| Aihe: Rumpujen äänittäminen? filosofiaa ja tekniikkaa. | |
|---|
|
Yksi perushyvä konkkamikki - jolla voi äänittää kaikkea muutakin - voisi ihan hyvin riittää aluksi. Esim. Røde NT1A. Sen kaveriksi perusjees kaksikanavainen etuaste (mikäli äänikortissa ei sellaisia ole). Esim. M-Audio DMP3. Sitten vaan NT1A overheadiksi ja SM57 bassariin.
Kiitoksia! Nyt kun vielä saisi koko rumpusetin samaan paikkaan (kaikki muu paitsi basari on nyt ullakon varastossa), paikan johon rumpusetin saisi sijoittaa ja jossa voisi vielä soittaakin, sekä vielä tietokoneen sinne jotta äänitys olisi ylipäätään mahdollista niin Voila! Noh, kaikki ajallaan ;)
Rahaakin täytyy tietysti säästää jotta pelit saa hankittua...
Siihen asti mennään Tascamin portastudiolla ja yhdellä 57:lla
-Muovinen Viitonen |
 Mikael
16.10.2005 16:23:37 (muokattu 16.10.2005 16:25:35) | |
|
viiskasilla... :)
Ouch... mun muisti pätkii. Kiits oikaisusta. Mut eipä mennyt kauas. Joka tapauksessa viisseiskallakin onnistuu.
"melkein puoliammattilainen" |
|
Voihan niitä mikkejä olla vaikka sata. Kuunnelkaa esimerkiksi Led Zeppelinijn levyjä ja Kauko Röyhkää. Parilla (kolmella) mikillä tulee hyvää jälkeä. Kaikkein paras oma rumpusoundinauhoitus on tehty livenä kahdella mikrofonilla. Bassari dynaamisella ja overi yhdellä konkalla. Sitten, kun niitä mikkejä on enemmän, saadaan kyllä jytinää ja efektejä peliin. Kuitenkin lopputulos kuulostaa vähemmän oikealta rumpusetiltä.
Mika Hollström |
|
Ouch... mun muisti pätkii. Kiits oikaisusta. Mut eipä mennyt kauas. Joka tapauksessa viisseiskallakin onnistuu.
Niin munkin.. ja niin onnistuu! Plussaa ropisi joktap.
Yks hyvä yhden konkan mesta on bassarin vanteen päällä soittajan puolella. Superbalanssi. |
Mikael
17.10.2005 09:35:11 (muokattu 18.10.2005 15:22:40) | |
|
Voihan niitä mikkejä olla vaikka sata...
Jep. Mä jätin tarkoituksella pois spekulaatiot siitä kuinka monta mikkiä voi/pitää olla - joskus toimii yksi ja joskus pitää olla monta. Itsekin tykkään eniten luomusoundista, mutta joskus biisi vaatii jotain muuta ja tärkeintä on kuitenkin se että biisi kuulostaa hyvältä.
Opettelumielessä suosittelen aloittamaan yhdellä mikillä. Siinä oppii eniten sekä äänittämisetä, että soittamisesta.
"melkein puoliammattilainen" |
|
Heitetään tälläinen hauska : ELi jos käytössä on oletetut 4 raitaa niin tekisin seuraavat.
1: basariin shure 57 tai sennhaiser 421, sioittelu siihen aukon huulille ja kohti nuijaa, näin saa botnea ja napsua yhtä aikaa.
2:virvelin alle joku What so ever sattuu olemaan. Koska virvelin maton kuuluviin saaminen tuo nauhoituksen uskomattoman paljon lisää.
3&4 Steropari mielellään joku isokalvoiset konkat esim rode nt1a: 2-3metriä soittajan seläntaakse päänkorkeudelle, 45asteen kulmassa kiintopiste noin metrin rumpujen edessä. Tähän on hyvä juju kun pyytää toista katsomaan metrin päästä edestä päin ja nostaa soittajan tuolilla kadet pystyyn "kädet ylös" asentoon pitäis mikkien jäädä käsien taa piiloon. Näin saadaa sellainen "rumpalin kuulema" setti nauhalle.
Minä tiedän - siis pelkään ! |
|
Ouch... mun muisti pätkii. Kiits oikaisusta. Mut eipä mennyt kauas. Joka tapauksessa viisseiskallakin onnistuu.
57 tai 58 aikasen sama asia toisessa on 1 konkka suotamassa muuten sama.... :)
Minä tiedän - siis pelkään ! |
|
Näin saadaa sellainen "rumpalin kuulema" setti nauhalle
Paljon jäänyt taka-alalle näissä filosofoinneissa. Miksi näin ei saisi olla ? Ajattelutapa kun vaikuttaa sitten panorointeja myöten kaikkeen, miltä setti kuulostaa...
Sama on sitten settibalanssin kanssa narulta kuultuna; eihän se siihen rumputuolille kuulosta läheskään sellaiselta, joskus tulee miksausvaiheessa vielä vedettyä "matto soittajan jalkojen alta" ts. haetaan sellaiset soundit kannuihin, joka ei tue lainkaan soittotapaa, jolla raita on alkujaan vedetty. Haitsukin miksataan yleisesti (jonkun lauluraidan takia) aivan liian alas ;)
Ongelma on suurin kun ruvetaan triggaileen "mausteena" rumpuraitoja. Äänittäjä/tuottaja hakee "jytää" rumpuihin ja samalla "hukkaa" ne pienet nyanssit ja jopa ghostnuotit hienosta snarekompista. Missä on soittajan oikeusturva, Gramexikaan ei juuri auta soittajapoloa, jonka "elämää suurempi" komppi on rujosti runtattu poppivormuun...
Siispä kunnon rumpulevyja kehiin. Miksi kitaristille sallitaan yleisestikin enemmän nyansseja kompissa kuin rumpalille? Onko tämä jonkinlainen yleismaailmallinen salajuoni vai se, että kitaristeja vaan on enemmän, jolloin äänittäjä/tuottajakin on todennäköisemmin "kitara-taustainen" heppu ? Yleiseen makuun on turha vedota; kyllä kuluttajat ostaa/varastaa mitä niille tarjotaan :)
Kapulakieli = rumpalien oma kieli. |
|
Sama on sitten settibalanssin kanssa narulta kuultuna; eihän se siihen rumputuolille kuulosta läheskään sellaiselta, Haitsukin miksataan yleisesti (jonkun lauluraidan takia) aivan liian alas ;)
Äänittäjä/tuottaja hakee "jytää" rumpuihin ja samalla "hukkaa" ne pienet nyanssit ja jopa ghostnuotit hienosta snarekompista. Missä on soittajan oikeusturva, Gramexikaan ei juuri auta soittajapoloa, jonka "elämää suurempi" komppi on rujosti runtattu poppivormuun...
Just tätä hain tolla tavalla nauhoituksessa. Eli jos sulla on esim se snaren alla oleva mikki niin saat kaikki ghoststriketkin kuuluviin, oikeuksia rumpaleille perhana..... barrikaadeille..
Minä tiedän - siis pelkään ! |
Mikael
17.10.2005 17:19:07 (muokattu 17.10.2005 18:14:04) | |
|
Paljon jäänyt taka-alalle näissä filosofoinneissa. Miksi näin ei saisi olla ? Ajattelutapa kun vaikuttaa sitten panorointeja myöten kaikkeen, miltä setti kuulostaa...
Tottakai noin voi olla ja monesti onkin, mutta aina se ei ole tarkoituksenmukaista. Rummut on kuitenkin vaan yksi osa biisiä. Mun mielestä tosin rummut yleensä soundaa paremmalle vähän matkan päästä kuin siitä rumpupallilta kuuneltuna.
"melkein puoliammattilainen" |
|
Mun mielestä tosin rummut yleensä soundaa paremmalle vähän matkan päästä kuin siitä rumpupallilta kuuneltuna.
no jaa-a
Hyvi ruuvaa! |
|
Tottakai noin voi olla ja monesti onkin, mutta aina se ei ole tarkoituksenmukaista. Rummut on kuitenkin vaan yksi osa biisiä. Mun mielestä tosin rummut yleensä soundaa paremmalle vähän matkan päästä kuin siitä rumpupallilta kuuneltuna.
Samaa mieltä olen mä. Basistinpaikalle omat pöntöt kuulostavat todella paljon paremmilta kuin rumpupallille.
There's a fine line between stupid and clever. |
|
Tottakai noin voi olla ja monesti onkin, mutta aina se ei ole tarkoituksenmukaista. Rummut on kuitenkin vaan yksi osa biisiä. Mun mielestä tosin rummut yleensä soundaa paremmalle vähän matkan päästä kuin siitä rumpupallilta kuuneltuna.
Tässäpä onkin yksi dilemma kunmonet ei ajattele sitä miltä rummut kuulostaa "ulos"päin vain se on tärkeä miltä ne kuulostaa omalle pallille. Soivat rumut ei yleensä enää kuulostakkaan niin soivilta 2metrin päästä....
Minä tiedän - siis pelkään ! |
|
Tässäpä onkin yksi dilemma kunmonet ei ajattele sitä miltä rummut kuulostaa "ulos"päin vain se on tärkeä miltä ne kuulostaa omalle pallille. Soivat rumut ei yleensä enää kuulostakkaan niin soivilta 2metrin päästä....
Joo, tää dilemma aiheuttaa sen, että ne rummut dempataan kuoliaaksi, ihan vaan sen takia, että omaan korvaan soi liikaa. Bändin kanssa niitä joutuu sitten hakkaamaan homona, että edes jotain kuuluu.
2`n 4 |
|
Joo, tää dilemma aiheuttaa sen, että ne rummut dempataan kuoliaaksi, ihan vaan sen takia, että omaan korvaan soi liikaa. Bändin kanssa niitä joutuu sitten hakkaamaan homona, että edes jotain kuuluu.
Näinpä, tekee aina pahaa kattella joidenkin oma kuvia kun jesseä on ala ja ylä kalvoissa. Ostaisivat pinstripet ja ottaisivat ala kalvot pois.
Minä tiedän - siis pelkään ! |
|
Täällä kun kovasti puhutaan tuosta rumpujen mikityksestä, niin onkos kukaan sattunut törmäämään tällaisiin?
http://www.thomann.de/thoiw3_the_tb … dc500_drummikrofonset_prodinfo.html
Eivät ainakaan ole hinnalla pilattu. Vastauksen osaan kyllä melkein arvatakin, mutta onkohan ne niin karmeat, kuin hinta antaa ymmärtää...
Ihmisoikeudet rumpaleille yy-kaa-koo-heti! |
 rbt
18.10.2005 10:24:41 | |
|
Helposti unohtuu luovuus |
Mikael
18.10.2005 10:30:44 (muokattu 18.10.2005 10:54:48) | |
|
no jaa-a
Makuasia sanoi koira jne... : D
Mä muuten tykkään myös yleensä enemmän ambienssimikkien soundista kuin overheadeista - tietty mikäli tila on hyvä. Monesti miksatessa on tullut käytettyä vaan ambiensseja ja bassaria, vaikka olis äänittänytkin koko shown vaikka kuin monelle raidalle. Kaikkea narulle tarttunutta ei tarvitse käyttää.
Usein rumpuäänittämiseesä on kyse myös varmistelusta, varsinkin jos itse on vaan äänittäjänä ja tuottaja sekä miksaaja on joku muu. Jos äänitystilanteessa ei ole täyttä varmuutta rumpujen roolista ko. biisissä, niin on varminta äänittää kaikki yhdessä ja erikseen (mikäli resurssit antavat myöden). Loppujen lopuksi kaikki riippuu kuitenkin biisistä ja musasta. Mikä vaan on oikein kunhan biisi toimii.
"melkein puoliammattilainen" |
|
Rumpalinkin tulee tuntea äänittämisen filosofia ja tekniikka pystyäkseen paremmin kommunikoimaan äänittäjän kanssa
(siis se sama juttu, miksi bändihommissakin tulisi osata auttavasti myös kaverin instrumenttia, että saa näkökulmaa kokonaisuuteen).
Perusoletus on että hallitsee settinsä sekä soundillisesti että tyylillisesti. Sitten kun on perehtynyt studiotekniikkaan, tietää miten ja miksi se äänittäjä niitä temppujaan tekee, voi tasavertaisesti keskustella ja jopa esittää omia mielipiteitään miltä setin tulisi kuulostaa. Perusteluna ei siis riitä rumpalin heitto "tää on rock..."
Usein äänittäjä tuntuu siinä soundien hakuvaiheessa sulkeutuvan "omaan mielelliseen umpioonsa" eikä siis ota mitään mielipiteitä vastaan. Saattaa myös johtua aikataulusta, eli ei siinä kerkiä poikasille mitään selvitteleen... "menkääs ny vaikka ulos tupakille kun mää kytken."
Sopivan nöyrän asenteen omaavana (äänitystekniikan suhteen, ei välttämättä rumpujensoiton ;) ja aidosti muustakin kuin omasta navasta kiinnostuneena voi joka kerrasta oppia uutta ja yhteistyökin äänittäjän sujuu hyvin.
Kapulakieli = rumpalien oma kieli. |
Mikael
18.10.2005 11:00:59 (muokattu 18.10.2005 11:04:44) | |
|
Rumpalinkin tulee tuntea äänittämisen filosofia ja tekniikka pystyäkseen paremmin kommunikoimaan äänittäjän kanssa.
Toi oli yksi syy miksi mä laitoin tän tänne rumpupalstalle, enkä tonne studiopalstalle. Ja toi sama toimii molempiin suuntiin: Mitä paremmin osapuolet ymmärtävät mistä on kyse, sen saumattomampaa yhteistyö on.
Usein äänittäjä tuntuu siinä soundien hakuvaiheessa sulkeutuvan "omaan mielelliseen umpioonsa" eikä siis ota mitään mielipiteitä vastaan.
Tästä syystä mä suosittelen edelleen, että äänittäjä saapuu paikalle aikaisemmin ja hoitaa hommat mahdollisimman pitkälle valmiiksi ennen kuin soittajat saapuvat. Näin on paljon enemmän aikaa ja resursseja ottaa soittaja huomioon ja keskustella. Kiire on usein tossa hommassa kommunikaation pahin vihollinen.
"melkein puoliammattilainen" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
