| Aihe: Music man 100rd vahvistimen korjaus / biasointi. | 1 |
|---|
|
Ostin netistä kyseisen putkinupin rikkinäisenä ja ilman putkia. Tilasin 6l6gc putket uraltonesta. Asensin putket ja kokeilin toimivuutta ilman biasointia. Huomasin vahvistimesta kuuluvan hyvin hiljaista ja säröistä satunnaista ääntä. Tietääkö kukaan johtuuko ääni biasoinnin väliinjättämisestä ja onko joku joskus kokeillut samanlaisilla laitteilla. Jos ei johdu biasoinnista, mistä muusta voisi johtua? Vinkkiä jostain hyvästä ja edullisesta tampereen alueella sijaitsevasta korjaajasta saa antaa. | |
Moi.
eljas.lampi: Ostin netistä kyseisen putkinupin rikkinäisenä ja ilman putkia. Tilasin 6l6gc putket uraltonesta. Asensin putket ja kokeilin toimivuutta ilman biasointia. Huomasin vahvistimesta kuuluvan hyvin hiljaista ja säröistä satunnaista ääntä. Tietääkö kukaan johtuuko ääni biasoinnin väliinjättämisestä ja onko joku joskus kokeillut samanlaisilla laitteilla. Jos ei johdu biasoinnista, mistä muusta voisi johtua?
Jenkkivahvarina "toimii" kyllä jollain tapaa muutoin ehjänä vaikkei biasoisikaan, joten tokkopa johtuu tuosta.
Suurin syy sille miksei toimi on tietysti:
eljas.lampi: Ostin netistä kyseisen putkinupin rikkinäisenä ja ilman putkia.
Ehjästä vahvarista aniharvoin raksitaan putkia pois, vaikka itselle on kyllä tuollaisiakin tapauksia tullut vuosikymmenten saatossa vastaan.
Ja olen hetimiten korjannut pois kuleksimasta ;).
Olen tarkoituksella pitänyt näppini erossa musareista, joten omakohtaista kokemusta noiden korjaamisesta ei ole päässyt syntymään.
Musari-vahvistimet eivät mun mielestä olleet Leon (RIP) kirkkainta kärkeä.
Eivät soundillisesti, eivätkä rakenteeltaan.
Hänen valitsemansa filosofia trankku-/hybridietuasteesta ja trankkuohjatusta putkipääteasteesta oli "Worst Of Both Worlds" kuten monet noita korjanneet ovat maailmalla todenneet.
Vikapaikkoja löytyy noissa rutkasti enemmän kuin "tavallisissa" putkivahvareissa, mutta skemat onneksi löytyy pienellä kaivelemisella joten diagnosointi on suoraviivaista.
Ostopaikasta riippuen voi syypää toimimattomuuteen luurata aivan missä tahansa, joten vaikka kokemusasiantuntijana ymmärrän kyllä teeseitseholismin runteleman mielen liikkeet paremmin kuin hyvin, vahva suositus ajatelemallesi kiikuttamiselle ammattiauttajalle, joka voi diagnosoida alusta asti ja kustannustehokkaasti.
Lähipiirikokemuksesta voin nimittäin todeta ettää suinpäin mittaamallakin saa vitosen seppä herkästi aikaan satasen vahingon.
Ammattiauttaja kertoo myös varsin nopeiden alkudiagnosointien/-mittausten jälkeen mitä käyttökelpoista osaa vahvarista löytyy, kuten myös sen kannattaako ylipäätäänkään korjata vaiko käyttää kuoret johonkin toiseen vahvistinratkaisuun.
eljas.lampi: Vinkkiä jostain hyvästä ja edullisesta tampereen alueella sijaitsevasta korjaajasta saa antaa.
Ei omakohtaista kokemusta koska teeseitseholistina suoritan kaikki vahvistinkorjaukseni luvita itse, mutta Amperetta:
http://www.ampere.fi/
olen nähnyt kovasti kehuttavan.
Tuntiveloitus näyttäisi tuolla olevan normaali 80€.
Tuntiveloitukseen tuijottaminen aiheuttaa kuitenkin harhan kaikissa tämäntyyppisissä hommissa, jos kympin-pari kalliimman tuntiveloituksen jantteri tekee korjauksen ammattitaitonsa ansiosta tuntuvasti nopeammin, on kokonaiskustannus pienempi.
Ja päinvastoin.
T:Samuli | |
Muistaakseni siinä musarissa (combo, olisko ollut 1x10" ja 2x6l6) mihin näppini iskin ei ollut biasointimahdollisuutta ollenkaan. Uusi putkipari asettui automaattisesti rajojen sisään eli ehkä siinä opariohjauksessa mikä menee katodille on jotain muutakin älyä. Mene tiedä. Jos ei anodit hehku punaisena kun soittaa lujempaa ollaan ainakin turvallisella puolella mutta oikea tarkistus toki tekisi terää.
Rutinat tuskin johtuvat kuitenkaan biasoinnista. Ainakin tuossa yksilössä kaikki potikat rutisivat ihan järjettömästi. Ja kytkimet. Ruskea PRF auttoi jonkin aikaa. Saattaa siinä jotain muutakin vielä olla.
Antikitarasankari. Siis basisti. | |
Jos omakohtainen osaaminen elektroniikasta on kevyellä pohjalla, suosittelen minäkin suoraan ammattiauttajan puoleen kääntymistä. Valitettavasti en osaa kuitenkaan auttaa löytämään ammattiauttajaa Tampereen alueelta, sillä harvemmin tulee itse asioitua tuolla suunnalla. Mutta, jos elektroniikasta on jonkin verran hajua, niin toki pienikin perehtyminen "potilaan" elintoimintoihin saattaa auttaa rajaamaan vika-aluetta jo ilman kuorien avaamista.
Jos käytettävissä on vaikkapa aktiivimonitori, toinen kitaravahvistin tms. laite johon ääntä voi syöttää, voidaan tällainen liittää Musarin linjalähtöön samalla, kun pääsisäänmenoon syötetään signaalia kitarasta tai jostakin muusta äänilähteestä. Jos ääni tulee terveenä ulos linjalähdöstä, on vika todennäköisimmin päätepuolella tai virtalähteessä. Jos ääni tulee heikosti ulos myös linjalähdöstä, voi vika olla jo etuasteessa tai sen virtalähdekomponenteissa.
Myös linjasisäänmenoon voidaan syöttää suoraan signaalia, jolla voidaan varmistaa päätepuolen toiminta.
Seuraava askel syvemmälle vianhakuun vaatiikin sitten jo kuorien avaamisen, pullon putsiainetta ja vähintään yleismittarin, mikäli halutaan tutkia virtalähdeosan toimintaa. Tässä vaiheessa elektroniikan tuntemuksesta ja terveestä itsesuojeluvaistosta on aina hyötyä.
Itselläni on ollut aktiivikäytössä myös Musari (112RP65) jo 80-luvun alusta asti, ja laite on pimentynyt vain kerran yli 40-vuotisen historiansa aikana. Koska jo ammattini velvoitti kurkistamaan itse laitteen sisuksiin, paljastui viaksi virtalähdeosan zenerdiodien kuumentuneiden etuvastusten vuoksi piirilevystä poikki palaneet foliot. Korjauksena hieman tehonkestoltaan suuremmat vastukset ja hieman irti piirilevystä, jolloin lämpö ei pääse tekemään enää uudelleen ilkeyksiään.
Omakohtainen kokemus Musarista on se, että ainakin oma laitteeni on ansainnut luottamukseni täysin. Laite on hyvin rakennettu, hyvistä komponenteista. Puhdasta ääntä lähtee enemmän kuin tarpeeksi, mutta toki on sanottava, että putket lämmittävät enemmänkin soittajan mieltä kuin soundia, joka on persoonaton ja niin kylmä, että oluttuoppikin säilyy huurteisena pitkään vahvistimen päälle laitettuna.
Pedaalialustana, varsinkin nykypäivän mallintaville Musari toimii loistavasti, koska sillä ei ole "riesanaan" mitään omaa soundia.
Edith: Kyllä ainakin tuossa RP65 -mallissa pääteputkille löytyy BIAS-trimmeri, ja netistä löytyy ohjeet biasoinnin tekemiselle sekä ohjearvoille.
Se on sama millä sitä paskaa lapioi, kunhan paska lentää (Albert Järvinen, kysyttäessä käyttämiensä kitaroiden merkkiä). | |
Jone the Bone:Laite on hyvin rakennettu, hyvistä komponenteista.
Tämä vaikutelma juu jäi.
Puhdasta ääntä lähtee enemmän kuin tarpeeksi, mutta toki on sanottava, että putket lämmittävät enemmänkin soittajan mieltä kuin soundia, joka on persoonaton ja niin kylmä, että oluttuoppikin säilyy huurteisena pitkään vahvistimen päälle laitettuna.
Meikäläisen korvaan taas tuo oli juuri niin kiva fender-kliini kuin vain voi olla :) Särökanava olikin sitten ehtaa fenderiä myös eli aivan hirveä.
Edith: Kyllä ainakin tuossa RP65 -mallissa pääteputkille löytyy BIAS-trimmeri, ja netistä löytyy ohjeet biasoinnin tekemiselle sekä ohjearvoille.
Paljon mahdollista. Vuosimallieroja tai vuosimallimuistini pätkii.
Antikitarasankari. Siis basisti. | |
Moi.
s151669: Ainakin tuossa yksilössä kaikki potikat rutisivat ihan järjettömästi. Ja kytkimet. Ruskea PRF auttoi jonkin aikaa.
Syystä tai toisesta kaikkien Fenkkujen ominaisuus kun DC-block konkat päästävät tasajännitettä vastusradalle.
Ja tuohonhan ei tietenkään taikalitkut eivätkä loitsut auta kuin korkeintaan sen aikaa kun voiteluaine nostaa kapasitanssitasoja inan verran.
Jone the Bone: Seuraava askel syvemmälle vianhakuun vaatiikin sitten jo kuorien avaamisen, pullon putsiainetta ja vähintään yleismittarin, mikäli halutaan tutkia virtalähdeosan toimintaa. Tässä vaiheessa elektroniikan tuntemuksesta ja terveestä itsesuojeluvaistosta on aina hyötyä.
Putkivahvarissa ei kuoria tarvitse avata, putkijännitetaulukko kertoo jo likipitäen kaiken olennaisen, etenkin jollei komponenttitason korjaaminen ole tuttua.
Yleismittarin ja käsityksen sähköturvallisesta korkeajännitemiittaamisesta tietenkin vaatii.
Ja eritoten sen kuinka mitata niin ettei runno putkenkantoja löysiksi.
Jollei putsiainepullossa ole pelkkää paineilmaa, on sekin syytä jättää rauhaan ainakin ensalkuun.
Jone the Bone: ...paljastui viaksi virtalähdeosan zenerdiodien kuumentuneiden etuvastusten vuoksi piirilevystä poikki palaneet foliot. Korjauksena hieman tehonkestoltaan suuremmat vastukset ja hieman irti piirilevystä, jolloin lämpö ei pääse tekemään enää uudelleen ilkeyksiään.
Jälkikäteen olen lukenut että tuo tyyppivika oli MM:llä koko ajan tiedossa, mutta siihen ei reagoitu mitenkään.
Aktiivikäytössä oleviin vahvareihin nuo(kin) modaukset tehtiin kuulemma jenkkilässä jälleenmyyjien, epävirallisten huoltojen ja artistien tekniikoiden toimesta.
Tiedä sitten kuinka pitää paikkansa, mutta sopisi kyllä hyvin Leon "Korjaaminen se on se joka leivän pöytään tuo" filosofiaan.
Jone the Bone: Puhdasta ääntä lähtee enemmän kuin tarpeeksi, mutta toki on sanottava, että putket lämmittävät enemmänkin soittajan mieltä kuin soundia, joka on persoonaton ja niin kylmä, että oluttuoppikin säilyy huurteisena pitkään vahvistimen päälle laitettuna.
:)
Samaa mieltä, jopa Fenkuksi kalsasoundisia värkkejä, ainakin ne joita itse olen kuullut.
Tosin vertaus on sähkölaitteiden kyseessä ollessa aikalailla yhtä ontuva kuin oma "En edes kusisi päälle vaikka tulessa olisi" :).
Nestetuoppi mun vahvarin päälle laitettuna kun saattaa aiheuttaa naamasäryn oireita ja/tai pahoitetun mielen.
Jone the Bone: Pedaalialustana, varsinkin nykypäivän mallintaville Musari toimii loistavasti, koska sillä ei ole "riesanaan" mitään omaa soundia.
Ja tätä oivallista aasinsiltaa pitkin päästäänkin jo 80-luvulta asti mieltä askarruttaneeseen kysymykseen johon ei vastausta ole löytynyt:
Miksi käyttää putkivahvistinta lainkaan jollei putkien ja muuntajakytketyn ulostulotopologian ominaisuuksi käytetä hyväksi?
Olen tuntenut ja tunnen edelleen useammankin kitaristin jolla ON PAKKO olla putkivahvari, mutta kiitos metrin leveän pedaalilaudan jossa joku (digi)härpätin on päällä aina ei soundista löydy hituruikkustakaan putkimaisuutta vaikka kuinka yrittäisi mielikuvitustaan käyttää.
Soittotatsi/-dynamiikka voi ehkä olla putkivahvarimainen, mutta vahvasti epäilen.
Samaan tai jopa parempaan (mielipidekysymys toki ;)) soundilliseen lopputulokseen kun pääsisi laadukkaalla trankkuvahvarillakin.
Jone the Bone: Edith: Kyllä ainakin tuossa RP65 -mallissa pääteputkille löytyy BIAS-trimmeri, ja netistä löytyy ohjeet biasoinnin tekemiselle sekä ohjearvoille.
Tarkkaa tietoa ei ole, mutta mun käsittääkseni variaatioita oli aika paljon mallisarjojen sisälläkin kun vuodet vierivät.
Ja kyllähän mallisarjojakin kerkesi olemaan verraten runsaasti.
Jossain vaiheessa täällä meilläkin länsimaisen putkituotannon hiipuessa oli tapana fixed-bias laitteissa modata kiinteän vastuksen tilalle trimmeri jälkikäteen, joten aika pahahan se on mitään putkivahvariyksilöä avaamatta sanoa onko bias trimmerisäätöinen vai ei.
Jenkkilässä tuo trimmerin lisääminen oli kaiketi arkipäivää.
Mutta toisaalta heillä oli huoltoja pilvin pimein, ja laitteita myös huollatettiin.
Tiedän myös tehdyn toisin päin, trimmerin tilalle vaihdetaan kiinteä vastus koska etenkin Marshalleissa trimmeri syystä tai toisesta alkaa herkästi pätkimään.
Ja jos käytettiin GT tai muita bias-mätsättyjä putkia, ei työkalusäätöiselle bias-virran säädölle enää ollut edes tarvetta.
T:Samuli |  Kefiiri
12.08.2023 12:36:05 (muokattu 12.08.2023 12:37:55) | |
|
basisti1971: Olen tuntenut ja tunnen edelleen useammankin kitaristin jolla ON PAKKO olla putkivahvari, mutta kiitos metrin leveän pedaalilaudan jossa joku (digi)härpätin on päällä aina ei soundista löydy hituruikkustakaan putkimaisuutta vaikka kuinka yrittäisi mielikuvitustaan käyttää.
Soittotatsi/-dynamiikka voi ehkä olla putkivahvarimainen, mutta vahvasti epäilen.
Samaan tai jopa parempaan (mielipidekysymys toki ;)) soundilliseen lopputulokseen kun pääsisi laadukkaalla trankkuvahvarillakin.
T:Samuli
Juuri näin! Mutta jos putkivahvistin pitää olla, niin silloin pitää, oli siitä soinnillista hyötyä eli ei. Oma valintani on mahdollisimman kevyt transistorikalusto. Jos combo painaa enemmän kuin ämpärillinen vettä on hommassa rehkimisen maku!
Menipäs ohi aiheen. En oikein aloituksesta tajunnut oliko kuvailtu säröinen ääni hyötysignaalia vai jotain ylimääräistä?
En ole musiikin asiantuntija. | |
basisti1971: Moi.
Jälkikäteen olen lukenut että tuo tyyppivika oli MM:llä koko ajan tiedossa, mutta siihen ei reagoitu mitenkään.
Aktiivikäytössä oleviin vahvareihin nuo(kin) modaukset tehtiin kuulemma jenkkilässä jälleenmyyjien, epävirallisten huoltojen ja artistien tekniikoiden toimesta.
Tiedä sitten kuinka pitää paikkansa, mutta sopisi kyllä hyvin Leon "Korjaaminen se on se joka leivän pöytään tuo" filosofiaan.
Samantyyliseen ongelmaan olen törmännyt myös Leksan F-alkuisissa putkivahvistimissa, kuten 90-luvun loppupään Blues Deluxeissa, joissa elektroniikka on kasattu hiuksenhienoilla foliovedoilla toteutetulle piirilevylle. Näissä vika on tosin alkanut oireilemaan kanavanvaihdon sekoiluna ja lopullisena toimimattomuutena, sillä zenervastukset ovat polttaneet foliot kanavanvaihtoa ohjaavalta elektroniikalta. Mutta tyyppiviaksi luokittelisin tämän, useammakin BDlx:n korjanneena.
Samaa mieltä, jopa Fenkuksi kalsasoundisia värkkejä, ainakin ne joita itse olen kuullut.
Tosin vertaus on sähkölaitteiden kyseessä ollessa aikalailla yhtä ontuva kuin oma "En edes kusisi päälle vaikka tulessa olisi" :).
Nestetuoppi mun vahvarin päälle laitettuna kun saattaa aiheuttaa naamasäryn oireita ja/tai pahoitetun mielen.
Toki tuopillinen olutta on parempi vatsassa kuin vahvistimen sisässä. :-D. Ymmärsit kuitenkin pointin, että Musarin tapauksessa soundi on niin kylmä että siinä alkoholikin jäätyy tuoppiin aiheuttamatta sen suurempaa vaaraa...
Ja tätä oivallista aasinsiltaa pitkin päästäänkin jo 80-luvulta asti mieltä askarruttaneeseen kysymykseen johon ei vastausta ole löytynyt:
Miksi käyttää putkivahvistinta lainkaan jollei putkien ja muuntajakytketyn ulostulotopologian ominaisuuksi käytetä hyväksi?
Silloin, kun ostin tuon oman Musarini, 70-80 -luvun taitteessa, ei putkivahvistimia mallintavista laitteista ollut pahemmin tietoa. Tai, ehkä joitakin oli jo kehitteillä, mutta ainakaan ne eivät olleet nykyaikaisella tasolla.
En itsekään ole tuolle putkipäätettä käyttävälle hybriditekniikalle antanut juuri painoarvoa, mutta kun tuon aikaiset kitarasankarit, Clapton, Albert Järvinen, ym. saivat kuulostamaan vahvistimen hyvälle, niin tokihan se piti silloisen nuoren "kossin" itsekin saada. Ja tietyillä analogisilla pedaaleilla (joista monet omatekoisia klooneja ajalta, jolloin pedaaleita ei vielä kloonattu) lopputulos kuulosti omaan korvaan paremmalta, kuin kavereiden 70-luvun täys-trankkukoneet.
Vuodet ovat vierineet, ja vahvistimet vaihtuneet, mutta jostakin syystä tuo Musari on säilynyt kalustossa, johtuen ehkä luotettavuutensa ja uudenaikaisia mallintavia pedaaleita hyvin syövänä laitteena. Toki samaan soundilliseen lopputulokseen pääsee 10 - 15 kg kevyemmillä kykypäivän ns. transistorikoneillakin, joista parin omistamani vikaaherkkyydestä ja tee-se-itse -korjaamisesta omat kokemukseni ovatkin sitten karvaampia. Ja sen verran puritaani olen, että "tietokonevahvistimet" tai kokonaan linjaan soitettavat mallintavat IR-laitteet eivät ole minun juttu. :-)
Jossain vaiheessa täällä meilläkin länsimaisen putkituotannon hiipuessa oli tapana fixed-bias laitteissa modata kiinteän vastuksen tilalle trimmeri jälkikäteen, joten aika pahahan se on mitään putkivahvariyksilöä avaamatta sanoa onko bias trimmerisäätöinen vai ei.
Jälkikäteen tehdyistä modauksiata on toki vaikea sanoa kuorta avaamatta, mutta chassisnumeroiden perusteella voi netistä löytyvistä kytkentäkaavioista saada suuntaviittaa tehtaalla tehdyistä suunnitelmista.
Edith Bias: Kijoitus virheden korjuksia.
Se on sama millä sitä paskaa lapioi, kunhan paska lentää (Albert Järvinen, kysyttäessä käyttämiensä kitaroiden merkkiä). | |
Moi.
Kefiiri: Juuri näin! Mutta jos putkivahvistin pitää olla, niin silloin pitää, oli siitä soinnillista hyötyä eli ei.
Juu, tottahan toki.
Kefiiri: Oma valintani on mahdollisimman kevyt transistorikalusto. Jos combo painaa enemmän kuin ämpärillinen vettä on hommassa rehkimisen maku!
:)
Etenkin näin varttuneempana alkaa kummasti arvostamaan keveyttä ja kompaktiutta :D.
Nyky-Monsteri olisi sitten kaikille putkiuskovaisille vallan mainio putiikkiputkivehjes ainakin painonsa puolesta, tutun 112 mikäliekombo painoi roudauscasen kanssa vähemmän kuin mun 70-luvun TJM 130W nuppi.
Jäsen Kiven Lunatunes aikainen muuten.
Tuon 112 combon soundi kyllä korreloi aika hyvin painon kanssa :/.
Kefiiri: Menipäs ohi aiheen.
Eipä tuo mnetissä mitään uutta ole ;).
Kefiiri: En oikein aloituksesta tajunnut oliko kuvailtu säröinen ääni hyötysignaalia vai jotain ylimääräistä?
Itse käsitin että hyötysignaalia tulee satunnaisesti, ohuesti ja epäpuhtaasti.
Jos ymmärsin kuvauksen oikein, tuosta on kyllä ammattilaisen vielä helppoa lähteä diagnosoimaan koska laite ei ole tyyten mykkä ja pääsee suoraan diagnosoimaan audiosignaalilla.
T:Samuli | |
Moi.
Jone the Bone: Samantyyliseen ongelmaan olen törmännyt myös Leksan F-alkuisissa putkivahvistimissa, kuten 90-luvun loppupään Blues Deluxeissa, joissa elektroniikka on kasattu hiuksenhienoilla foliovedoilla toteutetulle piirilevylle. Näissä vika on tosin alkanut oireilemaan kanavanvaihdon sekoiluna ja lopullisena toimimattomuutena, sillä zenervastukset ovat polttaneet foliot kanavanvaihtoa ohjaavalta elektroniikalta. Mutta tyyppiviaksi luokittelisin tämän, useammakin BDlx:n korjanneena.
Itse olen näppini pitänyt erossa noista tuoreemmista, SF osastoa olen lähinnä ruuvannut.
Enkä edes yritä väittää että olisivat millään tapaa huolto- tai murhevapaita nuokaan.
Jone the Bone: Ymmärsit kuitenkin pointin, että Musarin tapauksessa soundi on niin kylmä että siinä alkoholikin jäätyy tuoppiin aiheuttamatta sen suurempaa vaaraa...
Ymmärsin kyllä :).
Jone the Bone: Silloin, kun ostin tuon oman Musarini, 70-80 -luvun taitteessa, ei putkivahvistimia mallintavista laitteista ollut pahemmin tietoa. Tai, ehkä joitakin oli jo kehitteillä, mutta ainakaan ne eivät olleet nykyaikaisella tasolla.
Totta tuokin, olivat analogisia ja maksoivat ainakin putkivahvareiden tuolloiset hinnat huomioon ottaen aivan tolkuttomasti.
Jone the Bone: En itsekään ole tuolle putkipäätettä käyttävälle hybriditekniikalle antanut juuri painoarvoa, mutta kun tuon aikaiset kitarasankarit, Clapton, Albert Järvinen, ym. saivat kuulostamaan vahvistimen hyvälle, niin tokihan se piti silloisen nuoren "kossin" itsekin saada.
Joo, mulla ihanteena olivat Marshalleilla vetelevät, joten piti saada sellainen.
Päädyin JMP1959:iin joka sittemmin ilmeisimmin samassa treenitilassa majailevien lurjusten toimesta pöllittiin :(.
Kyllä tuossa kohtaa vitutti ja rankasti, mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, noilla vakuutusrahoilla sitten hankin tuon edellisessä vastauksessa mainitsemani Monsterin.
Ja rahaa jäi vielä Fenkun SF Bassman 100:n ja vielä muuhunkin "tärkeään".
Eikä JTM Marshallien hinnan kipuaminen ollut edes tuossa vaiheessa 90-luvun ihan alussa alkanut.
Jone the Bone: Ja tietyillä analogisilla pedaaleilla (joista monet omatekoisia klooneja ajalta, jolloin pedaaleita ei vielä kloonattu) lopputulos kuulosti omaan korvaan paremmalta, kuin kavereiden 70-luvun täys-trankkukoneet.
:D, 70-luvun FBT:eiden ja vastaavien verrokkina yhdyn täysin mielipiteeseesi.
Tosin kyllä 70-luvulla hyviäkin trankkuvahvareita tehtiin, mutta eipä noita liiemmin ollut ainakaan niissä piireissä joissa itse liikuin.
Jone the Bone: Vuodet ovat vierineet, ja vahvistimet vaihtuneet, mutta jostakin syystä tuo Musari on säilynyt kalustossa, johtuen ehkä luotettavuutensa ja uudenaikaisia mallintavia pedaaleita hyvin syövänä laitteena.
Kyse voi olla ihan siitäkin että olet sattunut saamaan hyvän yksilön, ja vaikkapa nuo mun (ja monen muunkin ;)) tielle sattuneet ovat olleet sitä toista laitaa.
Jone the Bone: Toki samaan soundilliseen lopputulokseen pääsee 10 - 15 kg kevyemmillä kykypäivän ns. transistorikoneillakin, joista parin omistamani vikaaherkkyydestä ja tee-se-itse -korjaamisesta omat kokemukseni ovatkin sitten karvaampia.
Totta, nykyiset pintaliitoskomponentein (joissa sinänsä ei mitään pahaa ole) toteutetut kaukoidän tuotteet ovat korjattavuudeltaan hilpeän ja surkean välimaastossa.
"Laadukas" tuossa mun vastauksessa viittasikin johonkin läpireiänkalustettuun vanhempaan trankkuvahvariin johon löytyy skemat.
Koska jotain huoltoa ja korjausta noihin aina kuitenkin topologiasta riippumatta pitää suorittaa, ikuinen nälkä kun tekee ikuisen nälän kuten sanonta kuuluu.
Jone the Bone: Ja sen verran puritaani olen, että "tietokonevahvistimet" tai kokonaan linjaan soitettavat mallintavat IR-laitteet eivät ole minun juttu. :-)
Itse pyristelin pitkään vastaan mutta kyllä se on pakko todeta että ei vanha olisi uskonut kuinka helppoa ja yksinkertaista voikaan hyvän (omaan korvaan ainakin) soundin saavuttaminen olla.
Bassolla tuon filosofian omaksuminen on kenties helpompaa, mutta mitä olen noita kitarallakin kokeillut niin ei voi kuin hämmästellä kuinka "helppoa" nykysoittajilla on.
Lainausmerkeissä, koska olen myös kokemusperäisesti todennut jo aikapäivää sitten (Line6 alkupään vahvarit) kuinka julmetun hankalaa -jopa ylivoimaista- tuntuu olevan täydelliseksi hiotun "makuuhuonesoundin" siirtäminen bändikontekstiin.
"Analogilaite" sensijaan sopii aina ainakin jollain tapaa.
T:Samuli |  teemu-t-k
15.08.2023 14:10:35 (muokattu 15.08.2023 14:23:42) | |
|
Mikä sitten on "hyvää" on aika epämääräinen kategoria. Kun nyt kerran Albert Järvinen ja transistorivahvistimet mainittiin niin musta ainakin Järvinen sai todella hyvän kuuloset soundit aiksiseksi ihan täystransistori Peavey:lla, joka varmaan nykyään olisi joko "romua" tai "vintagea" ihan katsontakannasta riippuen. Musarien aikalaisia olivat täällä myöskin Powerset:in ihka aidot putiikkivahvarit, jotka - vaikka ovatkin transistorivehkeitä - eivät musta kuulosta ainakaan yhtään huonommilta, päin vastoin. (Katsokaapa vaikkapa Saimaa Ilmiö dokkari).
Anyway, musta ainakin toi Peavey Musician, mitä Albert käytti Hurriganes aikoina, on myös paljon paremman kuuloinen soundiltaan kuin joku kalsa Music Man mutta tiedä näistä sitten, onhan Järvinen hypettänyt niitä "red knob" twinejäkin, jotka ainakin Internetin mukaan on ihan silkkaa pahinta kuraa mitä Fender on tehtaistaan ulos tuutannut. Ei näille eikö noille aforismeille soittokamoista kannata antaa liian suurta painoarvoa, maut on monet ja kaikkia ei vaan voi miellyttää.
Mutta onhan toi musari aika outo lintu (vai liekö kala?) Käytännössä täys transistorikone johon on ympätty tosi kliini transistoriohjattu putkipääte ja päälleliimatun oloinen putkisäröefekti. Tuttua Fender ideologiaa mahdollisimman steriilistä soundista ja epämääräinen ymmärrys siitä miten ja miksi joku säröefekti pitäisi toteuttaa. Miksi sitten erikoinen "putki"pääte? Legenda kertoisi, että se tiukka transistoriohjaus minimoisi pääteputkien variaatioita (tohon aikaan putkien laatu alkoi olla todellista kuraa) ja onhan se kaskodikytkentä ihan selkeästi ripoff jostain elektroniikka-aiheisesta aikakausilehdestä missä sen etuja on varmaankin hypetetty. Music Manin aikalainen, Peaveyn VTX sarjahan hyödynsi ihan samaa kytkentää ...ja ironisesti lisäsi siihen puolijohdetekniikkaa olevan putkipääte emulaation, kas kun putkikone ei saundannut tarpeeksi putkikoneelta. (Peavey:n VTX sarja on muuten tosi hyvä esimerkki miten täsmälleen samalla reseptillä tehdään täydellisesti erilainen vahvistin kuin Music Man:it). Ei niin yllättäen toi "kaskodi" idea haudattiin aika nopeasti niiden Music Manien ja Peaveyjen jälkeen. Eli: ei jatkoon.
Juu, kyllä, itseäkin ihmetyttää suuresti mikseivät kehittäneet samantien ihan vaan transistorivahvistinta, tietotaito ja tekniikka siihen oli satavarmasti jo olemassa eikä ton musarin soundi olisi siinä kokenut merkittävää muutostakaan. Music Man:in suunnittelijoiden tietotaidon puuttumisen nyt jotenkin vielä ymmärtää kun ponnistettiin Fender:in jalanjäljillä (jolta tunnetusti ei tuo homma oikein skulannut ennen kuin palkkasivat Yamaha:lta ja Sunn:ilta hieman tekijämiehiä 80-luvun alkupuolella) mutta Peavey....? Mutta joo, onhan "putki" vielä tänäpäivänäkin aika voimallinen taikasana joten itse veikkaisin, että eiköhän stoori ole se tuttu, että markkinamiehet vaan nauroivat matkalla pankkiin eikä apina edes tajunnut tulleensa koijatuksi ihaillessaan putkien maagista hehkua. Soundi? Se on ihan toissijainen juttu. Ne ketkä osaa ruuvaa ihan hyvät sellaiset ilman mitään hehkuvia taikahärpäkkeitäkin. | Kefiiri
15.08.2023 14:21:56 (muokattu 15.08.2023 14:22:27) | |
|
teemu-t-k: Juu, kyllä, itseäkin ihmetyttää suuresti mikseivät kehittäneet samantien ihan vaan transistorivahvistinta, tietotaito ja tekniikka siihen oli satavarmasti jo olemassa eikä ton musarin soundi olisi siinä kokenut merkittävää muutostakaan. Music Man:in suunnittelijoiden tietotaidon puuttumisen nyt jotenkin vielä ymmärtää kun ponnistettiin Fender:in jalanjäljillä.
Varmaan Leksalle oli jäänyt pahat traumat Fenderin reisille menneiden transistorivahvarikokeilujen jälkeen (vaikka hän itse ei remmissä tainnut siinä vaiheessa ollakaan)?
Randallhan teki vallan asiallisia Commander-vahvareita noihin aikoihin ihan trankuilla.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Randallhan teki vallan asiallisia Commander-vahvareita noihin aikoihin ihan trankuilla.
Niinpä. Don Randall:in valttinahan oli myös kimppa Standelin ja Gibson/Norlin:in kanssa joilta tuo trankkuvahvistimien tekeminen tunnetusti onnistui huomattavasti paremmalla menestyksellä. Commanderien aikaan mukaan oli saatu vielä Gary Sundakin jolla oli myöskin aikaisempaa taustaa omien Sunda (transistori)vahvistamiensa lanseerauksesta. Peaveyltä noi VT ja VTX sarjan hybridit oli kyllä mun mielestä aika erikoinen veto mutta ehkä hybridit putkipäätteellä olivat silloin pop, ainakin aika moni valmistaja kokeili tota reseptiä. | |
Kun en ollut aikaisemmin kirjoittanut mitään tänne, niin tuuppasin silloin yhden jutun vahingossa tuonne artikkeleiden puolelle. Arvailin siinä ko. biasoinnin periaatetta:
https://muusikoiden.net/artikkelit/2214 | |
Mulle tuli huoltoon musaopiston Musari joka oli hankittu sinne 80-luvun alussa. Toinen päättäri oli pimahtanut valtaisan poksauksen kera. Korjauksessa selvisi että sisällä putkessa helisi, mekaaninen vika eli hilan tukirakenne pettänyt. Toinen päättäri oli putkitesterissä täysin spekseissä yli 40 vuoden kitaratuntien jälkeen! Orkkisputket Sylvania!
Musarissa pääteputkien lepovirta on saatu todella pieneksi katodiohjauksen ansiosta. Putkien kuluminen on suunnilleen 25% normipääteputkien kytkennän vastaavasta. Putkitekniikassa tästä kytkennästä käytetään maattohila nimitystä. Tällai kytkettyä putkiasetta ei saada kompressoitumaan yleisen maattokatodikytkennän tavoin. Ohjaus on siis lineaarisempi, eli soundiltaan vähän trankkumainen.
Rakenteeltaan Musareissa on paljon hyvää. Ehkä ainoat Akilleen kantapäät ovat se +- 16 voltin sähkönsyötön piiri, pääteputkien ohjainasteen arvoaan ajan myötä muuttavat vastukset ja niiden ohjaintrankkujen kiinnitys runkoon joissain malleissa. Iso plussa tulee johdotuksella kytketylle potikkarivistölle. Jos ne olisivat olleet piirilevyssä, Musarit olisivat jo kuolleet tai sairastuneet aikoja sitten. Musarien Mallory-elkot ovat poikkeuksellisen hyvin aikaa kestäviä, usein niiden vaihto tehdään turhaan. | |
Sen verran voisi vielä varoitella, että kun isommissa MM'ssa revitään nuo tehot 2xEL34'sta, niin anodijännite on reippaanpuoleiset 700V. Tarkoittaa myös, että ihan kaikki EL34't ei sitä kestä.
Tosin vielä tanakampi jännite löytyy isompitehoisesta Dynacord'sta, n 800V, mikä karsii vielä lisää kestäviä putkia. | |
Menee vähän ohi aiheen, mutta eikös Johnny Winterillä ollut joku musarin vahvari jota käytti ainakin jossain vaiheessa. En tiedä tarkempaa mallia...
Tuli vaan mieleen kun oli puhetta, että nämä musarin vahvarit ei ole Leon onnistuneimpia vehkeitä... Niin on niitäkin kyllä ihan nimimiehet käyttäneet. | |
mpekkanen: Menee vähän ohi aiheen, mutta eikös Johnny Winterillä ollut joku musarin vahvari jota käytti ainakin jossain vaiheessa. En tiedä tarkempaa mallia...
Tuli vaan mieleen kun oli puhetta, että nämä musarin vahvarit ei ole Leon onnistuneimpia vehkeitä... Niin on niitäkin kyllä ihan nimimiehet käyttäneet.
Erinomainen esimerkki siitä että kaikki ne on ihan hyviä laatikoita | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
