää mutta junailee vaakamalliset sinne tilalle... nehän eivät ole kalliitakaan? Kytkee kapasitanssiltaan pienempiä rinnan jos juuri tuommoisia ei meinaa löytyä.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Satavitoset ovat tyypillisesti laadukkaampia ja kestävämpiä. Jos voi valita... | |
ituvirtanen: Satavitoset ovat tyypillisesti laadukkaampia ja kestävämpiä. Jos voi valita...
No juu, näin saattaa tosiaan olla. Huonolaatuisia kondensaattoreita ei kannata laittaa kun vaihtamisen vaivan näkee.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Moi.
Olen syystäkin pitänyt näppini erossa "red-knob" Fenkuista, mutta...
jazz bass: Olen etsinyt niitä isoja elkoja, ei löydy mistään ( pystymalli 63V 3300uF 105_c 25x50) uraltonella ei ole mitään edes sinne päin ja ulkomaan tarjontakin on aika hiljaista ( kiinasta olisi tarjolla kyllä mutta nämäkin Snap-in kannalla)
Lineaarivirtalähteiden suotoelkot alkavat olemaan katoavaa kansanperinnettä, vaikea on saada mitään kohtuuhintaista laadukasta mistään.
Ja pääsääntöisesti tuon kokoluokan konkat ovat "snap-in" mallia ladontateknisistä syistä.
Ovatko konkat mittauksin todettu viallisiksi?
jazz bass: toinen pikku puute on vahvistin osan kiinnitys ruuvit (tuhottu vetämällä väärälle kierteelle) 8-32 ja vastamutterit (ns neliömutterit)
Tuo on usein kohtuuttoman hankala/työläs korjata, rakenne on muistaakseni sellainen että:
ituvirtanen: Olisiko ideaa panna uudet niittimutterit tilalle?
ei ole helppo vaihtoehto koska matalakin kanta aiheuttaa sen ettei vahvistinosa asetu fiksusti kansilevyyn vaan väliin jää rako, ja pahimmoillaan etulevykin ahdistaa.
Toki voi nakertaa niittimutterin kannoille kolot päälilevyyn, joka olisi varmaankin vaihtoehto johon itse päätyisin.
Tapauskohtaisesti voi uppokantaniittimutteri toimia, kunhan on riittävästi tilaa (ja pellissä aineenvahvuutta) että saa senkkauksen juuri oikeanlaiseksi.
Ja jostain sellaisia löytää ;).
Myös teräksinen auton verhoilumutteri ja "puu"ruuvi ovat yleisiä korjauskonsteja noissa.
Musta uppo-linssikanta hardware Phillips tai Posidriv kannalla on oma murheensa, mutta jos joku kiinnittää huomiota siihen että linssi puuttuu kannasta (tai siihen että kanta on värjätty tussilla ;)) tuollaisessa vahvarissa, voinee ko. henkilön prioriteettejä vain hämmästellä.
.
ituvirtanen: Jos tila sallii, konkat voivat olla jännitekestoltaan ja kapasitanssiltaan isommatkin.
Totta.
Vaikka muissa kuin lineaarivirtalähteen suotokäytössä pitääkin olla tarkempana jos mahdollisimman pieniin häiriöihin pyrkii, tässä tapauksessa asialla ei tosiaan ole merkitystä.
Tolkun rajoissa tietysti, mutta elkojen kustannusrakenne ja saatavuus on sensuuntainen ettei kovin räikeistä ylilyönneistä yleensä ole pelkoa.
Kefiiri: Pystymallin isoja kannukonkkia voi olla vaikea löytää mutta junailee vaakamalliset sinne tilalle...
:), omaan kokemukseen nojaten helpompia ne pystymallit ovat löytää, aksiaalikonkat ovat hyvin harvinaisia korkeammilla jännitteenkestoilla/kapasitansseilla.
Mutta jos jostain löytää, mainiosti se aksiaali tosiaan yleensä radiaalin tilalle sujahtaa.
Kefiiri: Huonolaatuisia kondensaattoreita ei kannata laittaa kun vaihtamisen vaivan näkee.
Totta.
Eikä ehjää konkkaakaan kannata vaihtaa ellei rakenne ole sellainen ettei ole järkeä olla vaihtamatta kun on kerran saanut pirunnyrkin puretuksi.
Joka tapauksessa ja jälleen kerran:
MITTAA AINA SEKÄ VANHAT ETTÄ UUDETKIN KONKAT,
muuten käy herkästi niin että vaihtaa huonompaa tilalle ja/tai vika ei korjaannukaan.
Etenkin jollei hanki konkkiaan luotettavasta paikasta.
T:Samuli | |
basisti1971: omaan kokemukseen nojaten helpompia ne pystymallit ovat löytää, aksiaalikonkat ovat hyvin harvinaisia korkeammilla jännitteenkestoilla/kapasitansseilla.
Mutta jos jostain löytää, mainiosti se aksiaali tosiaan yleensä radiaalin tilalle sujahtaa.
Ihan totta. Muistelin miten yllättävän halpoja olivat 16uF/350V aksiaalikonkat verrattuna kannumallisiin kun niitä jostain hommasin, mutta kyllähän möhkäleet isommalla kapasitanssilla tosiaan ovat yleisesti pystymallisia.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Konkat on mitattu( sen mitä yleismittarilla pystyy mittailemaan) oskilloskooppia ei ole käytössä. Oireet ovat sellaiset että päädyin vaihtamaan konkat, ovat sentään 34v ikäisiä, vahvistin hurisee koko ajan ( ei ole väliä missä asennossa on namiskat tai nappulat eikä ole väliä onko kitara kytketty tai ei) lisäksi sammutuksessa paukahtaa pahasti, rail jännitteet on tällä puolella -58/+58 volttia, oletin että jos jännitteet eivät ole balannssissa niin oireet voisikin viitata näihin konkkiin ja pisteenä vielä iin päällä bias säätöä ei saa kohdalleen, pitäisi olla 20 mv mutta nyt minimi/maksimi on 0,9-1,7 mv. | |
Moi.
jazz bass: Konkat on mitattu( sen mitä yleismittarilla pystyy mittailemaan) oskilloskooppia ei ole käytössä.
Oskilloskoopitta ei tavallista yleismittaria käyttäen ole mahdollista konkista mitata kuin sen ovatko oikosessa vai auki, lataus-/purkausajatkin ovat äärimmäisen haastavia mitata sellaisella tarkkuudella josta jotain hyötyä olisi.
Ovatko käyttöjännitteiden AC-rippelit samat, ja kuinka korkeat?
Kapasitanssimittaus on tyhjää parempi, kuten on AC-rippelin tasonkin mittaus, mutta ESR mittaus on aina yksinkertaisin ja informatiivisin suotokäytössä olevan kondensaattorin kuntoa määrittelevä mittaus.
Laadukkaat ESR mittarit ovat pääsääntöisesti korkeista hinnoistaan johtuen tavisharrastajan ulottumattomissa, mutta kiitos Kiinalaisten miljoonittain kopioiman Markus Frejek & Karl-Heinz Kubbeler kaksikon ideoiman ja toteuttaman GM 328 mikrokontrolleriin pohjautuvan komponettitesterin, myös tavisharrastajalle on mahdollista suorittaa ESR mittauksia varsin kustannustehokkaasti.
Kopioissa on nettitiedon perusteella oiottu jonkin verran -ylläripylläri- alkuperäiseen toteutukseen verrattuna, mutta konsensus tuntuu olevan se että vaikutusta on vain tarkkuuteen, joka on kopioissakin riittävä perusharrastamiseen.
Ainakin oma kahden (Alista koteloitu, Uraltonesta koteloimaton) yksilön perusteella suoritettu äärikapea ristiintutkiskelu tukee konsensusta, eroa on tuloksissa luokkaa 1%.
Ja samaa suuruusluokkaa kapasitanssi- ja induktanssimittauksissa verrattuna Uni-T kapasitanssi-/induktanssimittariin.
Valitettavasti Uraltonella ovat keskittyneet koteloituun versioon:
https://uraltone.com/modulit/mittal … iodi-vastus-kondensaattori-esr.html
eivätkä enää aikoihin ole tarjonneet irtomoduulia, mutta kyllähän tuon tavallaan ymmärtää koska kynnys ostaa kumpainenkin murto-osahintaan ulkomaan basaareista on monelle varsin matala.
Tuolla testerillä voi tietysti suorittaa muitakin olennaisia mittauksia, ehdottomasti suosittelen harkitsemaan hankkimista jos hivenenkään enemmän elektroniikkalaitekorjausta harrastaa.
jazz bass: Oireet ovat sellaiset että päädyin vaihtamaan konkat, ovat sentään 34v ikäisiä, vahvistin hurisee koko ajan ( ei ole väliä missä asennossa on namiskat tai nappulat eikä ole väliä onko kitara kytketty tai ei)
En ole kovinkaan moneen hurisemattomaan tuon ikäluokan trankkuvahvariin törmännyt, ja ellei kyse ole äänityskäyttöön tarkoitetusta vahvarista, hurinattomaksi saaminen vaati(s)i poikkeuksetta enemmän työtä kuin on millään mittarilla järkevää.
Kertaakaan ei pelkkä virtalähteen konkkien vaihtaminen ole hurinaa poistanut, aina ei edes hurinan tasoa pienentänyt.
Soundista ruukaa myös "mojo" trankkulaitteestakin livahtamaan karkuun kun tarpeeksi ison kourallisen komponentteja vaihtaa.
jazz bass: ...lisäksi sammutuksessa paukahtaa pahasti...
Kuten on noilla topologioilla ja käyttöjännitteillä aina vanhemmiten -ja joskus uutuuttaankin- tapana jos -ja pääsääntöisesti kun- kaiutinlähtö ei ole releohjattu.
Kuinka suuri on kaiutinliitännän tasajänniteoffset käynnistäessä, ilman signaalia ja sammutettaessa?
jazz bass: ...rail jännitteet on tällä puolella -58/+58 volttia, oletin että jos jännitteet eivät ole balannssissa niin oireet voisikin viitata näihin konkkiin...
Hyvinhän nuo keskenään balanssissa ovat ainakin tuolla ilmoitustarkkuudella, mutta syyllinen 8V ylijännitteeseen pitäisi löytää ihan ensimmäiseksi.
jazz bass: ...pisteenä vielä iin päällä bias säätöä ei saa kohdalleen, pitäisi olla 20 mv mutta nyt minimi/maksimi on 0,9-1,7 mv.
Tuon olisi voinut mainita heti kärkeen ;).
Trankkuvahvari hurisee varmasti jolleivät trankkujen toimintapisteet ole edes tontilla.
Syyllinen bias säätöalueen kapeuteen voi olla ainakin osittain liki 20% liian korkeat käyttöjännitteet, mutten sen kummemmin tuotakaan trankkutopologiaa tunne että pystyisin sanomaan onko ainoa syypää.
Arvauksena ei ole, vaan vikaa on muuallakin.
Skemaa:
https://el34world.com/charts/Schema … er_185_series_pro_stage_london_.pdf
en pikaista vilkaisua kummemmin tutkinut, mutta vaikka etuasteen puolelle keskittyvätkin, systemaattisesti testipisteiden jännitteet mittaamalla ja jollain tapaa käyttöjännitteiden tasoa laskemalla päässet eteenpäin.
Sähköturvallisuus mielessä pitäen: askartelun iloa.
T:Samuli | Kefiiri
13.01.2024 08:27:15 (muokattu 13.01.2024 08:28:21) | |
|
jazz bass: Oireet ovat sellaiset että päädyin vaihtamaan konkat, ovat sentään 34v ikäisiä, vahvistin hurisee koko ajan ( ei ole väliä missä asennossa on namiskat tai nappulat eikä ole väliä onko kitara kytketty tai ei)
Eikös tuo, että volanupin asentokaan ei vaikuta hurinan määrään, viittaa siihen että hurina tosiaan on virtalähteestä peräisin? Jos virtalähde ei aiheta hurinaa, niin hiljeneehän hurina silloin kääntämällä volat nollaan?
Toki muutakin vikaa voi olla.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Mä ostin joskus täältä, https://www.spelektroniikka.fi/p241 … lcr-mittari-ja-paljon-muuta-fi.html
Toimitusaika oli pitkähkö, koska ei sitä silloinkaan ollut varastossa, mutta tuli se loppujen lopuksi. Kotelon kanssa, tottakai. Toki ulkoasu ei ole lähellekään niin pramea kuin uraltonelaisessa.
TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. | |
Kefiiri: Eikös tuo, että volanupin asentokaan ei vaikuta hurinan määrään, viittaa siihen että hurina tosiaan on virtalähteestä peräisin? Jos virtalähde ei aiheta hurinaa, niin hiljeneehän hurina silloin kääntämällä volat nollaan?
Toki muutakin vikaa voi olla.
No, esimerkkinä mulla on aikanaan käytettynä ostettu putkiradio, jossa volapotikka ei vaikuttanut hurinaan eikä äänenvoimakkuuteen. Oli maakarva irti.
Vikaa voi olla myös alkuperäisessä suunnittelussa. Tai Class A -driverin jännitteen suodatuksessa. Tai...
Antikitarasankari. Siis basisti. | |
Moi.
Kefiiri: Eikös tuo, että volanupin asentokaan ei vaikuta hurinan määrään, viittaa siihen että hurina tosiaan on virtalähteestä peräisin? Jos virtalähde ei aiheta hurinaa, niin hiljeneehän hurina silloin kääntämällä volat nollaan?
Jos käytettävissä olisi mittalaite jolla määritellä hurinan taajuus ja se olisi tasan 100Hz eikä muita kuin monikertoja olisi mitattavissa, tuolloin olisi veraten turvallista olettaa että virtalähteen suotokonkkien rippeli olisi ainakin osasyyllinen hurinaan.
Mekaaniset muuntajan resonanssit poislukien, tuo suotokonkkien rippelihän on kaikkien reguloimattomien lineaarivirtalähteiden hurinan alkusyy, ja sitä erilaisin vahvistinastekytkennöin ja/tai vaihekikkailuin pyritään audiosignaalista pienentämään.
Tässä tapauksessa kun käyttöjännitteet ovat rutkasti yläkanttiin, ja päätelaitteiden toimintapiste on täysin väärä, pahimmassa tapauksessa normaalitkin kaksipuoleisen jännitesyötön rippelijännitteet summautuvat kumoutumisen sijaan vahvistusasteessa/-asteissa.
Rippeleiden lisäksi väärä käyttöjännite ja/tai päätelaitteiden väärä bias voi aiheuttaa mitä erilaisempia oskillointeja pääteasteessa ja sen ohjauksessa, ja nuo voivat ilmetä tietysti myös hurinana.
Mutta tuolloin taajuus on yleensä jotain muuta kuin 100Hz vaikka se herätteenä toimisikin.
Ja koska hurina generoituu pääteasteessa, ulostulossa on hurinajännite riippumatta etu- ja pääteasteen välissä olevan volumepotikan asennosta ja kytkentätavasta.
Kefiiri: Toki muutakin vikaa voi olla.
No ainakin em. rankka ylijännite ja päätelaitteiden väärä toimintapiste, nuo ovat kuitenkin seikkoja joihin aivan ensimmäiseksi pitää kiinnittää huomiota.
Koska ko. ylijännite on turhan likellä alkuperäisten suotokonkkien maksimijännitteenkestoa, on se melkoisella todennäköisyydellä ylittynyt joka kerran kun laite on tuolla tapaa viallisena lyöty tulille.
Ei elkot -edes vanhat- laakista vikaanu, mutteivät moisesta kohtelusta ainakaan paremmiksi tule ;).
Joten "normaaliinkin" tuontyyppisen trankkuvahvarin hurinatasoon päästäkseen joutunee tässäkin tapauksessa kun kondensaattorin maksimijännitteenkesto on ylitetty, vaihtamaan myös suotokonkat kunhan ylijänniteongelma on ennen konkkien vaihtamista selvitetty ja korjattu.
Mutta tässäkään tapauksessa konkkien vikaantuminen ei suurella todennäköisyydellä ollut vian aiheuttaja, vaan luonnollinen seuraus jostain muusta viasta.
T:Samuli | |
Paljon kiitoksia neuvoista, katsotaan lähteekö toimimaan kun osat saapuu, en tosiaan tiedä kauanko tuota on käytetty viallisena, tuollaisena se tuli minulle ja kyllä trankku vahvistimesta saa hiljaisen, noin vuosi sitten tuli frontman 212r, siinäkin rutinaa, surinaa ja pauketta piisasi, nykyään on todella hiljainen. Ollaan yhteydessä kun päästään tämän kanssa eteeenpäin. | |
No niin, nyt päästiin eteen päin, tänään tuli konkat ja laitoin samantien kiinni, nyt ei hurise ja ääni on nyt heleä niinkuin pitäää( ennen oli vaimea ja vähän sellainen tunkkainen) mutta todennäköisesti vika ei ollut konkissa, viime viikolla kun oli taas aikaa syventyä tähän vehkeeseen löysin kaiutin linjasta palaneen vastuksen (R174), siitä varmaan hurina johtui, jäljelle jäi vielä tuo paukahdus sammutuksessa, huomasin juuri että sammutuksessa jos erehdyt koskemaan virtakytkimeen ( kytkimen liike alle millin luokkaa niin heti rasahtaa), testasin vielä että mitä tekee jos virrat on päällä ja vetää töpselin sseinästä, tuloksena terävä paukahdus. Bias säätöä en ole vielä tehnyt, tuskin sillä on mitään tekemistä tuon kanssa, nyt on vaan laitettu puoleen väliin. Täytyy loppu viikosta taas syventyä tähän laitteeseen. | |
Moi.
jazz bass: Paljon kiitoksia neuvoista.
Ole hyvä.
jazz bass: ...kyllä trankku vahvistimesta saa hiljaisen...
Riippuu pitkälti siitä miten hiljaisen määrittelee :).
Ja siitäkin mihin vertaa.
jazz bass: ...viime viikolla kun oli taas aikaa syventyä tähän vehkeeseen löysin kaiutin linjasta palaneen vastuksen (R174), siitä varmaan hurina johtui...
Tokkopa, ko vastus on rinnan kytketyn kelan kanssa osa impedanssintasauspiiriä jolla pyritään estämään häiriöt paikallisessa takaisinkytkennässä.
Turha ei kuitenkaan ole, joten jos on oikeasti palanut auki eikä vain hiiltynyt pinnaltaan kuten noilla on varsinkin vikapäissä vahvareissa usein taipumuksena, ehdottomasti vaihdettava.
jazz bass: ...jäljelle jäi vielä tuo paukahdus sammutuksessa, huomasin juuri että sammutuksessa jos erehdyt koskemaan virtakytkimeen ( kytkimen liike alle millin luokkaa niin heti rasahtaa), testasin vielä että mitä tekee jos virrat on päällä ja vetää töpselin sseinästä, tuloksena terävä paukahdus.
Koska kytkimen liikerata on rajoittunut, kytkimestä lienee toinen kontakteista pöreentynyt ja/tai lämmetessään taipunut, suosittelen vaihtamaan pikimmiten uuteen.
Varsin yleistä vanhemmissa MI vahvareissa, toisinaan kontaktit kipinöivät korvinkuultavasti kun vaihtoa syystä tai toisesta pitkitetään.
Mites ne aiemmin tiedustelemani tasajänniteoffsetit?
Nuo kuitenkin paukahduksen aiheuttavat.
Ja nyt ovat helpompia mitatakin kun hurinajännite ei ole niin vahvasti mittausta haittaamassa.
jazz bass: Bias säätöä en ole vielä tehnyt, tuskin sillä on mitään tekemistä tuon kanssa, nyt on vaan laitettu puoleen väliin.
Pääteasteen suunnitellunmukainen toiminta perustuu siihen että päätelaitteiden -riippumatta siitä onko päätelaitteena puolijohde vai putki- toimintapiste on tismalleen oikea joten vaikkei toimintapisteen vituroillaan ololla välttämättä käynnistyspaukahdukseen olisikaan vaikutusta, vahvistimen yleiseen toimivuuteen senkin edestä.
Aivan kuten misään muissakaan vahvareista löytyvissä potikoissa, liikeradan puoliväli ei tarkoita sitä että säätö olisi puolessa välissä.
Joten bias säätöön/kuntoon mitä pikimmin ellei tarkoitus ole vaihtaa myös päätelaitteita.
Noita MJ15003:sia sentään kohtuurahaan löytyy.
Jos bias säätö ei onnistu, seuraavaksi pitäisi jollain tapaa määritellä onko kaikki päätelaitteet ja niiden ohjaus ehjiä.
Miten sait pääteasteen käyttöjännitteet pudotettua 58V:sta skeman mukaiseen 50 volttiin?
T:Samuli | |
1 on silleen hiljainen että jos laitat korvan lähelle kaiutinta niin kuulet kohinan mutta jos olet normaali etäisyydeltä vahvistimesta ei kuulu ylimääräisiä ääniä.
2. Vastus oli täysin pimeä, ei antanut minkäänlaisia arvoja ja oli polttanut piirilevyyn jäljen
3 kirjoitin vähän huolimattomasti, kytkimen liikerata on kyllä normaali mutta heti kun olet sammuttamassa vahvistinta, heti kun kytkin liikkuu vähänkin niin räsähtää jo tässä vaiheessa pahasti, kytkin on siis käytännössä vielä ON asennossa.
4 Mittaan pääteasteen käyttöjännitteet jännitteet kun saan rakenneltua keinokuorman, paukahdus on sen verran raju ettei viitsi montaa kertaa kokeilla, huomasin sen että ennen kun hurina vika oli päällä ja sammutti vahvistimen vetämällä töpselin pois seinästä paukahdus oli todella pieni, nyt kun hurinat hävis niin paukahdus on aikalailla samaa luokkaa kun sammuttaa virta napista.
5 ok, seuraavaksi laitan bias säädön kohdalleen
Kiitos jälleen neuvoista, joudun kouluttautumaan uuteen ammattiin ja ajattelin että elektroniikka asentajan homma voisi olla mielenkiintoista ja sopivaa tuolle kädelle (nivelrikko peukalossa, olin ennen raskaan kaluston asentaja ja työ alkoi olemaan mahdotonta suorittaa hyvin koska osat olivat todella raskaita) koulussa oli elektroniikkaa ja tykkäsin kyllä hommasta ( mikropiirien asennus vähän jännitti mutta onnistui vaikkei käytössä ollut ic kantoja) mutta tästäkin on jo vuosikymmeniä. Nämä trankku kitaravahvistimet on mukavia " harjoitus" kappaleita, osat on "isoja" ja kytkentäkaaviot selkeitä. | |
Viimeisimmät tulokset: keinokuorma on kytketty(9ohm) bias säädön saa nyt kohdalleen, on säädetty nyt 20mv kylmänä, lukema lähtee heti muuttumaan kun vahvistin lämpenee mutta tähtäsin tuohon hetkeen kun virrat napsautetaan päälle.
Käyttöjännittet on nyt 52,5V
Huomasin kytkentäkaaviosta että on valittavissa 220V/240V onko tällä käytännössä merkitystä? On ilmeisesti uutena ollut 220V ja samassa on nytkin
Huomasin että siinä vaiheessa kun vahvistin sammutetaan ( 1 kanava on tässä vaiheessa valittuna) niin 1 kanavan valo sammuu ja 2 kanavan ja boostin valo syttyy hetkeksi.
Hankin edullisen testerin ja mittasin samalla konkat: vanhat esr:0.17ohm Vloss:0,9-1,2% ja kapasitanssi 3404-3427uF
Ja uudet: esr:0,16-0,17ohm. Vloss:0,19% ja kapasitanssi:3485-3497uF | |
jazz bass: Viimeisimmät tulokset: keinokuorma on kytketty(9ohm) bias säädön saa nyt kohdalleen, on säädetty nyt 20mv kylmänä, lukema lähtee heti muuttumaan kun vahvistin lämpenee mutta tähtäsin tuohon hetkeen kun virrat napsautetaan päälle.
Laitetta ja trankkulaitteita ylipäätään juuri tuntematta - eikös bias kuulu säätää lämpimänä ?
Etenkin kun BJT-vekottimissa lämpeneminen kasvattaa lepovirtaa joka kasvattaa lämpenemistä joka kasvattaa lepovirtaa kunnes savu poistuu jos/kun ei ole käytetty jotain bias-servoa tai jäähdytysripaan lämpotilan puolesta kytkettyä diodia tjsp kompensoimassa.
Viisaammat korjatkoon virheolettamani.
Antikitarasankari. Siis basisti. | |
Kytkentäkaaviossa käsketään säätämään kylmänä ja sehän tässä just hankalaa on, se on vain hetken kylmä, lähtee heti lämpenemään ja lukema muuttuu koko ajan | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
