| Aihe: Hurriganes | |
|---|
|
Ja jos joku Hurriganesissa HUMALAN nimen ansaitsee niin se on kyllä BISSE. | |
Eikös tämä ole muusikoiden net eikä mikään v...n
äidinkielentunti.
pilkunnus....den hommaa tuommonen keskustelu onko iso
kirjain vaiko not..ei mitään väliä jos jengi bonjaa..
thomasdolby muuten kirjoitti asiaa Ile Kalliosta
paras keppi mies Hurriganesissa.
Ja jos joku Hurriganesissa JUMALAN nimen ansaitsee niin se on kyllä CISSE.
niinpä minä olen saanut tarpeekseni tuosta äidinkieli hommasta.koulussa kuulee siitä joka päivä prkl
elämä on laiffii | |
Lisätään keitokseen hieman yleisestä konsensuksesta poikkeavaa näkökulmaa: Hurriganes on minusta ollut aina kovin keskinkertainen rockbändi. En oikein ymmärrä mitä hienoa on yhtyeessä, jonka ohjelmisto koostuu vanhoista, alkuperäisten rinnalla kalpenevista covereista tai niitä melko suoraan varioivista kappaleista. Vastaavia bändejä mahtuu minun kirjoissani kaksitoista tusinaan.
Ehkä mielipiteeni olisi erilainen, mikäli olisin nähnyt Hurriganesin livenä sen suuruuden päivinä, mutta pelkästään levyjä kuuntelemalla en ole saanut yhtyeestä mitään irti. Kitaristeille pitää kyllä nostaa hattua.
Ja mitä oikeinkirjoitukseen ja kielioppisääntöihin tulee, niin eipä niistä mitään haittaakaan ole.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |  -J
11.08.2003 10:48:17 | |
|
Hurriganes teki kaikessa keskinkertaisuudessaan eräänlaista pioneerityötä 70-luvulla. Seitskeetluvun alussa, kun kovimpia suomalaisia rokkibändejä oli mm. Kirkan bändit ja Baddinging kokoonpanot. Hurriganes taas veti suoraviivaista rock'n rollia englannin kielellä ja suomeksi sanottuna näytti muille mistä kana pissii. Kaiken lisäksi tuohon aikaan rock-bändin -titteliä kantaneet yhtyeet joutuivat soittamaan usein tietyn osan illasta humppaa ja valssia, mutta Hurriganes ei siihen suostunut. Loppujen lopuksi keikkajärkkärit alkoivat huomata, että pelkällä rokkipuolellakin tehdään aika hyvää tiliä. Etenkin kun 'ganes oli lauteilla.
Pate Mustajärven sanojen mukaan "Siinä bändissä oli enemmän amerikkaa kun amerikkalaisissa bändissä yhteensä" ja tottahan se oli. Vaikka soitanto oli rosoista, biisien sanat jotain englannin tapaista, jne. niin porukkaan toimi. Ruotsalaiset oli etenkin ihan vauhkoina Hurriganesista.
Ei teillä kellään sattuis oleen näkkileivän palaa takataskussa. Mulla meni kurkkuun jotain karvasta eikä se lähde pois! | |
Hyvä Marlowe
Jätit listaamatta sen tusinan niitä bändejä.
Olisi hauska tietää mitä ne on koska ovat kyllä minulta
jääneet huomaamatta.
eikä niitä covereitakaan niin kauhean montaa ole.
Hot wheels levylläkään ei muistaakseni yhtään.
Ja on kyllä varmasti aikansa kovin rock levy.
Siltä ajalta mm. voisit muutaman bändin mainita kun niitä kerran tiesit. |  Härski
11.08.2003 13:39:59 (muokattu 11.08.2003 13:41:38) | |
|
Hurriganeshan nosti keikkaliksat sille tasolle, missä ne nyt on. Raittisen Jussi muistaakseni sanoi näin, että "Remu vastasi yksin kokonaista ammattiliittoa!" Eikä siinä ole yhtään suurentelua, nimittäin suomen musiikkimaailma, etenkin rockmaailma oli olematonta 70- luvulla ja oikeastaan vielä 80- luvulla. Hector, Badding ja Kirka ei siihen olisi ikinä pystyny, puhumattakaa D. Lindholmin eri kokoonpanoista.
Hurriganesin lavashow oli sitten toinen juttu, joka ei ole muilla bändeillä ollut (eikä tule olemaan) kovempaa. Levyistä voi olla montaa mieltä, mutta keikoista tuskin voi. Paljon voi saada aikaan ilman pyrotekniikkaa. Tätä vaan ei näköjään moni ole tajunnut.
Typoja |  Ossi
11.08.2003 16:12:48 | |
|
Vaikka Hurriganes ei ole muuten isommin kiinnostanut meikäläistä, täytyy muutamia bändin keikkoja nähneenä sanoa, että livenä orkesteri potki kyllä vastustamattomasti.
"..ttu tästä mitää tuu. Saako muuten kaupunkialueella pitää siipikarjaa?" | -J
11.08.2003 17:12:12 | |
|
Lisäys ja kiteytys:
Ilman Hurriganesia, olisi moni tämän päivän bändi jäänyt perustamatta.
Ei teillä kellään sattuis oleen näkkileivän palaa takataskussa. Mulla meni kurkkuun jotain karvasta eikä se lähde pois! | |
Lisäys ja kiteytys:
Ilman Hurriganesia, olisi moni tämän päivän bändi jäänyt perustamatta.
Niinpä. Siitä Roadrunner-levystä se minunkin kitaran soittaminen alkoi.
...or still alive! Katsokaa wanted! | |
Tarkoitukseni oli kertoa oma mielipiteeni Hurriganesista, ei loukata kenenkään hard core- fanin tunteita. Lisäksi haluaisin huomauttaa, etten halua kyseenalaistaa yhtyeen merkittävyyttä suomalaiselle musiikkielämälle, bändin livekunnosta puhumattakaan (mielelläni olisin ollut todistamassa mitenkä yhtye toimi kultaisina vuosinaan lavalla, siitä kun on paljon hyvää kuullut ja lukenut).
Jätit listaamatta sen tusinan niitä bändejä.
Se oli lähinnä kliseinen kielikuva, jonka tarkoituksena oli kuvata sitä ettei Hurriganes ollut mitenkään ainutlaatuisen mahtava orkesteri.
Olisi hauska tietää mitä ne on koska ovat kyllä minulta
jääneet huomaamatta.
Se on kovin surullista.
Eikä niitä covereitakaan niin kauhean montaa ole. Hot wheels levylläkään ei muistaakseni yhtään.
Ai? Hold Me Tight, Blue Suede Shoes, Keep On Knocking, Tallahassee Lassie, I Will Stay, Slippin' and Slidin', Roadrunner, Bad To Me, Hey Bo Diddley (siltä Hot Wheels-levyltä), Good Morning Little Schoolgirl, Eight Days A Week... Noin niin kuin muutamia mainitakseni. Ja vain harva lyö laudalta alkuperäistä versiota.
Ja on kyllä varmasti aikansa kovin rock levy.
Suomessa ehkäpä, mutta on kuitenkin liioittelua väittää että Hurriganes olisi jotenkin ainutlaatuinen tapaus 1970-luvun puolivälin rockpiireissä.
Siltä ajalta mm. voisit muutaman bändin mainita kun niitä kerran tiesit.
Kyllä taidan muutaman tietää. Muun muassa nämä yhtyeet vaikuttivat maailmalla samoihin aikoihin kuin Hurriganes: Rush, Led Zeppelin, Pink Floyd, Dr. Feelgood, Steely Dan, the Clash, the Ramones, Thin Lizzy, Electric Light Orchestra, Queen, Wings, Weather Report, Wigwam, Roxy Music, the Meters, 10CC...
Epäilemättä Hurriganes oli tuolloin kukkulan kuninkaana näillä leveysasteilla, mutta a) kotimaisuudesta tässä ei ollut alun perin puhekaan ja b) sinivalkoisuus ei merkitse ainakaan minulle yhtään mitään musiikista puhuttaessa.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |  Mika K
12.08.2003 07:40:50 (muokattu 12.08.2003 07:41:39) | |
|
kyllä siinä on kova yhtye.he loivat rokin suomeen
Näin on, kova porukka oli varsinkin Järvisen aikana kahdella ensimmäisellä levyllä. Jostain syystä en ole kuitenkaan koskaan digannut Kallion aikaisesta Ganesista.
Tähän tulee allekirjoitus | |
Kyllä minäkin tiedän Marlowe mitä bändejä on ollut Hurriganesin kanssa yhtä aikaa maailmalla kasassa.
Mutta en kyllä ymmärrä mitä yhteistä löydät nuista mainitsemistasi bändeistä hurriganesin kanssa.
Minulla on ainakin tapana jos vertaan eri yhtyeitä että ne soittavan suurinpiirtein saman tyylistä musiikkia.
Kyllä esim. Pink floyd:ia, Rush:ia,Led Zeppeliniä yms. on minusta hyvin vaikea luokitella samaan "lokeroon"
enkä kyllä lähtis vertaan hurriganesia myöskään Punk-bändeihin(ramones ja clash)
Thin Lizzykin on hyvin erityyppinen bändi vaikka Lynott
Ruotsissa joituikin pyytämään järjestäjiä keskeyttämään Hurriganesin keikan kesken setin kun pojat pisti ruotsin jengin sekaisin ja Lizzyn vuoro oli vasta Hurriganesin jälkeen.
No ehkä tuo Dr. feelgood mutta senkin 6 kertaa livenä nähneenä tiedän että remu otti yleisönsä paremmin.
Ja niilläkin kuitenkin niitä covereita niin paljon(joita mielestäsi ei saanut olla) | -J
12.08.2003 21:45:08 | |
|
Kuitenkin kannattaa pitää mielessä, että Hurriganes voitti mm. European Pop -jury palkinnon 70-luvun puolivälissä Get On -kappaleellaan. Mainittakoon vielä, että kyseisen (vuotuisen) pop-musiikkipalkinnon ehdokkaina on ollut, mm. Deep Purplea, jne.
Koomistahan voittokappaleessa on se, että...noh...kuunnelkaahan Get On:in sanoja ;)
Tämä kertoo myös jotain bändistä. Rosoista mutta rokkasi kuin hirvi!
Ei teillä kellään sattuis oleen näkkileivän palaa takataskussa. Mulla meni kurkkuun jotain karvasta eikä se lähde pois! |  Marlowe
13.08.2003 00:26:40 (muokattu 13.08.2003 00:36:24) | |
|
Olen varmasti ilkeä ja epäisänmaallinen ihminen kun en Hurriganesista pidä, mutta se joka jotain "Hot Wheelsia" sanoo aikakautensa kovimmaksi rocklevyksi on väärässä. Ja perään lausetta lieventävä hymiö, olkaa hyvä: = )
Kyllä minäkin tiedän Marlowe mitä bändejä on ollut Hurriganesin kanssa yhtä aikaa maailmalla kasassa.
Se on hyvä. Kuulet enemmän ja parempaa musiikkia.
Mutta en kyllä ymmärrä mitä yhteistä löydät nuista mainitsemistasi bändeistä hurriganesin kanssa. Minulla on ainakin tapana jos vertaan eri yhtyeitä että ne soittavan suurinpiirtein saman tyylistä musiikkia.
Ok, ymmärsin väärin. Minun mokani. Hurriganesin tyylisiä yhtyeitä kannattaa pikemminkin lähteä etsiskelemään pikemminkin 1950-luvulta, ehkä edellä mainittujen covereiden alkuperäisesittäjistä. Merkittävistä nimistä vain harva soitti 70-luvulla samanlaista materiaalia, minkä ymmärrän ihan hyvin: mitä itua olisi oikeastaan ollut kopioida lähes puhtaasti kaksi vuosikymmentä aikaisemmin tehtyä materiaalia, kun kyvyt riittivät omaperäisempään ilmaisuun?
Thin Lizzykin on hyvin erityyppinen bändi vaikka Lynott
Ruotsissa joituikin pyytämään järjestäjiä keskeyttämään Hurriganesin keikan kesken setin kun pojat pisti ruotsin jengin sekaisin ja Lizzyn vuoro oli vasta Hurriganesin jälkeen.
Olen kuullut itsekin tuon tarinan. Hurriganes olikin varsin mainio livebändi ja lisäksi pääsi tuossa tapauksessa soittamaan vähän niin kuin kotikentällään (Ruotsissa yhtye oli käsittääkseni aika suosittu). Englannissa soitetut keikat eivät sujuneet aivan samaan malliin, mikä mahtaa johtua myös siitä että yleisöstä 50-luvun biisejä veivaava ja huonoa englantia solkkaavalla vokalistilla varustettu yhtye ei mahtanut olla sieltä kiinnostavimmasta päästä. Ja eipä siitä voi brittejä syyttää, jos miettii minkälaisia yhtyeitä heillä oli jo omasta takaa punkin syntyvuosina.
No ehkä tuo Dr. feelgood mutta senkin 6 kertaa livenä nähneenä tiedän että remu otti yleisönsä paremmin.
Ja niilläkin kuitenkin niitä covereita niin paljon(joita mielestäsi ei saanut olla
En ole missään vaiheessa sanonut etteikö covereita saisi olla, joten äläpä laita sanoja suuhuni. Mielestäni yhtyeet voivat soittaa covereita, mutta harvemmin niistä pääasiallisesti soittavasta yhtyeestä muodostuu mikään elämää suurempi tapaus.
No, elämää suurempi tai ei, Dr. Feelgood on minusta aina toiminut paremmin kuin kotoinen Hurriganes. Lieneekö syy sitten mielenkiintoisemmassa biisimateriaalissa vai tasokkaammassa vokalistissa (anteeksi vain, mutta mikäli haluaa laulaa englanniksi, olisi se syytä tehdä edes siihen suuntaan), sitä en tiedä.
Feelgood on tullut nähtyä livenä kahdesti ja mukavaa oli molemmilla kerroilla, vaikka on syytä muistaa ettei nykyisellä bändillä olekaan paljoakaan yhteistä sen alkuperäisen orkesterin kanssa. En sitten tiedä missä ja milloin olet yhtyeen nähnyt, mutta tuo mainitsemani seikka on otettava vertailussa huomioon.
Kuitenkin kannattaa pitää mielessä, että Hurriganes voitti mm. European Pop -jury palkinnon 70-luvun puolivälissä Get On -kappaleellaan. Mainittakoon vielä, että kyseisen (vuotuisen) pop-musiikkipalkinnon ehdokkaina on ollut, mm. Deep Purplea, jne.
Olet oikeassa, täytyy myöntää. Remulta ja kumppaneilta hieno saavutus, varsinkin kun ottaa sanoituspuolen huomioon. Mutta lieneeköhän tuon kisan merkitystä meillä hieman liioiteltu: omat menestyjät kyllä muistetaan, mutta kuka osaa nimetä yhdenkään toisen kilpailun voittajan? Netistä ei saa luntata = )
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) | |
No asiasta lienee turha keskustella Marlowen kaltaisen
kanssa joka ei halua ymmärtää mitä Suomen musiikki maailmassa tapahtui -70-luvulla.
Omaperäisiä esiintyjiä kyllä suomesta siihenkin aikaan löytyi ehkä enemmän kuin muualta mutta ei se riitä että on omaperäinen kyllä se täytyy yleisönkin viihtyä.
Ja mitä tulee Dr.feelgoodin en kyllä tiedä heidän omaperäisyydestä(jos sitä ei mielestäsi Hurriganesissa ole)
ei sitä kyllä Feelgoodista löydy vaikka kuinka etsisi.
Ja olen kyllä nähnyt bändin livenä myös alkuperäisessä kokoonpanossa(ja pidänkin bändistä)Mutta eihän se kyllä Hurriganesin veroinen ole vaikka onkin ulkomaalainen.
Vai onko mielestäsi huonompaa coveria tehty kuin Feelgoodin See you later alligator. todella surkee.
Mutta kuka on tehnyt paremmat versoit kuin Hurriganes
biiseistä: Blue suede shoes,keep on knocking,tiger,My only one,Hold me tight,I will stay, Money,... yms. yms.
EI KUKAAN | |
Enkä minä muuten mikään Hurriganes hard core fani ole
mutta faktat täytyy pitää faktoina.
Ja vaikka ei pitäiskään bändistä on niiden saavutukset jo pelkästään levy myynnissä niin kovat ettei voi mollata Marlowen tyyliin.
Täytyy muistaa että kriitikoiden mollaama Tsugu way
joka ilmestyi pahimpaan lama aikaan myi 45.000 kpl
kun muiden artistien myynti oli alle 10.000 kpl reilusti.
(myös ulkomaalaisten)
Minä en ainakaan menisi sanomaan että ostajat on väärässä
ja ovat ostaneet huonoa ja mielikuvituksetonta musiikkia. | |
Puuttumatta itse Ganesin asemaan tai hyvyyteen, olihan meillä tuona aikana myös Wigwam, joka lienee maailmalla ollut huomattavasti kuuluisampi kuin Ganes...
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) |  Blue Moon
13.08.2003 08:50:17 (muokattu 13.08.2003 08:56:43) | |
|
Mutta kuka on tehnyt paremmat versoit kuin Hurriganes
biiseistä: Blue suede shoes,keep on knocking,tiger,My only one,Hold me tight,I will stay, Money,... yms. yms.
EI KUKAAN
Makuasia mutta pakko sanoa, että mielestäni esmes Carl Perkinsin Blues Suede Shoes, Little Richardin Keep A Knocking, Barrett Strongin Money ja Freddy Cannonin Tallahassee Lassie - jostain Muddyn tai Sonny Boyn Good Morning Little Schoolgirlista puhumattakaan - ovat huomattavasti parempia kuin Hurriganesin versiot.
Hurriganes nyt vaan tuntuu olevan sen verran "pyhä asia" ettei sitä saisi ilmeisesti täällä millään tavalla arvostella. Melkein mistä muusta yhtyeestä saa kyllä kirjoittaa ihan mitä tahansa, ilman että se suurempia tunteita herättää.
Ja Ganesissa ei mielestäni ole mitään sen kummempaa vikaa. Väkisinhän jalka alkaa vipattamaan, kun ämyreistä pukkaa ulos vaikka Chinatown, It Ain't What You Do tai Bourbon Street. Kunnon rokkia.
- It's been a long time coming - | |
Wigwam oli toinen vakavasti otettava Suomalainen
bändi siihen aikaan ja olikin hyvä bändi.
Mutta jotain siitä jäi puuttumaan lähtökohdat ulkomaiseen menestykseen oli olemassa mutta jäi jostain syystä toteutumatta.(eli eivät pärjänneet Remulle)
Mutta Jim Pempbroke on kyllä myöhemmin tehnyt todella ansiokasta työtä mm. Hurriganesissa
Erinomainen biisin tekijä. | |
Makuasia mutta pakko sanoa, että mielestäni esmes Carl Perkinsin Blues Suede Shoes, Little Richardin Keep A Knocking, Barrett Strongin Money ja Freddy Cannonin Tallahassee Lassie - jostain Muddyn tai Sonny Boyn Good Morning Little Schoolgirlista puhumattakaan - ovat huomattavasti parempia kuin Hurriganesin versiot.
Eikös nuo ole noitte biisien alkuperäisiä esittäjiä? Nythän puhuttiin siitä, että kuka on tehnyt paremmat Cover- versiot näistä biiseistä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
