| Aihe: Zildjian L80 ja remo silent stroke | |
|---|
|
Moi.
Olen tympääntynyt sähkörumpuihini ja eri vaihtoehtoja miettinyt.
Onko kokemusta noista vermeistä??
Kerrothan todelliset kokemukset. Ei mututuntumia.
Pessimisti ei pety. |
|
Sattumalta olen siirtymässä oikeisiin rumpuihin ja yritän löytää melko hiljaisen vaihtoehdon. L80:t on hiljaiset, mutta kuulostaa vielä ihan kivalta. Tosin crashia en ole vielä kokeillut, koska ei ole telinettä, mutta se on tulossa.. Silent stroke sen sijaan on vähän toinen tarina. Minusta se on liian hiljainen. Siis verrattuna vaikka L80:n. Kunhan saan rumpusetin alle niin yritän löytää jonkun paremman tavan vähentää rumpujen ääntä, mutta vaikea sanoa vielä miten. |
|
Kuinka suuri metele ero on l80.llä esim. Oikeisiin symbaaleihin ja miten paljon silentstrokeen.
Pessimisti ei pety. |
|
Mulla oli Silent Stroket ja nyt on Aquarian Super Pädit. Lisäksi löytyy L80 sekä Gen16 pellit.
Silent Stroket oli mulla kiinni koko setissä. Kalvojen tuntuma oli todella löysä ja reboundi outo, varsinkin basarissa ja virpassa homma ärsytti. Super Pädeissä on mun käsiin mukavampi tatsi. Lisäksi ärsytti se että koko setti oli käytännössä pyhitetty hiljaiseen soittoon kun taas nyt Super Padien kanssa sama setti käy molempiin, tarvittaessa pädit irti niin käsissä on normisetti. Silent Strokeissa kanttilyönnit onnistuivat kun taas Super Pädeillä ne jäävät tekemättä. Silent Stroket ovat suhteellisen halvat toisin kuin Super Pädit. SS:t oli periaatteessa reenihommiin ihan ok mutta em. syistä nykyään löytyy Super Pädit koko settiin.
Low Volume pellit ovat helkkarin hyvät ja hiljaiset pellit reenihommiin, ehkä jopa liian hiljaiset. Itse käytän niistä ainoastaan haikkoja. Muut pellit minulla ovat Gen 16 sarjaa joka on samalla ajatuksella tehty mutta karvan verran äänekkäämpi ja lähempänä oikeaa peltiä tuntumaltaan. Siis en löydä näistä mitään valitettavaa muuta kuin että Low Volume sarjaa saisi olla enemmän kokovaihtoehtoja.
Kaikki ylläoleva vain ja ainoastaan akustisen reenin näkökulmasta, sähköhommista en ymmärrä mitään.
Jotain jäi varmaan kertomatta kun kiiressä kirjoittelin mutta kysy lisää jos kiinnostaa..
"I really think guys sometimes talk themselves into being pussies!" - Jim Wendler |
 Krice
27.12.2016 19:42:37 (muokattu 27.12.2016 19:44:29) | |
|
iekku84: Kuinka suuri metele ero on l80.llä esim. Oikeisiin symbaaleihin ja miten paljon silentstrokeen.
L80:t on todella hiljaiset, mutta minusta silent stroke on vielä suhteessa hiljaisempi. Jotkut ovat sanoneet, että niitä ärsyttää varsinkin L80 hihatissa se, että kapulan isku peltiin kuuluu kovempaa kuin itse pellin soundi, joka ei ole kovin kaukana todellisuudesta. Silent strokesta varsinkin tulee mieleen, että eikö kukaan ole keksinyt tehdä jotakin sellaista, joka olisi normikalvon ja silentin välimaastosta. Ilmeisesti ei? |
|
Nyt on l80.t ja silentstroket.
Volumetaso on erittäin ärsyttävä. Basariin ja virveliin liimasin evanssin kalvosuojan (kontaktiliimalla) ja siten sain volaa nostettua. Ne on suht tasapainossa. Tomeihin teen saman virityksen.
Katsotaan miten sit käy.
Katuma ajatuksia on tullut rollejen myynnin suhteen. Ei näinkään pääse oikeaan paitsi peltien osalta. Ne aquarianin superjutut pitää tutkia ja mistä niitä saa????
Pessimisti ei pety. |
 msm40
12.01.2017 20:01:45 (muokattu 12.01.2017 20:02:22) | |
|
iekku84: Nyt on l80.t ja silentstroket.
Volumetaso on erittäin ärsyttävä. Basariin ja virveliin liimasin evanssin kalvosuojan (kontaktiliimalla) ja siten sain volaa nostettua. Ne on suht tasapainossa. Tomeihin teen saman virityksen.
Katsotaan miten sit käy.
Katuma ajatuksia on tullut rollejen myynnin suhteen. Ei näinkään pääse oikeaan paitsi peltien osalta. Ne aquarianin superjutut pitää tutkia ja mistä niitä saa????
F-musiikista omani ostin. Ne on karvan äänekkäämmät kun ss:t ja lisäksi ne saa sekunnissa irti ja rumpu on taas normikuosissa.
"I really think guys sometimes talk themselves into being pussies!" - Jim Wendler |
Krice
23.01.2017 12:36:40 (muokattu 23.01.2017 12:37:12) | |
|
Aloitin tunkemalla kaikkien rumpujen sisään sellofaania, siis sitä pakkausmateriaalia mihin uudet kitarat on yleensä kietaistu. Noin puolet rummun tilavuudesta oli minulle riittävä. Se vähentää rummun resonaatiota ja sustainia, joka puolesaan hieman vähentää rummusta irtoavaa ääntä. Loput hiljennykset hoidin moongel-lätkillä, jotka puolestaan vähentää kalvosta irtoavaa iskuvoimaa. Moongel on tosi siisti juttu, pysyy myös bassorummun kalvossa. Virveli on kaikkein hankalin, koska virvelimatto ja resonaatiokalvo vain tuottaa aika reilusti ääntä. Sen suhteen ajattelin vielä kokeilla erilaisia kalvoja kunhan ne saapuvat. Yritän mahdollisuuksien mukaan välttää sitä, että rummun päälle pitäisi laittaa jotakin vaimentavaa materiaalia, esim. huopaa tms.
Tom tomeissa ja basarissa (16") on yksi moongel, virvelissä kolme (reunoilla symmetrisesti). Lätkien sijaintia ja määrää kannattaa testailla, sillä on aika paljon vaikutusta.
Soundien kannalta vaimentaminen on aina hieman kompromissi eli kyllähän siitä lähtee pois soundista jotakin, mutta en nyt sanoisi että kuulostaa täysin kauhealta. Pienessä huoneessa vaimentamattomat rummut kuitenkin tuottavat sen verran paljon ääntä, että akustiikka alkaa kärsiä jo siitä. |
 Kimd
23.01.2017 15:58:47 | |
|
Krice: Virveli on kaikkein hankalin, koska virvelimatto ja resonaatiokalvo vain tuottaa aika reilusti ääntä. Sen suhteen ajattelin vielä kokeilla erilaisia kalvoja kunhan ne saapuvat. Yritän mahdollisuuksien mukaan välttää sitä, että rummun päälle pitäisi laittaa jotakin vaimentavaa materiaalia, esim. huopaa tms.
https://www.f-musiikki.fi/musiikkil … repal-virvelin-suojapeitto-snarepal
Ei irtoa |
Misiu
23.01.2017 17:34:23 (muokattu 23.01.2017 17:34:49) | |
|
OT.
Mulla aina ärsyttää se kun puhutaan sähkörummuista ja oikeista rummuista. Vähä ku puhuis sähkökitarasta ja oikeasta kitarasta ja vastaavasti uruista yms.
Kyllä sähkörummut on ihan oikea soitin. Molempia pitää opetella soittamaan vähän eri tavalla, molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa mitä koetetaan korostaa ja piilotella.
"Ei mitään hätää! Kyllä se ehitään soundcheckissä harjotella!" |
|
Misiu: Kyllä sähkörummut on ihan oikea soitin.
Joopa joo... onhan panhuilukin oikea soitin ;)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Misiu: OT.
Mulla aina ärsyttää se kun puhutaan sähkörummuista ja oikeista rummuista. Vähä ku puhuis sähkökitarasta ja oikeasta kitarasta ja vastaavasti uruista yms.
Kyllä sähkörummut on ihan oikea soitin. Molempia pitää opetella soittamaan vähän eri tavalla, molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa mitä koetetaan korostaa ja piilotella.
Usein yritetty sähkökitaran vertaaminen sähkörumpuihin ontuu pahasti, koska sähkökitara on aksutinen instrumentti jossa on osana myöskin mikkisysteemi, ja soittajan tatsilla on valtava vaikutus. Sähkörummut taas on periaatteessa samplepankki joista kalvot laukovat ennalta määrättyjä soundeja, eikä soittajan tatsilla ole oikeastaan mitään väliä. Juuri tuo tatsiin reagoimattomuus asettaa sähkörummut sellaiseen asemaan, että sitä on vaikea ottaa täysiverisenä instrumenttina.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
|
markkuliini: Usein yritetty sähkökitaran vertaaminen sähkörumpuihin ontuu pahasti, koska sähkökitara on aksutinen instrumentti jossa on osana myöskin mikkisysteemi, ja soittajan tatsilla on valtava vaikutus. Sähkörummut taas on periaatteessa samplepankki joista kalvot laukovat ennalta määrättyjä soundeja, eikä soittajan tatsilla ole oikeastaan mitään väliä. Juuri tuo tatsiin reagoimattomuus asettaa sähkörummut sellaiseen asemaan, että sitä on vaikea ottaa täysiverisenä instrumenttina.
Huippuluokan sähkörummuissa on kait hieman kehittyneempi iskun voimakkuuden tunnistus ja softaa on hierottu tässä mielessä enemmän ottamaan ko. asiaa huomioon. Mutta ollaan kait vielä kaukana akustisista ja symbaaleissa erityisesti.
Voisi kuvitella, että muutenhan näitä näkyisi enemmän keikkalavoilla. Onhan ne sikakalliitakin nuo huippusetit sähkiksissä.
Sähkökitarassa on magneettinen mikrofoni.
Kitaratampiot jauhoivat 200 sivua aiheesta. Lopputulemana oli muistaakseni yksi yliopistotason tutkimus, jonka tulokset kiistettiin. Kyse oli siitä, miten puut vaikuttaa sähkökitaran ääneen. Akustinen ääni muuttui tottakai, mutta sähköisen äänen kanssa oli erimielisyyksiä aikalailla. Sustainiin oli vaikutusta, jne..
Mutta joo kyllä sähkökitaran ääni lähtee silti oikeasti näpeistä loppupeleissä. Mikrofoni/vahvistin yhdistelmä muuttaa kielen värinän käytännössä yksyhteen. Antaa siihen oman sävynsä ja särönkin, jos signaalia ohjataan yli.... Putkilla toimivat erityisesti menee suuntaan yksiyhteen. Mallintavissa vahvistimissa ollaan hieman sähkörumpuosastolla. Digitaalitekniikan keinoin mennään. Sitten on kaikkea näitten väleiltä. |
|
Misiu: OT.
Mulla aina ärsyttää se kun puhutaan sähkörummuista ja oikeista rummuista. Vähä ku puhuis sähkökitarasta ja oikeasta kitarasta ja vastaavasti uruista yms.
Kyllä sähkörummut on ihan oikea soitin. Molempia pitää opetella soittamaan vähän eri tavalla, molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa mitä koetetaan korostaa ja piilotella.
Tämän vuoksi aikoinaan laitettiin sähkörummuille oma palsta. Oli aika usein vääntöä aiheesta ja sähkörumpusettien omistajat eivät millään halunneet tajuta noita markkuliinin mainitsemia asioita, jotka tekee muista "sähkö"-sanalla kulkevista instrumenteista kuitenkin varsin erilaisia.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Krice: Aloitin tunkemalla kaikkien rumpujen sisään sellofaania, siis sitä pakkausmateriaalia mihin uudet kitarat on yleensä kietaistu. Noin puolet rummun tilavuudesta oli minulle riittävä. Se vähentää rummun resonaatiota ja sustainia, joka puolesaan hieman vähentää rummusta irtoavaa ääntä. Loput hiljennykset hoidin moongel-lätkillä, jotka puolestaan vähentää kalvosta irtoavaa iskuvoimaa. Moongel on tosi siisti juttu, pysyy myös bassorummun kalvossa. Virveli on kaikkein hankalin, koska virvelimatto ja resonaatiokalvo vain tuottaa aika reilusti ääntä. Sen suhteen ajattelin vielä kokeilla erilaisia kalvoja kunhan ne saapuvat. Yritän mahdollisuuksien mukaan välttää sitä, että rummun päälle pitäisi laittaa jotakin vaimentavaa materiaalia, esim. huopaa tms.
Tom tomeissa ja basarissa (16") on yksi moongel, virvelissä kolme (reunoilla symmetrisesti). Lätkien sijaintia ja määrää kannattaa testailla, sillä on aika paljon vaikutusta.
Soundien kannalta vaimentaminen on aina hieman kompromissi eli kyllähän siitä lähtee pois soundista jotakin, mutta en nyt sanoisi että kuulostaa täysin kauhealta. Pienessä huoneessa vaimentamattomat rummut kuitenkin tuottavat sen verran paljon ääntä, että akustiikka alkaa kärsiä jo siitä.
Kovasti olet vaivaa nähnyt, että saisit rummut kuulostamaan mahdollisimman vähän rummuilta. Miksi et laittanut sähkösettiä?
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
markkuliini: Usein yritetty sähkökitaran vertaaminen sähkörumpuihin ontuu pahasti, koska sähkökitara on aksutinen instrumentti jossa on osana myöskin mikkisysteemi, ja soittajan tatsilla on valtava vaikutus. Sähkörummut taas on periaatteessa samplepankki joista kalvot laukovat ennalta määrättyjä soundeja, eikä soittajan tatsilla ole oikeastaan mitään väliä. Juuri tuo tatsiin reagoimattomuus asettaa sähkörummut sellaiseen asemaan, että sitä on vaikea ottaa täysiverisenä instrumenttina.
Vähän on yksioikoinen käsitys rummuista ja ylipäänsä musiikista tässä. Toki halvimmat sähkörummut ovat melko epädynaaminen soitin, mutta rahalla saa kyllä myös pelejä, joissa soittajan tatsi pääsee paremmin oikeuksiinsa. Ja kyllähän hyvä- ja huonotatsinen soittaja erottuvat toisistaan kehnommallakin sähkissetillä :)
Mitä tuohom samplepankkiin tulee, niin minusta on nykyaikana aika kölsöä antaa ymmärtää että samplejen hyödyntäminen jotenkin söisi instrumentin ja sen hallinnan arvoa, onhan sampleja hyödynnetty muissakin soittimissa jo vaikka kuinka. Ja vaikka sähkörummut (ainakin vielä) jäävätkin toiseksi kun vaikkapa symbaaleita mallinnetaan, niin sähkikaillä taas saa aikaan paljon sellaista mihin ei akustisella setillä pysty.
Kaikkinensa minusta on vähän turhaa alkaa asettamaan akustis- ja sähkörumpuja johonkin hierarkiseen järjestykseen. Kyseessä ovat kaksi eri soitinta ja molemmissa on omat puolensa ja rajoitteensa. Ja itsekin siis pidän selvästi enemmän akustisilla soittamisesta, mutta voin silti myöntää että sähkiksilläkin on paikkansa instrumenttien kirjossa.
Olen kivi joka kukkii lailla hauraan joutsenen. |
EJ84
24.01.2017 19:57:35 | |
|
Krice mites pumpulipallot? Riittävän kevyellä määrällä voit ns. geitata sustainin. En tiedä sit mitä tapahtuis jos niitä laittais vaikkapa rummun puolilleen. |
|
Bullitt: Vähän on yksioikoinen käsitys rummuista ja ylipäänsä musiikista tässä.
Siis mun yksioikoinen käsitys musiikistakin paljastui mun kirjoituksesta? No johan on... :D Luulin selittäväni sähkökitaran ja sähkörumpujen aika ison periaattellisen eron, mutta puhuinkin omasta musiikkikäsityksestä siinä samalla. Oukkei.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
 markkuliini
24.01.2017 20:34:45 (muokattu 24.01.2017 21:53:54) | |
|
Vallu-Veke: Huippuluokan sähkörummuissa on kait hieman kehittyneempi iskun voimakkuuden tunnistus ja softaa on hierottu tässä mielessä enemmän ottamaan ko. asiaa huomioon. Mutta ollaan kait vielä kaukana akustisista ja symbaaleissa erityisesti.
Voisi kuvitella, että muutenhan näitä näkyisi enemmän keikkalavoilla. Onhan ne sikakalliitakin nuo huippusetit sähkiksissä.
Sähkökitarassa on magneettinen mikrofoni.
Kitaratampiot jauhoivat 200 sivua aiheesta. Lopputulemana oli muistaakseni yksi yliopistotason tutkimus, jonka tulokset kiistettiin. Kyse oli siitä, miten puut vaikuttaa sähkökitaran ääneen. Akustinen ääni muuttui tottakai, mutta sähköisen äänen kanssa oli erimielisyyksiä aikalailla. Sustainiin oli vaikutusta, jne..
Mutta joo kyllä sähkökitaran ääni lähtee silti oikeasti näpeistä loppupeleissä. Mikrofoni/vahvistin yhdistelmä muuttaa kielen värinän käytännössä yksyhteen. Antaa siihen oman sävynsä ja särönkin, jos signaalia ohjataan yli.... Putkilla toimivat erityisesti menee suuntaan yksiyhteen. Mallintavissa vahvistimissa ollaan hieman sähkörumpuosastolla. Digitaalitekniikan keinoin mennään. Sitten on kaikkea näitten väleiltä.
Se iskun voimakkuuden tunnistaminen ei ole niinkään se ratkaiseva juttu, etenkin jos sampleja on äänitetty hiljaisiin lyönteihin hiljaa soittamalla, eikä niin että vain saman kovan samplen volume muuttuu hiljaisemmaksi. Pointti on siinä ettei rumpu tunnista sitä miten ja mihin kohtaan kalvoa lyö. Tämä ominaisuus tekee nimittäin akustisesta rummusta todella monipuolisen ja sävykkään soittimen.
Myöskin peräkkäisissä iskuissa sähkörummuilla toistuu sample joka on soitettu rumpuun joka ei ole ollut soivassa tilassa. Nopeissa iskusarjoissa syntyy siis omituinen konekivääriefekti, koska jokainen sample on ikäänkuin isku soimattomaan rumpuun. Akustisessa rummussa taas atakki muuttuu ihan toisenlaiseksi jos soittaa nopeita iskuja peräkkäin. En ole kuullut vielä yhtäkään sähkörumpua joka toisintaisi nopeat iskusarjat luonnollisen kuuloisesti.
En myöskään niinkään viitannut sähkökitaroiden suht vaimeasti soivaan runkoon vaan siihen miten kielten liike on täysin eri riippuen siitä miten niitä koskee ja se kuuluu soundissa heti. Sähkökitara on nimenomaan tatsisoitin, etenkin kun siihen lisätään särönhallinta. Sähkörummuissa ei juurikaan väliä millaisella tatsilla niitä lyö.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
|
Huppuluokan sähkörummut happanevat, kuin maito kaapissa. Vähän aikaa sitten soitin parhailla Rolandeilla. Yksikään oma akustinen settini ei ole lähellekään yhtä surkea soundiltaan tai tuntumaltaan. Simmonsit eivät yrittäneet teeskennellä akustista settiä. Uudet sähkörummut yrittävät epätoivoisesti imitoida jotain, mihin ne eivät pysty.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
