| Aihe: Masterointi - lyhyt oppimäärä | |
|---|
|
ediitsi: kuulinpa tossa sellaisestakin kuulotestistä jossa verrataan sisä- ja ulkokorvan kuuloa toisiinsa, onko kellään hajua tämmöisestä?
Liittyisköhän se semmoisenn, missä lykätään korvaan semmoinen ritisevä sondi tai kauikuluotain sonari mikälie. Se mittaa kaiketi korvan vasteen ja siihen sitten verrataan piippitestissä kuultua.
Itse olin sellaisessa ja käppyrä tuli aika nätti. Koko mittausalueella 0 dB:n tasolla herkkyys, vaikka tinnitus olikin huumaavan kova. 4 kHz tienoilla oli pieni parin dB:n dippi oikeassa korvassa, ride symbaali vienyt paraan terän. Oikeastaan sen 4 kHz piipinkin kuulee, kun se moduloi tinnituksen kanssa. :D
Pitäydyn näillä korvilla kuitenkin ihan kotistudioleikeissä vain.
Rock 'n roll 'n blues 'n jazz, kiss my ass. Kiss my ass. |
|
Miten on 2-tie monitoreissa? Tietääkö kukaan jakotaajuuksia? Vai onko suotimet aktiivikauttimissa niin jyrkkiä, että asialla ei ole merkitystä.
Ainakin omissa BM6A:issani jakotaajuus on 2200Hz:ssä ja jyrkkyys 24dB oktaavilta.
http://www.dynaudioacoustics.com/De … lt.asp?Id=280&AjrNws=112&AjrNwsPg=1 |
|
http://www.prorec.com/prorec/articl … es/8A133F52D0FD71AB86256C2E005DAF1C
Hyvää tekstiä masteroinnin nykytrendistä ja osuvat kuvaesimerkit Rushin levyiltä.
http://www.emvg.net |
 JPQ
19.06.2005 21:40:53 | |
|
TV juovataajuus vikinästä se on PAL tveessä tietojeni mukaan n 15625hz
ja NTSC tveessä n 15750hz. Terveisin Videotiloja harrastaja ihminen. |
 t-termiitti
06.07.2005 14:57:06 (muokattu 06.07.2005 15:17:40) | |
|
Niin ja jos joku aikoo kokeilla samaa, niin muista laittaa näytteenottotaajuudeksi niin paljon kuin saat. 44100 kHz:llä yli 20k äänet saattaa yllättäen muuten alkaa kuulua...
Ei ehkä "niin paljon kuin saat" ole teoriassa paras mahdollisuus, vaan pikemminkin kuunneltavan äänen taajuus kerrottuna jollakin kakkosen potenssilla (2,4,8,16...). Tosin myös muut taajuuden moninkerrat voivat toimia.
Tietenkään näytteenottotajuus ja/tai aallonpituus eivät tarkalleen ole sitä mitä tietokoneen käsketään noudattaa, mutta jos ero on kohtuullinen ovat kuuluvat äänet matalia ja hiljaisia verrattuna kuultavaksi haluttuun ääneen (jos halutaan kuunnella esim. 16 kHz:n ääntä).
Jos halutaan testata vaikka tuota 16 kHz:n ääntä, niin paras mahdollinen näytteenottotaajuus lienee 32 kHz, jolloin mahdolliset virheet vaikuttavat vain äänenvoimakkuuteen. Tällöin lähtevä ääni on sahalaitaa tai "neliölaitaa", mutta uskoisin kaiuttimen toistavan sen kutakuinkin siniaaltona (koska värähtelevän kalvon massa ja ilma hidastavat kalvon liikettä). Bittisyydellä ei pitäisi olla vaikutusta, jopa mahdollisimman pieni voi olla hyvä.
Tarkkaan puuhaan pitäisi laskea varmaan tietokoneen sisältävien piirien ja kiteiden taajuuksia... joten:
Kuulon testaaminen kotioloissa (PC-pohjaisella ratkaisulla) ei kuitenkaan ole "ihan luotettavaa". |
|
Niin tosta kuuloalueesta. Koitin joitain vuosia sitten jollain kämäsellä kajarilla kuinka korkealle kuulen. 17 kHz oli kyllä aikalailla rajoilla. Joku toinen väitti kuulevansa. Funktiogeneraattorilla koklattiin siniaallolla. |
|
Joku kyseli noita teknisiä tietoja eri kaiuttimista niin tossa osoitteessa olis Genelec 1031A. Joissa on ainakin mun mielestä hieno ääni ja erottelu tarkkuus.
http://www.genelec.fi/tuotteet/historia/1031a.php?spec=1031a
Mikään ei voita depression voittamatonta heikkoutta. |
|
heipä hei. todella hyvä kirjoitus, tätä tulee varmasti pidettyä selainikkunassa auki jatkuvasti kun masterointia suorittaa. Yksi kysymys on asiasta, jota en oikein ymmärtänyt tuosta: tehdäänkö masterointi biisin yhdelle stereoraidalle vaiko käytetäänkö mielummin arrange-ohjelmalla (esim. Logic) koottua moniraitaversiota. Siis laitetaanko yhdeksi waviksi vai säädetään kaikkien raitojen kohdalla erikseen?
(luultavasti tämä on monen mielestä varsin tyhmä kysymys) |
|
Yksi kysymys on asiasta, jota en oikein ymmärtänyt tuosta: tehdäänkö masterointi biisin yhdelle stereoraidalle vaiko käytetäänkö mielummin arrange-ohjelmalla (esim. Logic) koottua moniraitaversiota. Siis laitetaanko yhdeksi waviksi vai säädetään kaikkien raitojen kohdalla erikseen?
Masterointi suoritetaan aina vain ja ainoastaan valmiiseen miksaukseen. Eli stereoraitaan, kyllä, jos kyseessä on cd:lle päätyvä audio. Erillisten raitojen säätö on miksaamista. |
|
tässä o ihan asia linkki kotipaja masteroijille.
http://www.har-bal.com/mastering_process.php
ei ole |
|
Masterointi suoritetaan aina vain ja ainoastaan valmiiseen miksaukseen. Eli stereoraitaan, kyllä, jos kyseessä on cd:lle päätyvä audio. Erillisten raitojen säätö on miksaamista.
perusperiaatteena kyllä joo, mutta tänä päivänä on yleistä toimittaa stemmamiksaus masteroijalle, varsinkin jos miksaaja on epävarma omasta stereomiksauksesta. Stemmamiksaukset voi sisältää monia elementtejä miksauksesta, mutta usein miksauksesta bounssataan bändi ja laulu erikseen, sitten voi vielä ottaa basson irti, sillä masterointipajalla saattaa olla parempi kuuntelu jossa sitten voi jättää basson ja laulun balanssin tottuneen masteroijan käsiin. Stemmamiksauksia tehdessä täytyy olla tarkkana että äänittää miksauksesta ulos ryhmiä niin että ryhmien keskinäiset vuorovaikutukset (esim. ducking, side-chainit ja kompurat) säilyy, jotta osien summa on sama kuin itse stereomiksaus.
Stemmamiksaukset annetaan usein erillisinä tiedostoina, eikä esim. ProTools tai Logic -sessioina, sillä masterointipajat käyttää enemmän softia (mm. Pyramix, Radar, Sonic Solutions, Wavelab ym. ) jotka ei lue moniraitasessioita suoraan.
Ja masteroijien yleisin pyyntö tuntuu olevan, jättäkää ihmiset se masterlimitteri tai kompura pois! |
|
Ja masteroijien yleisin pyyntö tuntuu olevan, jättäkää ihmiset se masterlimitteri tai kompura pois!
Jep. Rumpujen iskuja on lähes mahdotonta saada enää esiin, jos ne on limitoitu samaan pötköön kaiken muun sälän kanssa. Kyllä ne kitarat kovalle saadaan, vaikka ne ennen masterointia jättääkin vähän pienemmälle. |
 virtalahde
30.11.2005 12:12:31 (muokattu 30.11.2005 12:15:02) | |
|
Lukaisinpa läpi tämän ketjun. Kunnioitusta vinkkien kerääjille. Tässä muutama mielipide/vinkki - toivottavasti on avuksi jollekin!
** Käytä monialuekompuraa hyvin harkiten. Jos miksaus on kunnossa eikä mikään hyppää älyttömästi silmille/v*tuta, 98% tapauksista pärjää hyvällä EQ:lla (tai kahdella) ja parilla kunnollisella, yksialueisella kompressorilla.
Kannattaako taulunripustuspropulle tehdä reikä seinään piikkauskoneella? ;)
** Älä yritä puristaa kaikkea irti yhdestä laitteesta. > Jos ruuvaat soundin analogimaailmassa (ja työaseman sisällä), muista headroom. Ennen loppulimitointia ei huippuja tarvitse pitää lähellä digitaalinollaa, kunhan työskentelet vähintään 24-bittisessä maailmassa (tai isommassa, kuten työasemasi luultavasti tekee)
** Mid/side -tekniikalla pääsee tarvittaessa vielä syvemmälle stereomiksaukseen. Hyvä & ilmainen mid/side enkooderi/dekooderi löytyy esim. Voxengon ilmaislplugariosastolta.
Analogisen boksinkin voi ostaa/rakentaa.
Jos esimerkiksi laulu kaipaa säätöä vaikkapa preesensalueelta, mutta tavallisella stereoEQ:lla tehty temppu muuttaa muuta miksausta liikaa, aja ihmeessä matsku M/S-enkooderin läpi, EQ:ta pelkästään M-kanavalle ja dekoodaa takaisin.
Sama temppu toimii kompressorienkin kanssa - ja itse asiassa jonkinlaista stereolevitystäkin pystyy tekemään nostamalla S-kanavan tasoa. Varovainen kannattaa olla, sillä kaikki M/S -moodissa tehdyt temput muuttavat stereokuvaa. Muista mono-kytkin!
** Dithereissä on eroja (niinkuin viineissä?). Kokeile tehdä testifileet vaikkapa isosti kaiutetusta virveliniskusta ja ditheröi 16-bittiseksi eri algoritmeilla. Kuuntele virvelin (tms) runkoa & lihaa ja kaiun häntää.
Ja masteroijien yleisin pyyntö tuntuu olevan, jättäkää ihmiset se masterlimitteri tai kompura pois!
Ei välttämättä. Limitterin saa kyllä jättää pois, mutta kompura masterbussissa saattaa toimiakin jos sitä käytetään soundin & rytmin hakemisen vuoksi. Mutta jos on yhtään epävarma asiasta, voi tietysti toimittaa loppumiksauksen vaikka kahtena kappaleena: ilman kompuraa ja kompuran kanssa.
Jaakko Viitalähde >> Virtalähde Analog Audio |
|
Jos esimerkiksi laulu kaipaa säätöä vaikkapa preesensalueelta, mutta tavallisella stereoEQ:lla tehty temppu muuttaa muuta miksausta liikaa, aja ihmeessä matsku M/S-enkooderin läpi, EQ:ta pelkästään M-kanavalle ja dekoodaa takaisin.
Eikös tässä ole nyt vaarana left-right-informaation kadottaminen, jos miksauksesta tehdään välillä äm-ässää ja dekoodataan sitten takaisin? Vai tarkoittaako dekoodaus tässä yhteydessä siis työstetyn M-kanavan ja alkuperäisen stereoraidan yhdistämistä?
Oon aika väsynyt, joten ei välttämättä nyt ihan järki kulje mukana. Eli yrittäkää ymmärtää kysymykseni... |
virtalahde
01.12.2005 07:55:28 (muokattu 04.12.2005 19:50:22) | |
|
Eikös tässä ole nyt vaarana left-right-informaation kadottaminen, jos miksauksesta tehdään välillä äm-ässää ja dekoodataan sitten takaisin?
Jos tekee suoran enkoodauksen/dekoodauksen, ei informaatiosta katoa mitään. Kaikki muutokset välillä tietenkin muokkaavat stereokuvaa, mutta esim. jokin dippi EQ-lla.. ei mitään hätää. Riippuu tietenkin myös konvertterin laadusta.
Vai tarkoittaako dekoodaus tässä yhteydessä siis työstetyn M-kanavan ja alkuperäisen stereoraidan yhdistämistä?
Eip. Ihan normaalia dekoodausta. M-kanavan + stereoraidan yhdistäminen vastaa itse asiassa M-kanavan tason nostamista ennnen dekooderia.
EDIT: Paitsi tietysti jos M-kanavaa on jotenkin työstetty.
Ja ihan muistutuksena niille, jotka eivät kaavaa muista:
Encode:
L+R = M (MID)
L-R = S (SIDE)
Decode:
M+S = L (LEFT)
M-S = R (RIGHT)
..
Suosittelen kokeilemaan!
Jaakko Viitalähde >> Virtalähde Analog Audio |
virtalahde
04.12.2005 19:48:35 (muokattu 04.12.2005 19:49:20) | |
|
EDIT: No perhana, piti editoida ensimmäistä mutta quottasinkin.
Jaakko Viitalähde >> Virtalähde Analog Audio |
|
Masteroinnista voisin kirjottaa tänne kirjan mutta kello on jo liian paljon :o)
Mieleeni tuli että kukaan ei ole vielä huomannut kertoa että masteroinnin tärkein ajatus on saada siihen yhden ammati-ihmisen näkemys lisää, ja se on hienoa, on se tehty millä vempeleillä tahansa, toki suosin itse putkivermeitä, mutta olen tehnyt hyvää jälkeä esim. TC Finalizerillakin, outo on tämäkin tie :o) |
|
masteroinnin tärkein ajatus on saada siihen yhden ammati-ihmisen näkemys lisää
Tuossa olen 100% samaa mieltä. Projektille puolueeton korvapari, toinen kuuntelu.. Ehdottoman hyviä syitä sille, miksi masterointi kannattaa teettää jollakin muulla kuin miksaajalla (vaikka nyt onkin vähän oma lehmä ojassa tätä sanoessa..).
Sitten on tietysti se tärkein juttu.
Masterointi ei ole pelkkää soundin ruuvausta vaan koko levyjen sekvensöinti, fadet, tasot, koodaus.. Kyse onkin mielestäni "laaduntarkkailusta" - soundiin puututaan jos siinä jotain puututtavaa on (aika usein siihen saadaan jotain lisäarvoa tuotua) ja itse lätyn koostaminen on se syy, miksi masteroinnissa istutaan. Ja laaduntarkkailu menee loppuun asti - soundin on oltava sellainen, että se toimii kunnolla eri paikoissa eikä kuulosta ainakaan huonommalta kuin alkuperäinen. Levyssä ei saa olla virheitä (ei korvilla kuultavia eikä datatason virheitä joista monistamo ei tykkää).
Jaakko Viitalähde >> Virtalähde Analog Audio |
|
Ei pitäis ärsyyntyä, mutta ärsyynnyn kuitenkin...
Olen miksannut ammatikseni levyjä ja muita musiikkituotoksia kymmenisen vuotta. En kumma kyllä silti osaisi masteroida yhtäkään. En ainakaan niin, että jälki olisi ammattimaista. En edes haluaisi yrittää, vaikka käytössä olisi kaikki GML:n vermeet tms. Masteroinnissa haen kuitenkin toisen ammatti-ihmisen mielipidettä ja näkemystä siitä, miltä levykokonaisuuden pitää kuulostaa. Hyvässä masterointipajassa on toki myös loistava kuunteluympäristö ja laitteisto, jonka masteroija tuntee, mutta silti ammattimainen masteroija saa varmasti hyvää jälkeä aikaan vaikka pelkästään wavesin plugareilla.
Ei hitto vieköön kuka tahansa peelo rakenna pöytääkään vaikka olisi käytössä kaikki mahdolliset hienoimmat puutyökalut. Ei kukaan kotipoikakaan siis "masteroi" levyä. Ei vaikka kuinka yrittää. Siksipä kannattaa ehdottomasti kääntyä ammattilaisen puoleen noissa asioissa. Mutta toisaalta... Ei huippumasteroijakaan tietenkään pelasta kökköä miksausta. GIGO (garbage in, garbage out) pätee tietenkin...
No toki noihin asioihin opitaan vähitellen. Eihän heikko miksaajakaan tajua, että miksaus on heikko. Saattaa jopa siksi kuvitella masteroivansa vielä levyn jollain L-kakkosella. = ) " Kunhan soi lujaa..." heh. Ei ymmärrä, että se ei oo tärkein pointti. Eikä se edes soi lujaa, ku ei ymmärrä, ettei sitä pelkästään limitterillä tehdä. No joo... ehkä tää purkaus riittää. Anteeksi jo etukäteen. |
virtalahde
23.12.2005 11:21:00 (muokattu 23.12.2005 11:30:53) | |
|
Anteeksi jo etukäteen.
Mutta siinähän oli silkkaa asiaa.
Koko homman tärkein pointti on juuri yksi uusi näkökulma. Vaikka elokuvan ohjaajalla voi olla taito kuvata elokuvansa, sitä ei välttämättä kannata tehdä. Mutta jos tekeekin, niin ainakin leikkaus kannattaa jo antaa toiselle tehtäväksi. Sitten on tietysti eräitäkin Kaurismäkiä jotka hallitsevat koko paletin, mutta se on jo toisen tason hommia se. :)
Jaakko Viitalähde >> Virtalähde Analog Audio |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
