| Aihe: LUFS tasot ja paljon on liikaa | 1 |
|---|
|
Masteroimassa muutamia omia biisejä ja lufs tasot on aika kovalla. Noin 7.5. Tiedän että Spotifyssa se on 14.0. Et menee reilusti yli kyllä, mutta en oikein tiedä miten paljoa sitä tuolta saisin tiputettua tuonne 14 ja onko se edes pakollista? Muistan että viimeksi mulla oli aika lähellä tuota, mutta nyt ei ole lähelläkään tuota. Et menenkö vaan tällä? Spotify tulee kyllä tiputtamaan volumetasoa tuosta, mutta onko se niin paha sitten. Ja eikös monet poppibiisit mene jopa 5.0? | |
Toi on aika saakelin lujaa, mutta mikä vaan sopivalta kuulostaa.
Ehdotan kuitenkin, että rendaa toi lyttyyn vedetty ja hiljaisempi vähemmällä limitoinnilla sekä kompressoinnilla, ja vertaile niitä äänenvoimakkuus tasattuna. Kumpi kuulostaa paremmalta, kun äänenvoimakkuus poistuu yhtälöstä? Jos kovempi, niin antaa mennä vaan. Jos hiljaisempi, niin kannattaa vielä miettiä. Laitteissa on äänenvoimakkuuden säädin sitä äänenvoimakkuuden säätämistä varten. | |
Antti1: Toi on aika saakelin lujaa, mutta mikä vaan sopivalta kuulostaa.
Ehdotan kuitenkin, että rendaa toi lyttyyn vedetty ja hiljaisempi vähemmällä limitoinnilla sekä kompressoinnilla, ja vertaile niitä äänenvoimakkuus tasattuna. Kumpi kuulostaa paremmalta, kun äänenvoimakkuus poistuu yhtälöstä? Jos kovempi, niin antaa mennä vaan. Jos hiljaisempi, niin kannattaa vielä miettiä. Laitteissa on äänenvoimakkuuden säädin sitä äänenvoimakkuuden säätämistä varten.
Juuh, totta. Se on aika hullua kuinka monelle eri laitteelle ja alustalle sitä pitää nykyään soundit hyväksi saada :D Tai omassa tapauksessa siedettäväksi. Mutta kiitos, pitääpä kokeilla tuota vielä :) | |
Standardit ovat standardeja. Niitä voi toki noudattaa, mutta voi olla myös noudattamattakin. Se ero eri alustojen välillä on aika minimaalinen, jos joku nyt tuuppaa 1 dBFS alemmas tai ylemmäs. Tuskin kukaan niitä ristiin vertailee ja vaikka vertaileekin, niin mitä väliä.
Sit homma muuttuu erilaiseksi, jos joku tietty projekti pitää tehdä nimenomaan tiettyä kanavaa ja standardia varten. Se harvemmin kuitenkaan on silloin ihan pelkkä musaprojekti, vaan liittyy liikkuvaan kuvaan, peliin tms. | |
Antti1: Standardit ovat standardeja. Niitä voi toki noudattaa, mutta voi olla myös noudattamattakin. Se ero eri alustojen välillä on aika minimaalinen, jos joku nyt tuuppaa 1 dBFS alemmas tai ylemmäs. Tuskin kukaan niitä ristiin vertailee ja vaikka vertaileekin, niin mitä väliä.
Sit homma muuttuu erilaiseksi, jos joku tietty projekti pitää tehdä nimenomaan tiettyä kanavaa ja standardia varten. Se harvemmin kuitenkaan on silloin ihan pelkkä musaprojekti, vaan liittyy liikkuvaan kuvaan, peliin tms.
Näinhän se on!! | |
Kysehän on siitä että saat sen biisin soimaan eri alustoilla mahdollisimman kilppailukykysesti menettämättä dynamiikkaa. Käytännössä teet erikseen masterin suoratoistoon ja tiedosto/cd masterin. Suoratoistoihin vaikka niissäkin on eroja niin -14lufs toimii hyvin niissä kaikissa. Cd masterintaas saa soida niin lujaa kuin huvittaa. Tuo 7lufsin pintaan on jo todella lujaa. | |
baba o riley: Kysehän on siitä että saat sen biisin soimaan eri alustoilla mahdollisimman kilppailukykysesti menettämättä dynamiikkaa. Käytännössä teet erikseen masterin suoratoistoon ja tiedosto/cd masterin. Suoratoistoihin vaikka niissäkin on eroja niin -14lufs toimii hyvin niissä kaikissa. Cd masterintaas saa soida niin lujaa kuin huvittaa. Tuo 7lufsin pintaan on jo todella lujaa.
Kaikkihan saa soida niin lujaa kuin huvittaa. Jos LUFS-taso on yli -14 dB ja kuulostaa hyvälle, niin esim. Spotifyn itsensä mukaan kokonaisvoimakkuutta vain pudotetaan sen verran, että toistettaessa taso on -14 dB.
Jos LUFS-taso on alle -14 dB ja true peak alle -1 dB, nostetaan voimakkuutta, kunnes true peak tai -14 dB tulee vastaan.
Jotta kappale ei jää Spotify:ssa muiden jalkoihin pitää LUFS olla vähintään -14 dB tai taso on X dB alle tuon, täytyy kappaleen true peak tason ja tason -1 dB väliin jäädä tuon X dB verran vahvistusvaraa Spotify:lle.
https://support.spotify.com/us/artists/article/loudness-normalization/
En nyt alkanut miettimään sitä, että liian matalalla tasolla 16-bittisessä näytteistyksessä jää turhaan bittejä käyttämättä, | |
Tuossa mä taannoin juttelin aiheesta:
https://youtu.be/NL9wUCdDKR0?si=KmqO7qRGS_EhUtUJ
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
dewil: Tuossa mä taannoin juttelin aiheesta:
https://youtu.be/NL9wUCdDKR0?si=KmqO7qRGS_EhUtUJ
Kiitos. Selkeää rautalankaa. Ja lakkinne on tyylikäs.
Onneksi maailmassa on paljon hyviä ja helppoja biisejä.
Ei tarvitse soittaa huonoja eikä vaikeita. |  mhelin
07.03.2024 22:45:34 (muokattu 07.03.2024 22:49:49) | |
|
Tataz:
En nyt alkanut miettimään sitä, että liian matalalla tasolla 16-bittisessä näytteistyksessä jää turhaan bittejä käyttämättä,
Tuo on varmaan aina ollut ongelma klassisen musiikin CD-masteroinnissa, ja jos halutaan jostain taiteellisesta syystä käyttää isoa dynamiikkaa. Ehkä sellaiseen joku 24-bittinen tai 32-bittinen (liukuluku-) formaatti olisi parempi.
Muuten LUFS:in laskennassa signaali suodatetaan ensin +4dB n. 3 kHz:stä ylöspäin korostavan hyllykorjaimen läpi ja lasketaan sen RMS. Tämä vielä suodatetaan toisessa vaiheessa n. 50 Hz f3 ylipäästösuotimen kautta, ja integroidaan mittausajan suhteen. Eli siis käytännössä yli 3 kHz taajuudet tai harmoniset vaikuttavat LUFS:iin eniten, ja bassot vähiten. Eihän kukaan musiikkia miksaa tai masteroi tuollaiset asiat mielessään mutta voihan sekin olla hyvä tai mielenkiintoista tietää.
LUFS:eja on softissa yleensä short time ja integrated (joka on se varsinainen LUFS mistä yleensä puhutaan) näkyvissä, ja esim. Cubasen mukana tulee supervision niminen plugari, toki monet muutkin sisältävät vastaavan. Eipä niistä LUFS:eista tosiaan tarvitse hirveästi välittää, varsinkin pitäisi varoa tekemästä miksauksessa mitään sellaista mitä masteroinnissa ei voi korjata, eli pahimmillaan klipata särölle koko tuotoksen. Klippausta voi tapahtua huomaamattomasti myös sämplejen välissä (intersample clipping), ja klippausalgoritmit enemmän tai vähemmän tuottavat erilaisia särökomponentteja jotka pahimmillaan ylittävät näytteenottotaajuuden ns. Nyquist-rajataajuuden (joka on tasan puolet näytteenottotaajuudesta) aiheuttaen alias-säröä joka ei kuulosta kovinkaan hyvältä. Siksi voisi olla hyvä käyttää ylinäytteistystä (oversampling) jos plugari sellaista tarjoaa tai normaalia suurempaa näytteenottotaajuutta. Eli sudenkuoppia joka puolella, teet sitä tai tätä. Tähän kun vielä yhdistetään nämä AI-jutskat niin hommasta tulee lähiaikoina vielä tosi mielenkiintoista (tai sitten ei mikä on luultavampaa). | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
