| Aihe: Masterointi - lyhyt oppimäärä | |
|---|
|
jannu: Kokeilepas uudelleen sen selityksen kanssa, jooko. Tuossa aiemmassa ei nimittäin ole mitään päätä eikä häntää ainakaan siinä mitä tilanne "suomeksi tarkoittaa". Mitä se C1 tekee vaiheelle ja miksi?
Ja olisikohan nyt kyseessä nimenomaan C1-Sidechain-plugari, joka on ikäänkuin parametrisen EQ:n ominaisuuksilla varustettu kompressori? Ottaen huomioon, että taajuuskorjaimet perustuvat vaiheiden vatkaamiseen, olisi jotenkin outoa jos taajuuskorjaimen logiikalla säädettävä täsmäkompura ei vaikuttaisi signaalin vaihevasteeseen.
Oivoi :D Hetken sitä viestiä kirjoittaessani mietin, että pitäiskö mun lisätä siihen C1:n perään se SC kirjainpari, vaiko eikö. Kaipa voisin perustella sanavalintani siten että kukaan muukaan ei sitä tässä keskustelussa ole käyttänyt vaikka juuri SC versiosta on kaikilla koko ajan ollut puhetta, koska eihän muuten C1:llä pääse vain botneihin käsiksi. Jannu rankaisi oitis, kuin ruotsalainen konsanaan.
Tuo vaihehuomautus toimi vain ystävällisenä muistutuksena (myös itsellenikin), kaikille tuo ei tule itsestäänselvyytenä mieleen. Itselläni meni joskus aikoinaan ensiyritykset plugarin kanssa jatkuvaan ihmettelyyn "mitä hittoa nyt tapahtui?!".
Nykyään keskitän mahdolliset parallel ala-, tai yläpääleikkurit vaihelineaarisiin yksilöihin välttyäkseni ongelmilta. Muutenkin rinnakkaisprosessoinnissa pitää koko ajan olla vähän varpaillaan, kun joistakin "karaktääri"-plugareista ei välttämättä tiedä etukäteen, mihin suuntaan ne lähtee pyörittämään minkäkin taajuuden vaihetta. Parhainpana esimerkkinä nauhasaturaatiomallinnukset.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
 saastara
17.06.2013 08:53:13 (muokattu 17.06.2013 10:54:14) | |
|
Spedemix: Oivoi :D Hetken sitä viestiä kirjoittaessani mietin, että pitäiskö mun lisätä siihen C1:n perään se SC kirjainpari, vaiko eikö. Kaipa voisin perustella sanavalintani siten että kukaan muukaan ei sitä tässä keskustelussa ole käyttänyt vaikka juuri SC versiosta on kaikilla koko ajan ollut puhetta, koska eihän muuten C1:llä pääse vain botneihin käsiksi. Jannu rankaisi oitis, kuin ruotsalainen konsanaan.
Tuo vaihehuomautus toimi vain ystävällisenä muistutuksena (myös itsellenikin), kaikille tuo ei tule itsestäänselvyytenä mieleen. Itselläni meni joskus aikoinaan ensiyritykset plugarin kanssa jatkuvaan ihmettelyyn "mitä hittoa nyt tapahtui?!".
Nykyään keskitän mahdolliset parallel ala-, tai yläpääleikkurit vaihelineaarisiin yksilöihin välttyäkseni ongelmilta. Muutenkin rinnakkaisprosessoinnissa pitää koko ajan olla vähän varpaillaan, kun joistakin "karaktääri"-plugareista ei välttämättä tiedä etukäteen, mihin suuntaan ne lähtee pyörittämään minkäkin taajuuden vaihetta. Parhainpana esimerkkinä nauhasaturaatiomallinnukset.
Olin jo aamukahvit kerennyt rykäistä ulos ja heltta punaisena ryhdyin kirjoittamaan kiljuvaa vastalausetta.. Mutta huomasinkin, että puhuit rinnakkaisprosessoinnista.. Mutta silti, mjuu, ymmärrän kyllä logiikkas tossa, en oo vaan täysin varma, että sillä on käytännöntasolla hirveästi merkitystä..
Jos viedään tää logiikka analogipuolelle, etkö sä laittais sun rinnakkaisryhmään Massive Passivea koska se "sotkis" kanssa eri taajuuksien vaihesuhteita..?
Tosta pastettelussa on kyllä yksi semmoinen, mun mielestä paljon olennaisempi juttu, eli plugarilatenssit.. Ne voi aiheuttaa melko hämmentäviä asioita rinnakkaisprosessoinnissa. Vaikka omalla kohdalla Reaperin ADC toimiikin hyvin, oon ottanut lähtökohdaksi sen, että plugarit ei ilmoita oikein latenssejaan.. :D
Toinen juttu noissa vaihelineaarisissa equissa on tuo "soiminen" (oisko 'pre ringing' englanniksi?), mikä on aina läsnä ihan vaan filtterien luonteen vuoksi. Ei sillä oo tietenkään paskankaan väliä jos soundaa hyvältä, mutta siitä kannattaa olla tietoinen.. Etenkin jos kikkailee paljon alapään kanssa, ja jos matskussa on paljon vahvoja transientteja ja bottne-osastoa. Eli esim juurikin rumpuhommissa..
E: Mulle luonnolliseen tapaan, tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä masteroinnin kanssa.
"I've suffered for my music. Now it's your turn" |
|
geneo: mitä tyypit tekee yleensä masteroitavan biisin alapäälle ennen limitteriä? bassot ja basarit on ainakin itsellä aina tiellä ja menee helposti mössöksi ellei kompurui 0-120 taajuuksia oikein kunnolla.
wavesin plugareitten mukana tuli aikoinaan sellainen tutorialipaketti ja siinä oli mukana masterointiin valmiita asetuksia(kompura,eq,limitteri jnee..) ja siinä käytettiin sellasta muistakseni C1 kompuraa, sillä kompresointiin 0-120 taajuksista, jopa 50 ratiolla ja isolla tresholdilla alapäät lyttyyn ja sen jälkeen alapäät nostettiin EQ:lla 0-120 taajuksista noin 4-5db.. ja yläpäät sitten erikseen eri kompuralla.
tuolaista kikkaa olen käyttänyt ennen ja todella hyvin on toiminut. nyt olen Mäccimiehiä ja ohjelmana on Logic 9 ja ei ole enää wavessejä ja olen hukassa:) onko ideoita?
Pitää ymmärtää, miten mikäkin säätö vaikuttaa mihinkin. Presetin kanssa pelehtiminen on vähän sama, kuin ajaisit pyörää apupyörillä aikusenakin.
www.halondesign.com |
|
Tässä täysin noob-kysymys, älkää hermostuko :). Masteroin valmista kotiäänitys bouncea ja huomasin että se soi aika hiljaa. Avasin bouncen ääniaaltonäkymään ja etsin piikkejä. Valitsin piikkikohdat ja laskin niiden gainia. Nollatasossa olevia piikkejä tiputin -5db. Siinä vaiheessa kun korkein piikki oli -1db vaihdoin gainin tiputuksen -4db:iin ja sitä rataa kunnes korkein piikki oli -5db. Tämän jälkeen normalisoin bouncen ja sen jälkeen biisi soi kauttaaltaan 5db kovempaa. En huomannut minkäänlaista äänenlaadun heikkenemistä käsittelyn jälkeen.
Tuli vain mieleen, että menikö multa nyt jotain ohi ja ryssinkö koko homman, vai onko tuo ihan legitti tapa saada biisi soimaan kovempaa? |
|
Oikein säädetty limitteri olisi tehnyt saman automaattisesti. Limitterin kanssa tulee vain helposti kiusaus puristaa enemmänkin kuin tuo 5 dB. |
 Velli
29.08.2013 22:53:06 (muokattu 30.08.2013 00:33:03) | |
|
Exhausted: Oikein säädetty limitteri olisi tehnyt saman automaattisesti. Limitterin kanssa tulee vain helposti kiusaus puristaa enemmänkin kuin tuo 5 dB.
Näin arvelinkin ja yritinkin laittaa limitteriä, mutta logic express 7:n limitteri oli niin huono, ettei sillä tehnyt oikein mitään.
Edit. Tai sitten en osannut vain käyttää sitä limitteriä joka on sekin hyvin paljon mahdollista ;). |
|
Velli: Näin arvelinkin ja yritinkin laittaa limitteriä, mutta logic express 7:n limitteri oli niin huono, ettei sillä tehnyt oikein mitään.
Edit. Tai sitten en osannut vain käyttää sitä limitteriä joka on sekin hyvin paljon mahdollista ;).
Express 7:sta en tiedä, muuta myöhempien versioiden "Adaptive Limiter" on yksi ns. "paremmista" limittereistä mikä vastaan on tullut. Tein joskus parit limitteri-shootoutit ja Adaptive päihitti kokeiluissani esim. kaikki Wavesin tuotteet lähes yksinomaan.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
|
Spedemix: Express 7:sta en tiedä, muuta myöhempien versioiden "Adaptive Limiter" on yksi ns. "paremmista" limittereistä mikä vastaan on tullut. Tein joskus parit limitteri-shootoutit ja Adaptive päihitti kokeiluissani esim. kaikki Wavesin tuotteet lähes yksinomaan.
Kiva kuulla. Tilasin näet reilu viikko sitten päivityspaketin Logic Studio ysiin. Sain juuri sopivasti tuon edellisen projektin valmiiksi, joten seuraavan voi aloittaa uudella DAW:lla. |
|
Millasta ketjua suositte yleensä masteroidessa?
Itellä toimii tämmönen EQ-Multiband-Clipperi-Kompura-Limitteri. Viime aikoina oon huomannu et clipperin ja limitterin käyttö toimii paljon paremmin kun vaan limitterin. Varsinkin jos halutaan isoa saundia niin virvelit voi hukkua jos pelkällä limitterillä lähetään hakeen sitä lopullista volyymia. Jonkun mielestä voi olla myös hölmöä miksi pistän kompuran vasta clipperin jälkeen, mutta siihen on kumminkin syynsä. Clipperillä jokusen dB:n nosto/piikkien tasottaminen tuo siihen biisiin enemmän yhtenäisyyttä joten kompura toimii paljon smuutimmin. |
|
Moyhiss: Millasta ketjua suositte yleensä masteroidessa?
Pääsääntöisesti kompura-ekva-limitteri: ensin kompressorilla materiaalia länään jotta ekvalisaattori puree paremmin, ja tasoittelun jälkeen kokonaisvoimakkuuden nosto limitteriä vasten. Multiband-asioita ja mid/side-prosessointia sitten tapauskohtaisesti.
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 |
|
Meikäläinenkin on mixbuss-osastolla (eli ei välttis masteroinnissa) ruvennut EQ:ttamaan kompuran jälkeen. Etenkin astetta napakammat alapäänostot toimii post-compressiona oikein muikeasti kun halutaan fättiä saundia IMO.
Itse en käytä juuri laisinkaan limittereitä vään pääasiassa klippereitä möykän maksimointiin. Limitterit tulee kuvioihin ainoastaan jossain selkeästi iiseimmissä tapauksissa (akustinen, jazz yms.), joihin se klippaamisen raffi saundi ei oikein toimi (eli kuuluu liian hyvin läpi). Muussa tapauksessa klippaminen antaa mun miksauksille parhaan tuloksen (näköjään).
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
 PurpleCandle
03.06.2014 14:23:30 (muokattu 03.06.2014 14:29:03) | |
|
Viimeseen bussiin ei paljoa tarvi kun siihen menee mulla vaan kaksi tai kolme ryhmää ja ehkä jotain spesiaali efektejä. Lyttäämistä ja kiillotusta tapahtuu aika paljon ennen sitä. Viimesessä ulosmenossa on yleensä kompressori, EQ ja limitteri. Bassoboostin takia mullakin equ kompressorin jälkeen. Sellanen loiva 50-80 hz boosti ihan lopussa tullut tavaksi.
E- Klipperi mulla on rumpu groupissa. Tuntuu auttavan siihen ettei rummut ole ihan iholla.
Breathing Black Metal since 1997 |
 Mikael
04.06.2014 21:02:38 (muokattu 04.06.2014 21:05:41) | |
|
Mä yleensä leikkaan ennen kompuraa ja korostan kompuran jälkeen.
Fuzz is Clean!
https://soundcloud.com/skipzoneband |
|
Käytännön mystiikkaa työskentelytavasta... Mitenkäs masteroidessa menee yhden julkaisun eri kappaleiden tasojen säätö linjaan ja kappaleiksi muunto? Työstetäänkö erillisinä raitoina vai kootaanko samaan nippuun, jossa säädetään ja josta sitten export? |
|
PeteSq: Käytännön mystiikkaa työskentelytavasta... Mitenkäs masteroidessa menee yhden julkaisun eri kappaleiden tasojen säätö linjaan ja kappaleiksi muunto? Työstetäänkö erillisinä raitoina vai kootaanko samaan nippuun, jossa säädetään ja josta sitten export?
Ihan sama, se kumpi tuntuu luontevalta. Itse olen sitä mieltä, että albumin masterointi on helpompi toteuttaa latomalla kaikki biisit samaan sessioon mutta eri raidoile, jotta biiseille saa tehtyä omat säädöt (pointti masteroinnissa on nimenomaan saada erikuuloiset biisit soimaan yhteen ja sehän ei tietenkään tapahdu jos kaikkiin biiseihin laittaa samat asetukset), mutta niitä on helppo vertailla kuuntelemalla.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
|
Tuntuisi järkevältä.
- Kaikki kappaleet omiksi raidoikseen lopulliseen järjestykseen.
- Raitakohtaiset säädöt omissa osissaan ja stereo-outissa yleissävyt ja limitointi? |
|
Tietämättä aiheesta oikeastaan mitään (juuri vasta aikeissa alkaa alkeita opettelemaan), Theseus -arkistosta löytyy hyviä dokumentteja myös musiikkiin liittyen. Tässä "masterointi" -hakutulokset http://www.theseus.fi/search?query=masterointi&submit=Hae
Jos Theseus on täällä jossain jo mainittu, niin sorry. |
|
https://www.youtube.com/watch?v=heY2u9S37MU&feature=youtu.be
Olisko jotain vinkkejä ammattilaisilta masterointiin? |
 dewil
20.10.2014 14:49:35 (muokattu 20.10.2014 14:56:53) | |
|
Olis: käytä ammattimaista masteroijaa. Maksaa noin tuopinverran per bändinjätkä ja parantaa lopputulosta huomattavasti!
(jazmanautATgmail.com)
Pojot muuten siitä, ettei videolla oltu sorruttu amatöörimäiseen intoiluun :D
Dont Clone The Beat. Own The Beat. |
 washburn
20.10.2014 16:28:54 (muokattu 20.10.2014 16:29:14) | |
|
virhe
Live long and Prosper |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
