| Aihe: Hanoi Rocks | |
|---|
|
Mahti: Motorvatinin ohi lyöty virveliniskukin on korjattu :)
No mitäs tämä tämmöinen vilunki nyt sitten on? Melkoista rokkenrollia.
Sinä olet ihan saatanan perseestä ja typerä paskaperse.
-Sir Jöpötin |
 shuffle
18.03.2023 16:55:32 (muokattu 18.03.2023 16:59:56) | |
|
Hyvin se pölähtää, kuuntelin eilen kokonaan. No Law or Order on mun mielestä levyn ainoa turha biisi, mutta se on vain just tasan mun mielipiteeni. Se kitaramelodia ei mun mielestä oikein toimi niiden sointujen kanssa niin hyvin kuin voisi, eikä se melodiakaan ole kovin hyvä.
Hyvää kitarointiahan levy on täynnä, varsinkin kun muistaa että kyseessä ovat vielä hyvin nuoret kitaristit. Nassella on hyvä soundi. Visitorin taustalaulut tulevat ja panoroituvat hienosti. Makkosen tekstit kuulostavat paikoin jo hymyilyttäviltä viisikymppisen korvaan, mutta ei oma tunneside tähänkään orkesteriin tule koskaan kuolemaan.
Shuffle it all by the Izzy Stradlin and the Ju Ju Hounds |
|
shuffle: Hyvin se pölähtää, kuuntelin eilen kokonaan. No Law or Order on mun mielestä levyn ainoa turha biisi, mutta se on vain just tasan mun mielipiteeni. Se kitaramelodia ei mun mielestä oikein toimi niiden sointujen kanssa niin hyvin kuin voisi, eikä se melodiakaan ole kovin hyvä.
Hyvää kitarointiahan levy on täynnä, varsinkin kun muistaa että kyseessä ovat vielä hyvin nuoret kitaristit. Nassella on hyvä soundi. Visitorin taustalaulut tulevat ja panoroituvat hienosti. Makkosen tekstit kuulostavat paikoin jo hymyilyttäviltä viisikymppisen korvaan, mutta ei oma tunneside tähänkään orkesteriin tule koskaan kuolemaan.
Kitarat pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Hienoa sovitusta ja soittoa! |
Rodger
18.03.2023 21:00:39 (muokattu 18.03.2023 21:04:16) | |
|
Sanoisin, että 80-luvun alun studiolaitteilla ei olisi kyetty tekemään tällaista miksausta (eikä etenkään vinyylille painettavaksi). Siinä mielessä koen projektin historian väärentämiseksi.
Itse kuuntelin Spotifystä. Onko tästä vinyyliversio? Kuinka iloisesti levarin neula pomppii? :) Hifistereon kautta kuulostaa siltä, että loudness on pyytämättä päällä, eikä sitä saa pois. Nykyajan bassoa korostavilla kuulokkeilla voisin kuvitella tämän kuuntelun olevan yhtä bassopuuroa ja helvettiä.
Lähes kaikki dynamiikkakin on niistetty pois nykyajan hengessä, mikä tekee kokonaisuuden tylsäksi ja puuduttavaksi. Jos alkuperäisen levyn käsittelisi itse sopivasti taajuuskorjauksella ja monitaajuuskompressoinnilla, niin saisi luultavasti tätä uutta siedettävämmän, mutta alkuperäistä paremman version.
Ei uusi miksaus kyllä täyttänyt omia odotuksia. Voisivat laittaa yhden biisin raidat nettiin saataville, niin ihmiset voisivat näyttää, miten homma olisi pitänyt hoitaa.
Uudelleenmiksaus lähti väärille jengoille jo siinä, että artistilla oli määräysvalta. Yaffaa etenkään ei olisi pitänyt päästää studioon eikä kuulemaan työmiksauksia :)
EDIT. Lisätään vielä että tätä uutta miksausta tuskin tulee kuunneltua sen enempää kuin alkuperäistäkään (eli hyvin harvoin). Mielummin katselen ja kuuntelen tämän levyn parhaat biisit Michael Monroe Bandin liveversioina. |
|
Hyvät soundit kyllä. Onko panorointi niin että McCoy toisessa kanavassa ja Nasty toisessa? |
|
Rodger: Sanoisin, että 80-luvun alun studiolaitteilla ei olisi kyetty tekemään tällaista miksausta (eikä etenkään vinyylille painettavaksi). Siinä mielessä koen projektin historian väärentämiseksi.
Itse kuuntelin Spotifystä. Onko tästä vinyyliversio? Kuinka iloisesti levarin neula pomppii? :) Hifistereon kautta kuulostaa siltä, että loudness on pyytämättä päällä, eikä sitä saa pois. Nykyajan bassoa korostavilla kuulokkeilla voisin kuvitella tämän kuuntelun olevan yhtä bassopuuroa ja helvettiä.
Lähes kaikki dynamiikkakin on niistetty pois nykyajan hengessä, mikä tekee kokonaisuuden tylsäksi ja puuduttavaksi. Jos alkuperäisen levyn käsittelisi itse sopivasti taajuuskorjauksella ja monitaajuuskompressoinnilla, niin saisi luultavasti tätä uutta siedettävämmän, mutta alkuperäistä paremman version.
Ei uusi miksaus kyllä täyttänyt omia odotuksia. Voisivat laittaa yhden biisin raidat nettiin saataville, niin ihmiset voisivat näyttää, miten homma olisi pitänyt hoitaa.
Uudelleenmiksaus lähti väärille jengoille jo siinä, että artistilla oli määräysvalta. Yaffaa etenkään ei olisi pitänyt päästää studioon eikä kuulemaan työmiksauksia :)
EDIT. Lisätään vielä että tätä uutta miksausta tuskin tulee kuunneltua sen enempää kuin alkuperäistäkään (eli hyvin harvoin). Mielummin katselen ja kuuntelen tämän levyn parhaat biisit Michael Monroe Bandin liveversioina.
Mitkä asiat ovat sellaisia joita sun mukaasi ei olisi saatu aikaan "80 luvun studiovehkeillä"?
Sanoisin että jos asia on saatu siirrettyä vinyylile, niin mitkään studiovehkeet ei silloin ole olleet rajoitteena/muuttamassa asiaa jotenkin merkittävästi isommaksi, dynamiikkaa laajemmaksi jne. |
 p130
19.03.2023 10:38:06 | |
|
Oli näköjään Tidalissa julkaisuvuodeksi merkitty 1982. Ei näkynyt uusimmissa ja oli mitävvittua-hetki. Pitää kuunnella huolella, kun on tänään mahdollisuus olla rauhassa.
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä. |
|
sirdickyj: Mitkä asiat ovat sellaisia joita sun mukaasi ei olisi saatu aikaan "80 luvun studiovehkeillä"?
Sanoisin että jos asia on saatu siirrettyä vinyylile, niin mitkään studiovehkeet ei silloin ole olleet rajoitteena/muuttamassa asiaa jotenkin merkittävästi isommaksi, dynamiikkaa laajemmaksi jne.
Juuri näin. Master on toki suoratoistoissa sellainen mitä ei kasarilla olisi tehty. Vinyylistä en sitten tiedä. Todellisuudessa toki Hanoi ei olisi pystynyt tähän soundiin 80-luvulla sillä tämä soundi olisi vaatinut miljoonabudjettia. Siihen maailman aikaan kyseisten artistien oma kärsivällisyys oli oravan luokkaa ja rahat eivät riittäneet kunnon tuottajiin. Ei ne seuraavatkaan levyt hääviltä soundaa.
Kuunneltuani Oriental Beatin ja Motorvatingin olin jo että mitä helvettiä, tämä on vain eri tavalla huono kuin originaali. Mutta loppu levy sitten muutti käsitystä. Osa biiseistä on parantunut aivan mielettömän paljon. Edelleen mun mielestä basso on pari dB liian lujaa ja skebat alhaalla mutta onhan tämä nyt kova, noita kahta ekaa lukuunottamatta.
Makkonen muuten laulaa levyllä pirun hyvin. Joten onnistunut aiemmin senkin missaamaan. |
p130
19.03.2023 12:24:26 | |
|
p130: Oli näköjään Tidalissa julkaisuvuodeksi merkitty 1982. Ei näkynyt uusimmissa ja oli mitävvittua-hetki. Pitää kuunnella huolella, kun on tänään mahdollisuus olla rauhassa.
Allekirjoitan suunnilleen kaikki aiemmat positiiviset ja negatiivisetkin kommentit. Uusia hyviä juttuja löytyi muualtakin, kuin vain kitaroinnista. Plussan puolella kovasti.
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä. |
|
Yaffaa ei olisi pitänyt päästää miksaamaan. On meinaa sen verran suurella tuo basso nyt, että vituttaa kuunnella. Kitarat aivan liian hiljaisella. |
|
Just kuuntelin originaali-vinyyliä ja uutta miksausta Spotifysta peräjälkeen koskematta subbarin säätöihin eli samoilla säädöillä koko ajan. Aika paskalta toi uus mix suoraan sanoen kuulostaa. Bassohan kuuluu erinomaisen hyvin originaalissakin.
Levarina mulla on Mofi ja aktiiviskobet mut en jaksa edes vertailla makkarin perinteisellä kakspiste-sydeemillä, missä levarina Teknari ja Elacin 2-tie skobet. Tulos on luultavimmin samansuuntainen.
Mut ei toki haittaa, jos tuo uusi versio myy hyvin.
Levysoitin on laite, jolla toistetaan 33, 45 tai 78 kierrosta minuutissa pyöriviä äänilevyjä. |
|
Minulla oli tietokoneella joltain kirjaston CD:ltä ripattu versio. Sen saundi on aivan kamalan ohut ja lätisevä. Kuuntelin alkuperäistä vinyyliä ja sitten Spotifystä alkuperäistä versiota. vinyylissä oli vähän tummempi sointi. Muuten kuulostavat samalta. Levarini ei tosin ole mikään laatusoitin vaan ainoastaan 80-kuvun keskitasoa. Luulin virheellisesti, että Spotifyssä olisi ollut sama lätisevä versio kuin CD:llä. Minun korviini vanha versio Spotifystä kuulostaa vaan paremmalta kuin uusi miksaus. Jos jotain korjaisin niin bassorumpua ylös, virveliä vähän alas ja bassokitaraan selkeyttä/napakkuutta. |
|
Mä en kuule tossa bassoa millään tavoin liian lujalla.
Siinä basson kanssa samalla tontilla ei ole mitään muuta joten voi olla kuinka lujaa tahansa. Soundi vaan on vähän kömsö. Ja Yaffa ei tuohon aikaan soittanut lainkaan niin suoraviivaisesti kuin nykyään.
Ilman tuota bassoa levyllä ei olisi botnea ollenkaan, kitarathan on tosi ohuet ja soittelee vaan sellasia kevyitä mausteita, ja yläpäävoittoisella soundilla. Hyvin kyllä soittaa, vaikea sqnoa kumpi on kumpi, jos molemmat kitaristit oikeesti soittaa levyllä.
Kitarahommia ei turhaan hehkutettu etukäteen, hienoa soittoa ja selkeästi mietittyjä juttuja. On vaan Andy ollut kova poika tekemään, sanoituksetkin on helvetin hyviä, sisällöltään toki puutaheinää mutta soundaa hyvältä.
Sopivan rosoinen tuotos.
Laitoin ton jälkeen Street Poetryn soimaan ja ihan paskaltahan se soundaa, eli 30 vuoden päästä sekin miksataan uusiksi kun Monroe ei keksi enää muuta kuin alkaa haukkua miksausta. |
 Gritsen
22.03.2023 09:09:21 (muokattu 22.03.2023 09:13:15) | |
|
Yhdyn edelliseen kirjoitukseen siitä, että basso ei ole ainakaan ongelmana. Omaan korvaani lopputulos kuulostaa siltä, että on menty soitin kerrallaan miksaus edellä. Jokaisessa instrumentissa on tavallaan parempi, iskevämpi soundi kuin alkuperäisessä (etenkin rummut kuulostavat vihdoin ekan levyn tyyliin Gypin tatsilta eikä vain oudosti pannatulta Linndrumilta), mutta yhdessä kaikki on ihme säröistä keskitaajuussotkua. Kaikki alkuperäisen mixin ylätaajuudet ovat poissa, ja tästä johtuen uusi kuulostaa vähemmän hifiltä. Tai no, pellit siellä yläpäässä sihisevät enemmän tässä uudessa, mutta en koe sitä järjin hyvänä asiana koska se on tehty kaiken muun kustannuksella. Kuuntelen levyä pari viikkoa ja ehkä alan tykkäämään enemmän. |
|
Gritsen: Yhdyn edelliseen kirjoitukseen siitä, että basso ei ole ainakaan ongelmana. Omaan korvaani lopputulos kuulostaa siltä, että on menty soitin kerrallaan miksaus edellä. Jokaisessa instrumentissa on tavallaan parempi, iskevämpi soundi kuin alkuperäisessä (etenkin rummut kuulostavat vihdoin ekan levyn tyyliin Gypin tatsilta eikä vain oudosti pannatulta Linndrumilta), mutta yhdessä kaikki on ihme säröistä keskitaajuussotkua. Kaikki alkuperäisen mixin ylätaajuudet ovat poissa, ja tästä johtuen uusi kuulostaa vähemmän hifiltä. Tai no, pellit siellä yläpäässä sihisevät enemmän tässä uudessa, mutta en koe sitä järjin hyvänä asiana koska se on tehty kaiken muun kustannuksella. Kuuntelen levyä pari viikkoa ja ehkä alan tykkäämään enemmän.
Mutta sit kun se on kuitenkin niin että soundi ei ole pelkkä miksaus vaan paljon muutakin.
Ei tota levyä ole alunperin edes äänitetty niin että se välttämättä kestää ihan kauhean erottelevaa uudelleenmiksausta.
Mun korvaan noi sinänsä hyvin soitetut kitarat on tosi ohuita ja ryhdikäs komppiosasto puuttuu kokonaan. Eihän se asiana haittaa mutta sit pitäis mennä sen astetta suttuisemman kokonaissoundin ehdoilla.
Basson nostaminen pintaan on tuohon lääke jota on kokeiltu. Toisin kuin kitaroille, bassolle pystyy helpostikin tekemään miksausvaiheessa yhtä sun toista, etenkin jos on linjasoundi tallessa. Ilmeisesti tohon on nyt kuitenkin haluttu tollanen soundi. Niin tai näin, se pelastaa ton miksauksen että basso tuo botnea. |
|
sirdickyj: Mun korvaan noi sinänsä hyvin soitetut kitarat on tosi ohuita ja ryhdikäs komppiosasto puuttuu kokonaan.
Tässä on muuten aika isoja biisikohtaisia eroja. Mielestäni Visitor ja Suburbia on skittojen, ja siten balanssin, puolesta helvetisti parempia kuin Motorvaitin' tai Oriental Beat. |
|
Dirtyh: Tässä on muuten aika isoja biisikohtaisia eroja. Mielestäni Visitor ja Suburbia on skittojen, ja siten balanssin, puolesta helvetisti parempia kuin Motorvaitin' tai Oriental Beat.
Kyllä, levy alkaa hyvin nilkuttaen.
Sweet Home Suburbia tosiaan melko komee ralli. |
|
Laulaako Andy ton Suburbian? |
|
Andysta on tullut niin vaivaannuttava hahmo, että parempi välttää miehen ulostuloja. Kannattaa keskittyä nauttimaan vanhoista Hanoin levystä ilman kosketusta nykyhetkeen.
OB:n uusi miksaus ei itselle oikein tuonut mitään lisää. Hieno levy, huonoilla saundeilla on osa Hanoin tarinaa ja eikä se tällä oikein mihinkään muutu.
Uusintapainos vinyylille Two Stepistä tuli hankittua hyllyyn.
Tuota levyä on joskus luukutettu niin paljon, että lopulta se jäi vuosiksi vähän sivuun. Eikä sen myötä ennen tätä painosta löytänyt vinyylihyllyyn. Useita kertoja on tullut hypisteltyä levykaupassa, mutta nyt vasta sujahti matkaan.
Kitarointi tuossa vaiheessa oli loksahtanut lopullisesti kohdalleen, eikä varsinkaan McCoy koskaan saavuttanut tuota otetta enää koskaan.
Building on Traditionilla olisi joissakin biiseissä ollut ainesta jopa Hanoille, mutta jotain siitä uupui. Jäi kokonaisuutena hieman kylmäksi. Täytebiisejäkin oli jokunen liikaa.
Nassen levyillä ote säilyi, mutta biisimatriaalia jätti toivomisen varaa. Vinegar Bloodilla omaan genreen oli sitten niitä biisejäkin, mutta pelimannin fokus oli tainnut jo siirtyä muualle elämässä. Uusinkaan Stenfors ei jäänyt soittoon, vaikka oli lähtökohtaisesti kovinkin mielenkiintoinen.
------------------------------------------------- |
|
Kitarointi tuossa vaiheessa oli loksahtanut lopullisesti kohdalleen, eikä varsinkaan McCoy koskaan saavuttanut tuota otetta enää koskaan.
Building on Traditionilla olisi joissakin biiseissä ollut ainesta jopa Hanoille, mutta jotain siitä uupui. Jäi kokonaisuutena hieman kylmäksi. Täytebiisejäkin oli jokunen liikaa.
Kyllähän Andyn kitarointi oli helvetin tiukkaa vielä Cherry Bombzin aikoihin ja Iggy Popin kiertueella, Ja tuskin kovin paljon laski vielä Jenkki Shootin Galleryn aikoihinkaan. Siitä se alamäki alkoi.
Ja Building on Traditionilta on ainakin Heartattack ollu jo olemassa Hanoin loppuaikoina
https://www.youtube.com/watch?v=_RIhBOQakDI |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
