| Aihe: kysymyksiä ohmeista, kaiuttimista ja putkivahvistimista.. | |
|---|
 efunkelist
26.01.2005 17:28:16 (muokattu 28.01.2005 20:02:47) | |
|
Mielenkiinnosta ja tulevat rojektit huomioon-ottaen:
MATEMATIIKKAA, Ohmit
Jos on romulaarissa eri ohmisia ja tehoja kestäviä elementtejä, niin millä laskukaavoilla saadaan millaisia arvoja niitä eri tavoin yhdistelemällä? Rinnan/sarjaan?
Jos joku osaa kertoa laskukaavakkeet muuttujin ja esimerkein jos on vaikka tällaisia elementtejä sekalaisia määriä:
20 w / 4 Ohm
25 w / 8 Ohm
60 w / 16 Ohm
Miten siis vahvistimen pukkaama teho, esim 20w jakautuu eri yhdistelmillä noille elementeille? Sen verran ymmärrän että jos elementit ovat eri vastuksen omaavia niin pienemmälle vastukselle menee enemmät tehot tms? Ja mitenkäs tähän vaikuttaa jos noita ketjuttelee sarjaan eri järjestyksessä?
Putkivahvistimelle kaiutin
Vahvistimen ollessa 20w ja kaiutinulostulossa lukeepi 8 Ohm.
Pienempää kaiutinkuormaa kuin 8 Ohm en laita sillä se rasittaa ja särkee päätevahvarin, ok. Entä jos kaiutinkuorma on edellisen hässäkän jälkeen esimerkiksi 11,2 ohm? 14 Ohm? 16 Ohm? 32 Ohm? Pääteaste ei kärsi mutta miten tämä vaikuttaisi taajuusvasteeseen? Äänenpaineen tuoton tehoon kaiuttimissa?
Putkivahvistimen putket
Hankintalistalla on erillinen kitaran etuaste. Tarkoituksena olisi vanhasta combosta mahdollisesti fixata sille soveliaampi vahvistin jotta saatais ääntä kuuluville. Voiko etuasteen putket (ECC83 tms) muitta mutkitta ottaa irti ja laittaa tilalle vähempitehoiset (kuten ECC82 ?) .. (tai 12AX7 > 12AY7 ?) tavoitteena saada puhtaampaa soundia? Särökanavasta jos vaikka saisi toisen edes lähes puhtaan kanavan joka toimisi vain hieman äänekkäämpänä puhtaana (~soloboost) tai ei ainakaan ampiaisena kuten nyt (h&k). Ja onko toimenpide niin yksinkertainen kuin putki irti ja uutta tilalle?
Entä pääteaste? 2x EL84.. jos niiden tilalle laittaa 6L6:set niin onko tuloksena enemmän ulosantia suuremmalla headroomilla? Se on ainakin tavoite... Ja tässä kohtaa tarviiko muuta huomioida kuin biasointi (tuon kyllä teetän jollain osaavalla)
---
Tällaisia kysymyksiä juuri nyt päässäni, ihan teoriassakin kiinnostaa. Käytännön tilanne on se että hankinnassa kochin pedaltone jossa on pääteastesäröä myöten soundit joita kaipaan ja vanhasta huttuketusta joka on kaikin puolin tympeä peli voisi saada jotain hyödyllistä modaamalla, toivottavasti kenties? Ei sitä myydäkään kannata kun ei siitä juurmitää saa mutta sellaisenaan se on melko turha peli.. Ja lisäkaappia oon rakentamassa mutta se on vain 1x8Ohm mutta jatkoa ajatellen kun oon miettiny jos tekis jotain mielenkiintoisia kaiutinhirviöitä..
EDIT: kyllä tässä määrässä löytyy korjattavaa... Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. |  SaBer
26.01.2005 18:10:45 (muokattu 26.01.2005 23:01:22) | |
|
Mielenkiinnosta ja tulevat rojektit huomioon-ottaen:
MATEMATIIKKAA, Ohmit
Jos on romulaarissa eri ohmisia ja tehoja kestäviä elementtejä, niin millä laskukaavoilla saadaan millaisia arvoja niitä eri tavoin yhdistelemällä? Rinnan/sarjaan?
Jos joku osaa kertoa laskukaavakkeet muuttujin ja esimerkein jos on vaikka tällaisia elementtejä sekalaisia määriä:
20 w / 4 Ohm
25 w / 8 Ohm
60 w / 16 Ohm
Miten siis vahvistimen pukkaama teho, esim 20w jakautuu eri yhdistelmillä noille elementeille? Sen verran ymmärrän että jos elementit ovat eri vastuksen omaavia niin pienemmälle vastukselle menee enemmät tehot tms? Ja mitenkäs tähän vaikuttaa jos noita ketjuttelee sarjaan eri järjestyksessä?
Ohmin laki ja Kirchoffin säännöt:
R=U/I
Pisteeseen tuleva virta on yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen summa
Vastukset sarjassa: jännitehäviö on yhteensä sama kuin yksittäisten vastusten jännitehäviöiden summa: esim. kaksi vastusta R1 ja R2 Ur1=U*R1/(R1+R2)
Vastukset rinnan: Jännite on kaikkien vastusten yli sama.
Sitten vielä P=UI
Sovi, että kaiutinsysteemin yli on esim. 10V Ja laske siitä, miten teho jakautuu.
(Kysy vaan, jos et ymmärrä. Nyt en ehdi kirjoittamaan enempää)
Putkivahvistimen putket
Hankintalistalla on erillinen kitaran etuaste. Tarkoituksena olisi vanhasta combosta mahdollisesti fixata sille soveliaampi vahvistin jotta saatais ääntä kuuluville. Voiko etuasteen putket (ECC83 tms) muitta mutkitta ottaa irti ja laittaa tilalle vähempitehoiset (kuten ECC82 ?) .. (tai 12AX7 > 12AY7 ?) tavoitteena saada puhtaampaa soundia? Särökanavasta jos vaikka saisi toisen edes lähes puhtaan kanavan joka toimisi vain hieman äänekkäämpänä puhtaana (~soloboost) tai ei ainakaan ampiaisena kuten nyt (h&k). Ja onko toimenpide niin yksinkertainen kuin putki irti ja uutta tilalle?
Jos olisi kyseessä pelkkä etuaste, niin muuntajan antama teho saattaisi olla liian pieni. ECC83 on nimittäin ECC8x sarjan selvästi vähiten virtaa kuluttava jäsen. Jos kyseessä on kuitenkin päätteellä varustettu laite, ei tuo virrankulutuksen kasvu pitäisi haitata.
EDIT:korjailin vähän
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | |
Ohmin laki ja Kirchoffin säännöt:
...
(Kysy vaan, jos et ymmärrä. Nyt en ehdi kirjoittamaan enempää)
Joo laita vaan ajan kanssa sitten vähän rautalankaa mutkalle :)
Jos olisi kyseessä pelkkä etuaste...
Jos kyseessä on kuitenkin päätteellä varustettu laite, ei tuo virrankulutuksen kasvu pitäisi haitata.
Kyseessä siis combovahvistin eli pääte löytyy myös. Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. | |
Pienempää kaiutinkuormaa kuin 8 Ohm en laita sillä se rasittaa ja särkee päätevahvarin, ok.
Putkivahvistin? Putkivahvisimeen mielummin liian pieniohminen ämyri perään kuin liian suuri. Jos siis vahvistimen ulostulo on 8 ohminen, niin perään mieluummin 4 ohminen amyri/kaappi kuin 16 ohminen. Karkeasti ottaen tuollainen x2 heitto jompaan kumpaan suuntaan ei riko mitään. Yleensä.
Mahdottoman hyvä FAQ putkivahvistimista: http://geofex.com/tubeampfaq/taffram.htm | |
Putkivahvisimeen mielummin liian pieniohminen ämyri perään kuin liian suuri.
Tämä oli uutta! Miksi näin?
Karkeasti ottaen tuollainen x2 heitto jompaan kumpaan suuntaan ei riko mitään. Yleensä.
No tuo pitäisi riittää :) Mitä hyvänsä rompetta keräänkin kämppääni näihin liittyen niin kyllä ne kaikki siellä 4-16 ohmin välillä seikkailee...
Mahdottoman hyvä FAQ putkivahvistimista: http://geofex.com/tubeampfaq/taffram.htm
Silmäilin sitä ja hukuin sinne... Löytyi sieltä uuttakin tietoa. Mutta enimmäkseen olin hukuksissa tiedon paljoudessa ;) Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. | |
Jostain luin että pääteasteen putket saattaa kestää pitempään jos kaiutinkuorma on suurempi (esim 8ohm vahvistimesta 16 ohm kaiuttimiin) mutta tuossa edellä mainitussa FAQ:issa ilmeni tällainen:
"It's almost never low impedance that kills an OT, it's too high an impedance."
OT = Output Transformer.
Olen nyt kerännyt itselleni ristiriitaista informaatiota :/ No, aina olenkin yksinkertaisena pyrkinyt siihen että ohmilukema on sama piuhan molemmissa päissä... Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. | |
Jostain luin että pääteasteen putket saattaa kestää pitempään jos kaiutinkuorma on suurempi (esim 8ohm vahvistimesta 16 ohm kaiuttimiin) mutta tuossa edellä mainitussa FAQ:issa ilmeni tällainen...
VArmasti totta tuo putkien kesto noiden eri kuormien kanssa. Vähemmän virtaahan tuollainen 16 ohminen ämyri syö kuin 4 ohminen(?) Päätemuuntaja tykkää kuitenkin enemmän siitä, että se saa virtaa helposti pihalle. Tuossa samassa FAQissahan uumoillaan, että päätemuuntaja ei rikkoontuisi, vaikka löisi navat oikoseen. Toisaalta taas kuorman puuttuminen (ääretön vastus) käräyttää muuntajan varmasti - ennemmin tai myöhemmin.
Nyt tunnen kyllä itseni niin tyhmäksi, että jonkun oikeasti asioista tietävän olisi hyvä tulla tämä selvittämään... | SaBer
27.01.2005 00:00:28 (muokattu 28.01.2005 15:10:12) | |
|
Joo laita vaan ajan kanssa sitten vähän rautalankaa mutkalle :).
EDIT: Tässä tuli nyt virheitä lopussa, katsokaa seuraavaa postausta. Alku on ihan ok, mutta lopussa sekoilin...
OK.
Esim:
Rinnakkain ylärivi ja alarivi:
1: 20W/4 Ohm---2: 25W/8 Ohm (sarjassa)
3: 60W/16 Ohm
--------------------------------------------
Systeemin impedanssit:
Teoria:
n kappaletta vastuksia rinnan: 1/R=1/R1+1/R2+...+1/Rn
n kappaletta vastuksia sarjassa: R=R1+R2+...+Rn
Laskut:
"ylärivin" vastus Ry=(4+8)Ohm=12 Ohm
"alarivin" vastus Ra=16 Ohm
kokonaisvastus (R): 1/R=1/Ry+1/Ra
==>R=1/(1/Ry+1/Ra)=1/(1/12+1/16)=n. 6.86 Ohm
-----------------------------------------------
Tehot:
Sovitaan, että vahvistin antaa tämän kuorman yli 10V jollain hetkellä.
Teoria:
P=UI, U=RI ja I=U/R ==> P=RI^2 tai P=(U^2)/R
Laskut:
alarivin elementin yli jännite on 10V ja sen vastus on 16 Ohm, joten sille kohdistuu tehoa, P3=(10V)^2/16 Ohm=6.25W
Koska ylärivin yli oleva jännite on 10V ja vastus 12 Ohm, niin sen läpi kulkeva virta, I=U/R
Iy=Uy/Ry=10v/12 Ohm=n. 0.833A
Tämä virta kulkee siis molempien elementtien läpi.
P=RI^2,
joten 4 Ohmin elementille tuleva teho, P1=4 Ohm*(0.833A)^2= n. 2.78W
ja vastaavasti 8 Ohmin elementille, P2=8 Ohm*(0.833A)^2=n. 5.55W
P=(U^2)/R
koko systeemin teho, P=((10V)^2)/6.86=n. 14.6W
(Voidaan tarkistaa P1+P2+P3=2.78W+5.55W+6.25W=14.58W~14.6W=P)
-------------------------------------------
Tehon jakautuminen:
Jos jaetaan tehot pienimmällä arvolla, saadaan tehojen suhde
1: 2.78/2.78=1
2: 5.55/2.78=n.2
3: 6.25/2.78=n. 2.25
**** ei näin*****3: 14.58/2.78=n.5.2********
Eli, tehot jakautuvat suhteessa 1:2:2.25
Jos jaetaan elementtien tehonkestot suhdeluvulla, nähdään mikä elementti saa ensimmäisenä liikaa tehoa:
1: 20/1=20
2: 25/2=12.5
3: 60/2.25=n. 26.67
******ei näin****3: 60/5.2=n. 11.54******
Tästä voidaan päätellä, että elementti 2 on tehoa rajoittava elementti.
--------------------------------------------------
Lopuksi lasketaan koko kaapin tehonkesto:
*******ei näin***********
Elementin 3 yli saa olla tehoa 60W
P=(U^2)/R ==> U=neliöjuuri(PR)=neliöjuuri(60W*16 Ohm)=n. 31V
Kokonaisteho P=(U^2)/R=((31V)^2)/6.86 Ohm= n. 64W****(mistä tämä tuli)******
---------------------------------------------------
Näin tällä kertaa =)
Toivottavasti ei liikaa virheitä tullut.... Olen väsynyt...
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | |
Noin pikaisesti ajatellen laskisin hieman toisin. Jos lähdetään elementtien tehonkestosta ja lasketaan paljonko kunkin elementin läpi saa mennä virtaa:
Jaetaan elementin tehonkesto impedanssilla ja otetaan tuloksesta neliöjuuri niin saadaan virrat:
sqr(20/4) = 2.2A
sqr(25/8) = 1.7A
sqr(60/16) = 1.9A
Näistä voidaan laskea millä jännitteellä virta saadaan aikaan (8 ja 4 ohmin kaiuttimet sarjassa = haaran impedanssi 12 ohmia, toisessa haarassa 16 ohminen)
2.2*12 = 26.4V
1.7*12 = 20.4V
1.9*16 = 30.4V
Siis kytkennän yli saa olla maksimissaan 20.4V, muuten 8 ohminen kaiutin tykkää huonoa. Jos kokonaisimpedanssi on 6.8 ohmia saadaan kokonaistehonkestoksi 20.4*20.4/6.8 = n. 61W.
Meniköhän jotain väärin, pääsin eri tulokseen kuin SaBer? | PL
28.01.2005 14:44:44 | |
|
Pöyristysvirheitä.
61 tai 64 W tuloksessa on 0,2dB:n ero merkinneekö tuo nyt mitään. | SaBer
28.01.2005 14:55:05 (muokattu 28.01.2005 15:02:26) | |
|
Noin pikaisesti ajatellen laskisin hieman toisin...
...Siis kytkennän yli saa olla maksimissaan 20.4V, muuten 8 ohminen kaiutin tykkää huonoa. Jos kokonaisimpedanssi on 6.8 ohmia saadaan kokonaistehonkestoksi 20.4*20.4/6.8 = n. 61W.
Meniköhän jotain väärin, pääsin eri tulokseen kuin SaBer?
Noin se menee yksinkertaisemmin. Lähdin tuossa vaan laskemaan kaikki mahdolliset. En yhtään ajatellut miten sen saisi helpoiten...
Luulen, että eri tuloksiin johtivat pyöristykset. Jos haluaa kunnon tuloksen, pitää ensin pyörittää suureita ja sitten vasta sijoitttaa.
Sinä teit pahempia pyöristysvirheitä (fysiikan opet olisivat kauhuissaan ;), mutta minä taas enemmän laskuja ja välivaiheita (fysiikan opet kääntyvät haudoissaan ;)
Siitä huolimatta, että tehonkesto on oikeasti lähempänä 66W, sinä sait laskettua oikean elementin olevan rajoittava tekijä.
ainoa totuus®:
Pmax=(25/8)*(8+4)^2*(1/(8+4)+1/16)=65.625W eli 65 ja 5/8 W
Nyt kun totuus on tullut ilmi, voidaan sanoa, että komponenttien toleranssien ja tehonkestojen erilaisuuksien kannalta on yksi ja sama onko tehonkesto 60W vai 65W.
Käyttäkää ihmeessa asdfg:n laskutyyliä, mutta sijoittakaa vasta lopputulokseen, jos haluatte ainoan totuuden®.
Tässä tapauksessa siis ensimmäisistä laskuista saadaan selville, että tehonkestoa rajoittaa 8 Ohmin elementti. Sen jälkeen pyöritetään kaavaa, jotta saadaan
Pmax=(P2/R2)*(R1+R2)^2(1/(R1+R2)+1/R3)
EDIT: sen lisäksi olen sekoillut jotain tossa edellisessä (yksi sijoitus väärin, mutta vastaus lopussa oikein... häh?)
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | efunkelist
28.01.2005 19:58:56 (muokattu 28.01.2005 20:01:57) | |
|
Vau, on se hienoa kun on joillakin tietämystä asioista. Mulla on vain vahvoja mutuja :D
Kiitos paljon vastauksista. Näistä tiedoista on apua kun perversiona olisi joskus tehdä sellainen kailotin kitaralle missä olisi eri tuumakoon omaavia elementtejä, sen näkee sitten mitä ne ovat mitoilta ja mitoituksiltaan ja minkälaista vahvistinta siihen sitten uskaltaa tuutata.
Nyt on ohmit "tarpeeksi" hanskassa. Mites nuo putket sitten?
EDIT: Niin sitä noilla laskuilla että jos saan aikaiseksi monsterin joka on jotain 6-10 Ohmin kuormalla ja sietää >50w niin siihen uskaltaa jo työntää max.40w @ 8 Ohm vahvistimella Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. | |
Tuo on hyvä.
http://www.duncanamps.com/technical/impedance.html | |
Noi sinänsä hyvät teholaskelmat taitavat kaatua siihen, että impedanssi ei suinkaan ole kaikilla taajuuksilla sama. Impedanssi on resistanssin neliön ja reaktanssin neliön summan neliöjuuri. Resistanssi ei riipu taajuudesta ja se on luku joka saadaan, kun mitataan yleismittarilla vastusta kaiuttimen navoista. Yleensä nimellisesti 8 ohmin elementin resistanssi mitattuna on jotakin 5 ja 7 ohmin välillä. Reaktanssi sen sijaan riippuu kaiuttimeen tuotavan tavaran taajuudesta.
Tai siis pätee noi laskelmat sillä taajuudella (tai niillä taajuksilla), jolla impedanssi on sama kuin kaiuttimessa mainittu.
Nam. | Woodoo
29.01.2005 13:10:06 (muokattu 29.01.2005 13:12:47) | |
|
Tämä on hieman aiheesta ohi oleva kysymys, mutta...
Osaako kukaan sanoa päästääkö Behringerin GX110 kitara combo savunsa pihalle jos laitan siihen 4 Ohmisen elementin nykyisen 8 ohmisen tilalle. Jos päästäisi saisin ainakin hyvän syyn ostaa paremman, mutta ennen kesää kun ei ole rahaa. Toisaalta tuo vehje riittää minulle, mutta reenikämpällä ja hieman jalkoihin. Jos vain sen kestäisi niin reenikämpälläkin tuolla vois vielä hetken pärjätä...
En jaksanut omaa keskustelua tälle avata...
Karkeasti ottaen tuollainen x2 heitto jompaan kumpaan suuntaan ei riko mitään. Yleensä.
Kyse kun kuitenkin on halppis vehkeestä :/
Työpäivän pelastus -muusikoiden.net- | |
Noi sinänsä hyvät teholaskelmat taitavat kaatua siihen, että impedanssi ei suinkaan ole kaikilla taajuuksilla sama.....
Sen lisäksi kaiuttimen kotelo vaikuttaa myös impedanssiin ja tehomääritelmät ovat eri valmistajilla erilaiset.
Impedanssit ja tehonkestot on imoitettu nykyään ihan liian epätarkasti. Olen kovasti yrittänyt saada selville mikä on eminencen delta 12 -elementin impedanssi 33,764kHz:n kohdalla, mutta en ole mistään löytänyt sitä. Lisäksi minua kiinnostaisi sen tehonkesto 1.243219 Hz:n kohdalla. Kotelo on 69,543x78,5453x,54,435 cm ja siinä on 2kpl 8,467cm*56,754cm pyöreitä refleksiputkia, jotka on sijoitettu 8,436 cm:n päähän elementistä 46,78 asteen kulmalla. Uskaltaisinko käyttää 87,5436W @ 1.243219 Hz vahvistinta sen kanssa???
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | |
Sen lisäksi kaiuttimen kotelo vaikuttaa myös impedanssiin ja tehomääritelmät ovat eri valmistajilla erilaiset.
Impedanssit ja tehonkestot on imoitettu nykyään ihan liian epätarkasti. Olen kovasti yrittänyt saada selville mikä on eminencen delta 12 -elementin impedanssi 33,764kHz:n kohdalla, mutta en ole mistään löytänyt sitä. Lisäksi minua kiinnostaisi sen tehonkesto 1.243219 Hz:n kohdalla. Kotelo on 69,543x78,5453x,54,435 cm ja siinä on 2kpl 8,467cm*56,754cm pyöreitä refleksiputkia, jotka on sijoitettu 8,436 cm:n päähän elementistä 46,78 asteen kulmalla. Uskaltaisinko käyttää 87,5436W @ 1.243219 Hz vahvistinta sen kanssa???
En käyttäisi.
Sori, hymiö tai joku muu lievennys unohtu. Ylipäänsä tarkoitus oli ilmaista, että kitarakamoissa noilla ei hirveämmin ole väliä. Jos vehkeet kuulostaa hyvältä, ne on hyviä. Tehon kesto ja teho on tietenkin hyvä jollakin tasolla arvioida, etteivät mene (kalliit) tavarat rikki.
Nam. | |
Sori, hymiö tai joku muu lievennys unohtu.
Ei tarvitse anteeksi pyydellä =)
Ylipäänsä tarkoitus oli ilmaista, että kitarakamoissa noilla ei hirveämmin ole väliä. Jos vehkeet kuulostaa hyvältä, ne on hyviä. Tehon kesto ja teho on tietenkin hyvä jollakin tasolla arvioida, etteivät mene (kalliit) tavarat rikki.
Juuri näin.
Keskustelu vain siirtyi hetkeksi tehonkestoista laskuteknisiin seikkoihin, joilla saattaa olla joskus suurikin merkitys.
Enemmän kiinnitäisin huomiota siihen, onko kyseessä jatkuvaa-, piikki- vai ohjelmatehoa/tehonkestoa.
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other | efunkelist
29.01.2005 16:07:54 (muokattu 29.01.2005 16:09:13) | |
|
No alunperinkin halusin kysellä juuri teoriaa kun en o sähköoppia opiskellu - loppupeleissä pitäydyn yksinkertaisissa sovelluksissa koska A) Ne on helppo toteuttaa B) Yksinkertainen toimii
On vain välillä kiva leikkiä ajatuksilla ja suunnitella kaikkea mitä ei välttämättä suurin surminkaan lähtisi edes kokeilemaan toteuttaa.
Mutta vielä jos joku vastaisi noihin aikaisemmin esittämiini putkiaiheisiin kysymyksiin?
EDIT: eniten polttelee vaihtaa noi etuasteen putket combosta vähempigainisiin. Toimiiko se tosiaan niin että putki irti ja uutta tilalle ja samantien soittelemaan? Kalamies#9 >-)))> Pastilli? Tästä tietoa rauhasta. | |
Ja miten se putkivahvistin sitten oikeaoppisesti sammutetaan? Geofexissa mainostettiin, jotta poweri vain suoraan pois päältä, jotta jännitteet pääsee putkien kautta pieruksi saharaan-jotkut sanovat että käynnistys ja sammutus standby:n kautta. Miten se on?
Hauska niinkuin noidannuoli. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
