| Aihe: Masterointi - lyhyt oppimäärä | |
|---|
|
Veikkaanpa, että joudut luopumaan periaatteistasi, jos aiot saada biisit sinne kokoelmalevylle. Aika ikävää, jos ne soi vaikkapa 10dB hiljempaa kuin muut kappaleet. Perus kotistereoilla ja luureilla en kyllä lähtis masteroimaan.
Jos haluat apua hommaan, voisin alan opiskelijana masterointia treenatakseni tehdä pari biisiä vaikka ilmaiseksi. Pistä YV:tä jos kiinnostaa.
Live long and prosper. |
|
Hoi, miksi kokoelmalevylle menevä kappale pitäisi masteroida erikseen etukäteen, se kokoelmahan joka tapauksessa masteroidaan?
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
varakeef: Hoi, miksi kokoelmalevylle menevä kappale pitäisi masteroida erikseen etukäteen, se kokoelmahan joka tapauksessa masteroidaan?
Riippuu aika paljon siitä kokoelmasta. Voi olla, että katsotaan vaan biisienvälit kohdalleen ja that's it.
Live long and prosper. |
|
washburn: Riippuu aika paljon siitä kokoelmasta. Voi olla, että katsotaan vaan biisienvälit kohdalleen ja that's it.
Jep. Ymmärtääkseni kyseessä on todella pienen piirin punk yms julkaisu. |
|
waxivore: Ja sitten vielä yksi vinkki: Käy ennen kotimasterointia testauttamassa kuulosi. Monella etenkin keikkailevalla muusikolla on yllättävän huono kuulo. Jos et kuule alle 50 hertsin ja yli 18 kilohertsin, voi tulla aika saatanallista kuraa kotimasteroinnin tuloksena.
Ja tuo nyt ei pidä paikkansa nimm. opiskeleva musiikkiteknologi Tampereen ammattikorkeakoulusta (tosin ensimmäistä vuotta). Mutta silti jo ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi että on ihan terpeeksi hyvä kuulo jos kuulee 50hz - 15khz. Teoriassa ihimisen pitäisi kuulla jopa kahdestakymmenestä kahteenkymmeneen kilohertsiin (20hz - 20khz) (jos fyysikkoihin on uskominen) Mutta näin ei tosiaankaan valitettavasti ole, vaan suurinosa kuulee just ja just 15khz. Alle 15khz ei juuri saisi olla varsinkaan nuorella studioteknologilla, koska sit rupee olemaan keskiverto surkea kuulo. Tottakai. Mitä parempi ja laajempi kuulo, niin sitä parempi. Mutta silti tuolla on ihmisiä jotka tekee keski-ikäsenä työksensä miksausta ja studioteknologiaa vaikka ne ei edes kuule heinäsirkan soittoa, et se siitä "saatanallisesta kurasta".
PS: Mun Mesan Graaffisen EQ:n säädin loppuu 6600hertziin joka sekin on muuten aika korkeella btw. Ja eikä kannata kauheesti liikaa nostaa ylöspäin tai muuttuu muuten kauheeks sirkkeliks (Tosian Mesa Boogie Mark V)...
PS2: Joo tämä asia käsiteltiin jo aikalailla ekalla sivulla, mutta olipahan pakko tarttua vielä kiinni kun huomas... |
 Numb
27.12.2012 13:31:39 | |
|
Guitar_Miller: Mun Mesan Graaffisen EQ:n säädin loppuu 6600hertziin joka sekin on muuten aika korkeella btw.
Kitarassa nyt ei kauheesti olennaisuuksia tapahdu siellä ylätaajuuksilla. Lähinnä vittumaisuutta saa lisää yli 7k:n taajuuksilla. |
|
Numb: Kitarassa nyt ei kauheesti olennaisuuksia tapahdu siellä ylätaajuuksilla. Lähinnä vittumaisuutta saa lisää yli 7k:n taajuuksilla.
Kaipa kitaroiden on tarkoitus olla kettumaisia...
nimim. "+15dB ylähylly 8 kHz:ssä ei ole ongelma" ^^
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
Numb
27.12.2012 14:10:51 | |
|
Spedemix: "+15dB ylähylly 8 kHz:ssä ei ole ongelma" ^^
Ajatuskin sattuu... :P
Riippuu tietty mitä on alun perin otettu talteen :) |
|
Tämmöinen kysymys tässä heräsi että miten toimisitte kompuroinnin kanssa jos biisi on semmoinen Stairway to Heaven -tyyppinen, eli akkareita ja hempeilyä ja sitten lujaa tuuttausta ja sitten taas takaisin hempeilyyn. Volaero on osien välillä suuri, ja kaiken lisäksi vaihdot on asteittaisia, eli pikkuhiljaa tulee lisää tavaraa. Kaiken lisäksi tuntuu että sitä kompuroinni tarvetta on niissä hiljemmissä jutuissa ennemmin kuin siinä tuuttauksessa. Kompuran parametrejä vaan jollain envelopella seuraamaan biisin rakennetta?
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I |
|
Spedemix: nimim. "+15dB ylähylly 8 kHz:ssä ei ole ongelma" ^^
Jos joutuu tommosen eq asetuksen tekemään, on kitarat äänitetty väärin suhteessa haluttuun äänikuvaan.
Live long and prosper. |
|
Käydään pikkuisen offtopicissa suhteessa threadiin...
washburn: Jos joutuu tommosen eq asetuksen tekemään, on kitarat äänitetty väärin suhteessa haluttuun äänikuvaan.
Tämä on osittain totta. Suurin osa näistä kitaraEQ:tuksista ei ole ollut itse äänittämiäni.
Tosin muutaman kerran olen huomannut, että pelkällä vahvarin treblepotikalla ei näytä pääsevän haluttuun tulokseen jos haluaa sitä yläpääsuhinaa, koska monet treblepotikat näyttävät keskittyvän nimenomaan siihen suhinan alapuolella olevaan korvaystävällisimpään ylämidleen :D Näissä tilanteissa on kiva jos käsillä on joku toudella kallis analoogiEQ, josta antaa pieni boosti.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
|
Spedemix: Tosin muutaman kerran olen huomannut, että pelkällä vahvarin treblepotikalla ei näytä pääsevän haluttuun tulokseen jos haluaa sitä yläpääsuhinaa, koska monet treblepotikat näyttävät keskittyvän nimenomaan siihen suhinan alapuolella olevaan korvaystävällisimpään ylämidleen :D Näissä tilanteissa on kiva jos käsillä on joku toudella kallis analoogiEQ, josta antaa pieni boosti.
entäs noi mikkivalinnat?
"No olet luultavasti ammattitaitoinen miksaaja ja sulla on laitteisto kohdillaan." -OPJ1974 |
|
Danko: entäs noi mikkivalinnat?
Mitäpä niistä. :D Mik(e)illä saa vähän taivutettua saundin väriä johonkin suuntaan, mutta ei loppujen lopuksi sen kummempaa. Itse laitan sm57+414 -setin miettimättä sen enempää.
Semmosen olen tosin huomannu, että (hyvä) tumma mikki yläpääkorostuksella näyttää kuulostavan permmalta, kuin kirkas mikki; monien kirkkaiden mikkien yläpää on "resonanssisempi". Tai sitten vastaan ei vaan ole tullut vielä hyvää kirkasta mikkiä.
...Nyt ollaan kyllä pitkällä suossa...
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
Numb
05.02.2013 09:51:42 | |
|
Spedemix: ...Nyt ollaan kyllä pitkällä suossa...
No emmäny tiiä. Itsekukin hakee sitä itseä miellyttävää kuulokuvaa ja sitä millä ja miten se syntyy. Mä esimerkiks en tykkää kovin kirkkaista kitaroista, enkä mikittelekään mielellään kitaroita kovin keskeltä kartiota. Siitä kun mulla seuraa vain ankaraa ekvalisointia. Mut riippuu kamoista ja soundeista. Ja toki matskun kokonaissoundista.
Mutta tuatanoinniin masterointi...
Harrastajaäänittäjä/miksaajana mä pukkaan yleensä masteriin sen limitterin tietty. Sit muuta tarpeen mukaan, monasti joku huomaamaton kaiku sitomaan kokonaisuutta ja master eq tarvittaessa ja jonkun tietyn soundin vuoksi. Siihen on kuitenkin pyrkimys, että materiaali olisi jo equtettu sillä tavoin, että masteria ei tarvitsisi ekvalisoida. |
|
Miten monta kompressoria ja limitteriä porukka pistää masterketjuun? Youtubessa ammattilaiset pistää usein aika monta. Itse yritän mennä mahdollisimman vähällä määrällä plugareita ettei mene mössöksi. EQ->multiband->EQ->kompressori-> ja viimeinen limitterilyttäys on ollut viimeisimmissä jutuissa. Kompressorit sellaisia piikkejä hipovia että hivuttaa vähitellen jöötimmäksi ennen limitteriä.
Ja miten rinnakkaiskompressoroinnin kanssa, onko sitä järkevää käyttää masteroinnissa? Mulla on Cubasessa monesti ongelmia vaihevirheiden kanssa kun leikin FX trackien ja parallelkompressorin kanssa. Osan plugareista latenssit ei kai korjaannu oikein. Niin olen sitten jättänyt vähemmälle masteroinissa ja pistän parallel kompressoria erikseen instrumenteille.
For what it freedom? |
|
mitä tyypit tekee yleensä masteroitavan biisin alapäälle ennen limitteriä? bassot ja basarit on ainakin itsellä aina tiellä ja menee helposti mössöksi ellei kompurui 0-120 taajuuksia oikein kunnolla.
wavesin plugareitten mukana tuli aikoinaan sellainen tutorialipaketti ja siinä oli mukana masterointiin valmiita asetuksia(kompura,eq,limitteri jnee..) ja siinä käytettiin sellasta muistakseni C1 kompuraa, sillä kompresointiin 0-120 taajuksista, jopa 50 ratiolla ja isolla tresholdilla alapäät lyttyyn ja sen jälkeen alapäät nostettiin EQ:lla 0-120 taajuksista noin 4-5db.. ja yläpäät sitten erikseen eri kompuralla.
tuolaista kikkaa olen käyttänyt ennen ja todella hyvin on toiminut. nyt olen Mäccimiehiä ja ohjelmana on Logic 9 ja ei ole enää wavessejä ja olen hukassa:) onko ideoita? |
|
Itse käyttänyt kans C1:tä ja jotain multiband-kompuraa. Yksi pinttynyt tapa mulla on varmistaa tällä, että bassot tulee striktisti keskeltä: http://www.brainworx-music.de/en/plugins/bx_control_v2
Edes tätä yhtä ei ole olemassa. |
|
geneo: mitä tyypit tekee yleensä masteroitavan biisin alapäälle ennen limitteriä? bassot ja basarit on ainakin itsellä aina tiellä ja menee helposti mössöksi ellei kompurui 0-120 taajuuksia oikein kunnolla.
wavesin plugareitten mukana tuli aikoinaan sellainen tutorialipaketti ja siinä oli mukana masterointiin valmiita asetuksia(kompura,eq,limitteri jnee..) ja siinä käytettiin sellasta muistakseni C1 kompuraa, sillä kompresointiin 0-120 taajuksista, jopa 50 ratiolla ja isolla tresholdilla alapäät lyttyyn ja sen jälkeen alapäät nostettiin EQ:lla 0-120 taajuksista noin 4-5db.. ja yläpäät sitten erikseen eri kompuralla.
tuolaista kikkaa olen käyttänyt ennen ja todella hyvin on toiminut. nyt olen Mäccimiehiä ja ohjelmana on Logic 9 ja ei ole enää wavessejä ja olen hukassa:) onko ideoita?
Noh, itse pyrin olemaan tosi varovainen alapään kompuroinnissa koska vähänkään varomattomilla asetuksilla (=liian nopea atakki) botnen impakti kuolee kokonaan. Toki pieni tiukennus voipi tehdä hyvää, jos musaan ei tunnu sopivan sellainen vapaa subhöhmä. Mutta tämänhän voi tehdä yksittäisille raidoille; aika usein tulee käytettyä juuri C1:stä DI-bassoon, jos siinä tuppaa olemaan paljon kuolleita nuotteja. Basarissa vaara botnen impaktin menetykseen on tämmöisillä toimenpiteillä huomattavasti suurempi (kun sen kerran pystyy niin vaivattomasti tyrimään tavallisellakin kompuralla).
C1:ssä on sitten sellainen ominaisuus, että se muuttaa prosessoitavan taajuuskaistan vaihetta. Suomeksi tämä tarkoittaa, että jos kompuroi DI-basson botnea, kannattaa asetuksien säätämisen jälkeen copy-paskoa plugari mahdollisiin Amp-signaaleihin, etc. välttyäkseen ongelmilta.
Mutta Logicistahan löytyy tuo Multipressor (monialuedynamiikka) ja sillähän voi kompuroida vaikka pelkästää asioiden alapäitä.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
|
C1:ssä on sitten sellainen ominaisuus, että se muuttaa prosessoitavan taajuuskaistan vaihetta..
Taitaa olla sama ominaisuus C4:ssä ja C6:ssakin.
For what it freedom? |
|
Spedemix:
C1:ssä on sitten sellainen ominaisuus, että se muuttaa prosessoitavan taajuuskaistan vaihetta. Suomeksi tämä tarkoittaa, että jos kompuroi DI-basson botnea, kannattaa asetuksien säätämisen jälkeen copy-paskoa plugari mahdollisiin Amp-signaaleihin, etc. välttyäkseen ongelmilta.
Kokeilepas uudelleen sen selityksen kanssa, jooko. Tuossa aiemmassa ei nimittäin ole mitään päätä eikä häntää ainakaan siinä mitä tilanne "suomeksi tarkoittaa". Mitä se C1 tekee vaiheelle ja miksi?
Ja olisikohan nyt kyseessä nimenomaan C1-Sidechain-plugari, joka on ikäänkuin parametrisen EQ:n ominaisuuksilla varustettu kompressori? Ottaen huomioon, että taajuuskorjaimet perustuvat vaiheiden vatkaamiseen, olisi jotenkin outoa jos taajuuskorjaimen logiikalla säädettävä täsmäkompura ei vaikuttaisi signaalin vaihevasteeseen.
"You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
