Aihe: CMX | |
---|
|
AOR:n puolelle tää ehkä lipsahti eikä kokonaisuus ollutkaan ihan niin seikkailunhaluinen tai elektroninen, mitä omassa päässäni kenties kuvittelin, mutta en anna haukkuja. Onhan siitä jo monta vuotta, kun kuuli uutta musiikkia Yrjänältä joten mikä vain kelpaa vissiin sitten. Nuo jazzahtavat torvisoittimet ym. tuovat kivaa maustetta ja autereista kiireettömyyden tunnetta sovituksiin. Näin muutaman kuuntelun perusteella tuntuu, että albumi on vahvimmillaan alussa ja lopussa. Kolme ensimmäistä kappaletta ovat hienoja ja sitten lopussa yllättävänkin konkreettisin sanoituksin laulettu, joskin kryptisellä nimellä siunattu Jumal'ahjo ja päätösraita Heliografi (kokonaisuuteen ei laskettu digiversion bonusbiisiä Taivaanvalajaa). Hajahuomioita: - Olisipa tie. Tuli jotenkin mieleen Eteläisen tähtitaivaan kartoitus? - Varjoihmiset on melko hitti väliosaa myöten. - Tuonen tyttö yrittää ehkä liikaa olla se levyn rokimpi kappale, mutta soundit ja sovitus ei ihan tue tätä. - Korvaamaton, levyn heikoin biisi? Pistäkää tää suoraan jollekin toiselle artistille. - Heliografi "tule vuodenaika kultainen / ja tule raunioitten päivät... " Tästä minä tykkään. "Silpomisia, saatanismia, fundamentalismia, moninaista kanibalismia, mielisaiden heiteelle jättöä. Sekoavaa höyrypäistä kapitalismin mätänevää loppua." | |
Ihan alkuun tulee tietysti pettymys siitä menetetystä mahdollisuudesta että Yrjänä olisi lähtenyt johonkin täysin uuteen suuntaan aika loppuun asti kolutun cmx:n myöhemmän tuotannon jälkeen. Tuosta kun pääsee yli huomaa että levystä pystyy kyllä nauttimaan - Yrjänällä on edelleen halutessaan kyky luoda vahvoja visuaalisia näkymiä lyriikoillaan ja ne hetket joissa tätä yritetään myös pääsääntöisesti onnistuvat. Yrjänän lyriikallinen fokus raskaasta mytologiasta kohti ymmärrettäviä aiheita alkoi viimeistään Discopoliksen ja Vainajalan taitteessa ja siltä osin soolodebyytti on looginen askel tässä ketjussa, toki mennen pidemmälle kuin cmx kaiketi milloinkaan (hetkittäin tämä voi olla ihan positiivinenkin asia!) Sävellyksellisesti levy on mielestäni onnistunut, kappaleiden keskinäiset erot tuotannossa ja tyylissä saisivat olla suurempia, myös kappaleiden siloiteltu ja särmätön ulkoasu häiritsee - Olisipa Tie ei ole "Suurta yötä päin" vaikka voisi hyvin olla - jonkinlainen määrä rosoa ja rousketta olisi tehnyt todella hyvää koko albumille. Hesarin kahden tähden arvostelu ja se miten vähän siinä itse musiikista sanottiin ärsyttää, levyllä kyllä tosiaan on selvät vahvuutensa myös, luultavasti albumia joutuu kuuntelemaan vielä jonkin aikaa ennenkuin kokonaisuudesta pystyy sanomaan mitään kovin lopullista | |
Mitä tapahtui CMX:lle? En keksi mitään järjellisen kuuloista lausetta, joka kuvaisi CMX:n tilannetta, sanoo A.W. Yrjänä https://www.soundi.fi/jutut/mita-ta … si-cmxn-tilannetta-sanoo-a-w-yrjana | trih 25.03.2024 12:04:19 | |
|
kupteri: Mitä tapahtui CMX:lle? En keksi mitään järjellisen kuuloista lausetta, joka kuvaisi CMX:n tilannetta, sanoo A.W. Yrjänä https://www.soundi.fi/jutut/mita-ta … si-cmxn-tilannetta-sanoo-a-w-yrjana Eiköhän 40 v rahankeruu tapahdu kuitenkin. | |
Vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, että Yrjänän keikoilla soitetaan myös CMX:n materiaalia. | Seba 25.03.2024 17:29:19 | |
|
Humanoid: Vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, että Yrjänän keikoilla soitetaan myös CMX:n materiaalia. Miksi? Soittanee itse tekemiään biisejä. | |
carnation: Näihin voisi jo jotain lisäinfoa tai linkkiä laittaa, että tietää mistä on kyse eikä tarvitsisi arvailla. Koska tämä lähdehaastis oli pari viestiä oman viestini yläpuolella, en kokenut tarvetta sitä uudelleen linkittää. Soolo vaikuttaa tasavahvalta ja kivoja kertosäkeitäkin on saatu mukaan reilusti. Pidän tästä. Ei nyt mitään tajunnanräjäyttävää, mutta ihan aiheesta tämä kevyempi levy on haluttu tehdä. Vähän toki pahalta tuntuu tuo CMX:n tilanne kun jatkuvasti vaan enemmän vaikuttaa siltä, että Yrjänä on jättänyt jätkät vähän tyhjän päälle. Mutta jos vuosia torpataan kaikki "epä-CMX"-musiikki, niin ymmärrän turhautumisen. Eli, nämä kappaleet voisivat kyllä olla CMX:n levyillä, mutta ei selkeästi CMX:n soittajien mielestä. Eli toistan aiemman. | |
Hyviä sanoituksia. Musaa ei oikein jaksaisi. Tämä siis ensikerran kuultuna ja ei niin keskittyneenä. Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! | |
Henri Henri Olavi: Musaa ei oikein jaksaisi. Juu ei. Kassellaan syssymmällä kun on pimeämpää ja ankeampaa. "Suorite valmis. Seuraava porsas sisään." | |
Aikas kökköä muutes kun Kolmikärkeä ei löydy suoratoistopalveluista :( "Suorite valmis. Seuraava porsas sisään." | |
Yrden keikalta kotiuduttu. Nämä kuultiin: Ketju Talviunia Varjoihmiset Vallat ja väet Isabel, Isabel Kain Juuret Revontulten repijä Korvaamaton Viisasten kivi Kauneus pettää Olisipa tie Eteläisen tähtitaivaan kartoitus: https://youtu.be/hZsyEcr81NM Tuonen tyttö Paratiisin Eeva Melankolia Jumal'ahjo: https://youtu.be/LubQXLA7s7w Seitsentahokas: https://youtu.be/GXzA3vNyMcw Heliografi --- Iäti: https://youtu.be/Cs2OiG3rXpU Ruoste | |
Vaikea sanoa mitä lopulta odotin Yrjänän soolokeikalta, mutta yllätyin kuitenkin varsin positiivisesti. Sanoituksia lukuunottamatta hieman etäiseksi jääneet soololevyn biisit toimivat nyt livenä huomattavasti verevämmin ja soolopuolelta keikan puolivälissä kuultu Olisipa tie oli jopa yllättävänkin herkistävä nimenomaan livenä. Ja VV-henkisesti tehty settilistajako vanhan bändin ja uuden matskun suhteen toimi aivan älyttömän hienosti. Meinaan nyt tuli monta sellaista biisiä jotka olisin monesti halunnut nähdä CMX:nkin keikoilla vuosien aikana, mutta jotka syystä tai toisesta jäivät monesti tai kokonaan soittamatta, kuten Paratiisin Eeva, Seitsentahokas, Revontulten repijä, Iäti ja Eteläisen tähtitaivaan kartoitus. Oli hauska yllätys myös, että Yrjänä soitti koko keikan sähkökitaraa (ajattelin siis alunperin, ettei välttämättä soittaisi mitään). anomus.com | Vessajono 07.04.2024 11:57:43 (muokattu 07.04.2024 12:00:53) | |
|
dixi19: Vaikea sanoa mitä lopulta odotin Yrjänän soolokeikalta, mutta yllätyin kuitenkin varsin positiivisesti. Sanoituksia lukuunottamatta hieman etäiseksi jääneet soololevyn biisit toimivat nyt livenä huomattavasti verevämmin ja soolopuolelta keikan puolivälissä kuultu Olisipa tie oli jopa yllättävänkin herkistävä nimenomaan livenä. Vähän sama fiilis. En oikein tiennyt mitä odottaa, joten en odottanut mitään, mutta yllätti kyllä positiivisesti. Ja bändihän oli helvetin kova. Ja VV-henkisesti tehty settilistajako vanhan bändin ja uuden matskun suhteen toimi aivan älyttömän hienosti. Meinaan nyt tuli monta sellaista biisiä jotka olisin monesti halunnut nähdä CMX:nkin keikoilla vuosien aikana, mutta jotka syystä tai toisesta jäivät monesti tai kokonaan soittamatta, kuten Paratiisin Eeva, Seitsentahokas, Revontulten repijä, Iäti ja Eteläisen tähtitaivaan kartoitus. Oli kyllä ripoteltu helmiä. Kun toka biisi oli Talviunia, niin kohotin kulmakarvojani merkitsevästi, että "oho, ai täällä on tämmönen meininki". Olisin silti kaivannut ehkä jotain vähän räivempääkin biisiä settiin, vaikka ymmärrän toki että dramaturgia oli selkeesti rakennettu siltä pohjalta, että täällä ei huudeta. Tai sit jotain ihan absurdia uudelleensovitusta jostain vanhasta biisistä. Mut eipä tämä nyt vituttamaan jäänyt. Ja olihan se tavallaan aika siistiä nähdä Yrjänä ja Jussi Kinnunen samalla lavalla: ensinmainittu kun on hyvin pitkälti syyllinen siihen, että mä teen sellasia biisejä ku teen ja toinen hyvin pitkälti syyllinen siihen, että mä soitan bassoa sillä tavalla ku soitan. e: yleisölle kyllä vähän etikettipyyhkeitä, mun lisäksi ehkä kolme ihmistä tajusi taputtaa bassosoololle Once is a mistake, twice is a jazz | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|