| Aihe: Jazzmaster vol. 1 | |
|---|
|
Haeskelin ketjua jazzmastereista ja kun en löytänyt, päätin aloittaa sen itse käydäkseni viisaampien ja muiden kiinnostuneiden kanssa ajatusten vaihtoa. Olen ollut lähes yksiavioisesti stratomiehiä vuosien ajan mutta aina sitä veri vetää myös kokeilemaan syrjähyppyjä. Tällä kertaa kuitenkin toiveena oli lähtiessä tähän, että tästä ei jäisi lyhyttä testailua, jossa alkuhuuma laantuu nopeasti. Itselläni ei ole mitään tekemistä varsinaisen jazzin soittamisen kanssa, vaan tekeminen on rakkaudesta lajiin rajoja miettimättä.
Ostin itselleni 60-luvun vintage sarjalaisen, joka hiveli silmiä. Linkin takana ainakin jonkin aikaa nähtävillä. https://www.tammerpianojasoitin.fi/ … In-Japan-60s-Trad-Jazzmaster-RW-OWT
Hieman noi vintagen speksit arvelutti mutta ajattelin olla rohkea ja kokeilla. Joskus meksikolaisen 60-lukulaisen uusintapainoksen stratosta omistaneena muistelin kaikkia niitä kertoja, kun kitaran säätämiseen meni enemmän aikaa kuin soittamiseen. Äkkkiseltään ainakin kielten vaihdon yhteydessä irrallinen talla oli jotenkin eri asennossa ja kielet ottivat mutkaa lähtöpalikasta tallaan mutta tiedä sitten haittaako vaiko eikö.
Kiinnostaa ylipäätään jazzmasterin omintakeiset ratkaisut, jotka eroaa muista malleista ja kokemukset niiden kanssa elämisestä. Kiinnostaa myös että mikä siinä on viehättänyt, että kyseiseen malliin on päätynyt tai mikä on ollut hyi hyi?
Ei haittaa, vaikka keskusteluun ajautuisi mitä erilaisimmimma spekseillä varustettujen vehkeiden nyplääjät. SaaS nähdä onko otsikon vol.1 pelkkä vitsi mutta aikapa tuon näyttäköön. | |
Mulla oli cs 62 reissue jazzmaster, joka oli aika mainio peli. Jos siinä olis ollu jumbo-nauhat, en varmaan olis raaskinu luopua. Ostin sen uutena ja siinä oli tietysti se vintage-mallin talla, millä ei kyllä voinut soittaa kuin mielikuvituksessa. Senhän on ilmeisesti tarkoitus keinua kielten mukana kun kampea käsittelee. Lisäksi niissä tallapaloissa ei kyllä kielet pysy vähääkään paikallaan jos ei käytä jotain superjytkyä settiä tai soita hiplailemalla. Vaihdoin samantien masteryn tallan ja elämä rupesi hymyilemään.
Onkohan noissa japseissa nykyaikana ihan perinnehenkiset jazzmaster-mikit? Olen jostain internetistä lukenut että joskus oli lähempänä straton mikkiä kuin esikuvaansa. Olivat siis korkeat kun normaalisti jazzmasterin mikkien käämit on matalat ja "leveät". Omassa kepissä oli ainakin mahtavat ne mikit. Hienosti meni vibrolux ja vox-henkinen monster ruvelle kun vähän komensi. Todella miellyttävä soundi.
Onneksi meillä on hotellihuoneessa MacGyverin lämpöistä kaljaa |  LaXu
28.07.2021 14:11:57 | |
|
Välttelin Jazzmastereita vuosia kunnes ihan mielijohteesta tuli kokeiltua kaupassa. Talosta on nyt pari vuotta löytynyt Fender American Original '60s Jazzmaster kauniilla ocean turquoise värityksellä. Erityisesti kaula on tässä aivan mahtava! Just sopiva mun käsiin. Kävin oikeastaan kaikki muut paikallisen liikkeen JM-mallit läpi ja mikään ei päässyt edes lähelle. Lopulta tämä malli piti tilata kuitenkin Andertonsilta briteistä, kun paikallisesta ei löytynyt kuin tasan yksi ja siinä oli ongelmia kuolleiden kohtien kanssa.
Designina se on monella tapaa hölmö. Kitarassa on käytännössä pakko käyttää 11+ paksuuden kieliä tai kielet tuppaavat hyppäämään pois uristaan jos kitarassa on orkkistalla. Monet vaihtavatkin sen StayTrem, Mastery tai Mustang talloihin. Itse pistin 11 kielet ja orkkis on toiminut siitä asti ongelmitta. Jazzmasterissa on niin vähän kulmaa kielille, että paksummatkaan kielet eivät tunnu ikäviltä taivuttaa.
Talla on mielestäni tosi kivan tuntuinen, hyvin pehmeästi liikkuva verrattuna Straton tallaan ja esteettisestikin sopii mainiosti Jazzmasterin runkomuotoon. Eihän sillä mitään floikka-droppeja vedetä, mutta kevyeen väpättelyyn hyvin toimiva.
Potikoiden toiminta on eriskummallinen alkuperäisessä muodossaan. Sekä volume, että tone vaikuttavat äänen kirkkauteen ja 1M potikoiden takia ei kitaraa kannata oikeastaan koskaan pitää tone täysillä, mieluummin ruuvaa volaakin pikkaisen takaisin ja laittaa jostain muualta vähän lisää gainia.
Josta päästäänkin sitten seuraavaan murheenkryyniin, nimittäin tuohon rytmi-piiriin. Pelkkä kaulamikki rytmi-piiri päällä on ihan ok ratkaisu, mutta sen sijaan 50K tone potikka on ihan perseestä. Siitä saa irti vaan tummaa ja tummempaa soundia. Haluaisin vaihtaa sen 1M potikkaan kuten lead-piirissäkin, mutta en ole mistään löytänyt noihin rullahärpäkkeisiin sopivaa potikkaa. 250K, 500K olisivat nekin parempia.
Onko kenelläkään suositella mistä noita voisi metsästää jenkki-Fenkkuun yhteensopivana, mielellään vielä Euroopan puolelta? | |
Itsestäni tuli Squier J.Masics Jazzmasterin omistaja kesäkuussa. Jo ensivibat olivat hyvät paitsi vibrakoneisto pitää välillä ärsyttävää narinaa. Tämä kitara kuitenkin houkuttelee jokakerta soittamaan grungea ja hardcorea vaikka ostin sen surfmusaa silmällä pitäen.
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe | |
Omistin aiemmin J. Mascis signature skujun. Kaula tossa oli muistaakseni ihan ok, aika ohkanen, niinkun kaikissa tehdasmalleissa tuppaa olemaan nykyään. Mikit oli kait ihan ok muttei mitään erikoista. Tarkoitus oli vaihtaa ne uusiin, mutta tulikin myytyä kitara jo ennen sitä. En ymmärrä tuossa sitä, että perinteinen jazzari talla on korvattu TOM tallalla joka piti kampeamisessa armotonta natinaa ja nitinää. Tuli tuo talla sitten korvattua ihan ensitöiksi rullatallalla, joka muistaakseni fiksasi noi äänet aika tehokkaasti. Muistelen, että oli aika painava kitara kyseessä, ei oo muista jazzimestareista kokemusta, niin en tiiä onko tuo yleistä niissä.
Suddenly diu diu |  juici
28.07.2021 18:24:52 (muokattu 28.07.2021 18:26:01) | |
|
abassimo: Omistin aiemmin J. Mascis signature skujun. Kaula tossa oli muistaakseni ihan ok, aika ohkanen, niinkun kaikissa tehdasmalleissa tuppaa olemaan nykyään. Mikit oli kait ihan ok muttei mitään erikoista. Tarkoitus oli vaihtaa ne uusiin, mutta tulikin myytyä kitara jo ennen sitä. En ymmärrä tuossa sitä, että perinteinen jazzari talla on korvattu TOM tallalla joka piti kampeamisessa armotonta natinaa ja nitinää. Tuli tuo talla sitten korvattua ihan ensitöiksi rullatallalla, joka muistaakseni fiksasi noi äänet aika tehokkaasti. Muistelen, että oli aika painava kitara kyseessä, ei oo muista jazzimestareista kokemusta, niin en tiiä onko tuo yleistä niissä.
No rullatalla onkin mielessä vaihtaa, kun se käy vallan kätevästi. Minulla oli aiemmin Greenin J. Master, johon myös vaihdoin TOM:in rullatallaksi.
Painon puolesta mennään minusta samassa luokassa (Squier vs. Green) eli ei ainakaan minua ole häirinnyt.
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe |  lifer
28.07.2021 19:24:00 (muokattu 29.07.2021 07:24:27) | |
|
Itsellä tuo japanilainen painon puolesta tuntuu sopivan kevyeltä. Aiempien kirjoittajien about kaikki sudenkuopat tuli esiin oikeastaan ekan vuorokauden aikana ja yhtään en huomannut liikkeessä... Kielet pomppii, jokin rätisee ja pitää meteliä, rytmipiiri on tummaa tai tummempaa...
Sitten tajusin kysyä liikkeestä ja neuvoivat, että liukukytkin lukitsee tremolossa joko lukitsee tai kelluttaa tms. Ehdin jo luulla että särjin systeemin kampea irroittaessa.
Eli vissiin tallan vaihto on melkein useiten tehty parannus ja kokeilla kannattaa sitä ennen .11 setin kanssa myös. Sitä kohti siis. On kitara soitettavuudeltaan ja soundiltaan silti kyllä aika kiva, kun vaan saa kestämään paremmin kovia käsiä. | |
lifer: Kielet pomppii, jokin rätisee ja pitää meteliä...
Pienet sirinät ja pirinät kuuluu siihen talla/vibrato-ratkaisuun kai aika kiinteästi. Se masterykään ei 100% poista näitä mutta aivan riittävästi. Tossa mun gas moressa (jazzmaster mukaelma) on mastery myös mutta silti saan vielä 11 setillä e-kielen välillä kaivettua urastaan kun oikein innokkaasti soittelen ilman plektraa.
Jos jazzmasteria vertaa vaikka stratoon, strato tuntuu järkevämmin palastellulta ja päällisin puolin toimivammalta kamppeelta. Jazzmaster kuitenkin sitten toisaalta tarjoaa jotain mitä stratosta ei saa, esim se hyvin erilainen (ja minulle mieluisampi) vibrato tai parempi ergonomia (ainakin minulle).
Ja ne soundit, ne soundit!!
Onneksi meillä on hotellihuoneessa MacGyverin lämpöistä kaljaa | lifer
02.08.2021 11:51:31 (muokattu 02.08.2021 11:53:43) | |
|
Eilen pääsi kitara neitsytmatkalleen treeniksellä ajettuna Voxin ac30, od ja fuzzfacen kautta. Läksin liikkeelle ilman kampea totuttelemaan ylipäätään kytkimien kanssa pelaamiseen. Käytin kumpaakin piiriä ja ihan kivasti se toimi jopa tuon volan kanssa säädellessä fuzzautuvuus sopivaksi komppaamisen ja leadien välillä. Sooloissa välillä mukana tubescreamer mutta kevyissä kohdissa piisasi pelkkä kitaran "kanavan" vaihto. Positiivista oli myös se että volumenappulat on laitettu ainakin itselle sopivalla tavalla siten, että ei tule vahingossa sohlattua säätöjä ja soundit pysyy. Varmaan helpompiakin tapoja olisi soitella mutta toisaalta onhan tuossa useita vaihtoehtoja soundien osalta. Lead-kanavalla molempien mikkien yhtäaikainen käyttö kyllä sai mukavan täyteläisen ja jykevän mutta silti kirkkaan soundin aikaiseksi | |
Itellä on nyt loppukeväästä asti ollut Fenderin American Pro II. Tuntuisi siltä, että tässä on itelle just eikä melkein passeli balanssi vintagea ja sopivasti modernisoituja ominaisuuksia.
Talla on tehtaalta Mustang-mallinen ja pelittää nätisti. Vähän pelkäsin ennen ostoa, että mikit voivat olla turhan ohkaiset ja kirpakat toneltaan, mutta omaan korvaan ei ole ongelmaa tuosta kyllä yhtään. Tallamikkiin on tosi fiksu "puolitus", tai oikeammin tehon pudotus ns. vintage-moodiin kun kaipaa enemmän napsua - tone-potikka on mallia push-push joka säätää tätä. Yleisesti soundit ovat sen verran nätit, että tämä ikuinen mikkipuljaaja ei ole kertaakaan edes miettinyt niiden päivittämistä.
Kitaraan on tuunattu tehtaalta treble bleed, eli hommat pysyvät asiallisen kirkkaina kun ruuvaa volaa alas. Tämän mallin rytmipiiri on mallia molemmat mikit sarjaan, eli lisätehoa ja hiukan humpparimaista tummuutta löytyy tarvittaessa. Itellä ei tälle just ole kyllä ollut käyttöä. Kaularaudan säätö on, luojalle kiitos, kitaran lavassa.
Yleisesti kitara vaikuttaa oikein laadukkaasti kasatulta ja loppuun asti mietityltä käytettävyyttä ajatellen. Mitä nyt potikan nupeista roikkui parit muovin jämät ruuvireikien ympäriltä, olikohan kiireessä ruuvattu kiinni. Kaulassa on jonkun sortin satiinilakkaus ja tosi hyvin hiotut nauhanpäät, mitkä saa kyllä soiton sujumaan tosi nautittavasti.
Tässä tämä meikän eka Jazzmaster:
https://muusikoiden.net/dyn/users/170275.jpg |  novo
02.08.2021 23:46:30 | |
|
Itselläni lähtökohtaisesti oli jonkin verran muttia matkassa noitten liukuhihnamestareitten kanssa, joten tuli sit teetettyä suorilta mieluisa peli. Puristien mielestä tuo nyt ei tietenkään mikään "oikea" jazzmaster ole, mutta onneks sillä ei muitten tarvitsekaan soittaa.
https://www.facebook.com/gasguitarw … b.1721351614706099/1721347788039815
Landstr: "En kuitenkaan osaa selittää asioita niin, että ne tuntuisivat järkeviltä, joten annan olla."
vvaltsu:"Mä teen koko loman duunia ja luen siinä samalla kolmeen syksyn YO-kokeeseen. Kun on selkärankaa ja kanttia, niin.." | |
novo: Itselläni lähtökohtaisesti oli jonkin verran muttia matkassa noitten liukuhihnamestareitten kanssa, joten tuli sit teetettyä suorilta mieluisa peli. Puristien mielestä tuo nyt ei tietenkään mikään "oikea" jazzmaster ole, mutta onneks sillä ei muitten tarvitsekaan soittaa.
https://www.facebook.com/gasguitarw … b.1721351614706099/1721347788039815
Just hyvä, ei noita ylimääräisiä hilavitkuttimia tarvita.
"Welcome Back My Friends To The Show That Never Ends" |  PIM
04.08.2021 10:01:56 | |
|
novo: Itselläni lähtökohtaisesti oli jonkin verran muttia matkassa noitten liukuhihnamestareitten kanssa, joten tuli sit teetettyä suorilta mieluisa peli. Puristien mielestä tuo nyt ei tietenkään mikään "oikea" jazzmaster ole, mutta onneks sillä ei muitten tarvitsekaan soittaa.
https://www.facebook.com/gasguitarw … b.1721351614706099/1721347788039815
Hmm..... miettinytkin tässä, että mitä tehdä tuolle mun Squier Affinity JM:lle, mutta tuossahan se tuli. Eli taidanpa siirtää P-Railsit siihen yhdestä toisesta kitarasta.
Kamaahan on sopivasti, tilaa vaan liian vähän. | novo
05.08.2021 20:07:19 | |
|
PIM: Hmm..... miettinytkin tässä, että mitä tehdä tuolle mun Squier Affinity JM:lle, mutta tuossahan se tuli. Eli taidanpa siirtää P-Railsit siihen yhdestä toisesta kitarasta.
On omaan makuun tosi mellevät mikit, voisin helposti harkita moisia melkeinpä mihin tahansa kitaraan.
Landstr: "En kuitenkaan osaa selittää asioita niin, että ne tuntuisivat järkeviltä, joten annan olla."
vvaltsu:"Mä teen koko loman duunia ja luen siinä samalla kolmeen syksyn YO-kokeeseen. Kun on selkärankaa ja kanttia, niin.." |  msalama
06.08.2021 20:25:19 (muokattu 06.08.2021 20:27:31) | |
|
Jazzmaster... no en mä tiedä. Olen omistanut muistaakseni 3 orkkista Jazzmasteria (-62, -65, -7?) elämäni aikana, ja sellaista shoegazer-indie-grunge-kautta lukuun ottamatta en ihan rehellisesti sitten enää löytänytkään niille järkevää käyttöä. Tosin silloin nuornamiesnä sorruin tietenkin siihen helmasyntiin, että vedin kaikkiin ysisetin koska piti tiluttaa(kin) :D josta sitten tietenkin seurasi, että kaikki ko. skittat menivät aivan persiilleen kun niitä nyt vaan EI OLE suunniteltu mokomille kumpparikielille.
Tiedä sitten, miten nykyään toimisivat. Siis kitaran design ja konstruktiohan ovat aivan helvetin oivaltavia, mutta mitä käyttöä niille olisi? Se vibrahan on aivan perkeleen hyvä ja sanokaamme kakstoistasetillä niillä varmaan komppaiskin hienosti kunhan nyt ei ihan M. Youngin oikeaa kättä sentään yrittäis matkia, mutta kuitenkin...
Eli mihinkäs ja minkäs tyyppiseen te niitä Jass-mestareitanne käytätte ja millä kielityksillä?
Olevainen x huuhaa = koettu lopputulos | PIM
07.08.2021 08:27:55 | |
|
novo: On omaan makuun tosi mellevät mikit, voisin helposti harkita moisia melkeinpä mihin tahansa kitaraan.
Mäkin innostuin näistä toden teolla muutama vuosi sitten ja laitoinko nyt viiteen kitaraan tai jotain. Mut sitten huomasin, että käytän yleensä vaan P90-soundia niin into vähän laski ja vielä kun hommasin satasen Squier Bullet Mustangin ja tykästyin sen humbuckerien soundiin niin sen jälkeen olen haalinut niitä turuilta ja toreilta kympillä tsipale, kun porukat on yleensä ensitöikseen vaihtanut näihin "parempia" mikkejä. Että jos P-Railsit kiinnostaa niin multa vois vaikka pari joutaa myyntiin.
Kamaahan on sopivasti, tilaa vaan liian vähän. | |
msalama: Se vibrahan on aivan perkeleen hyvä
Nimenomaan, rautalankamusassa Jazzmaster olisi olennaisesti parempi kuin Strato, jonka kelluvaan tallaan ei saa tuntumaa millään vaikka se pulliaiskorrektia olisikin.
En ole musiikin asiantuntija. | |
msalama: ...
Eli mihinkäs ja minkäs tyyppiseen te niitä Jass-mestareitanne käytätte ja millä kielityksillä?
Vintagen alkuperäisillä spekseillä vielä liikkeellä tunnustellen ja kielisetti on .10-.46 ja se on valikoitu tottumuksesta straton kautta. Niissä ohuin kieli ei lähde karkuun ja silti kielet eivät ole liian paksut lievästi rannevammaiselle soittajalle.
Musiikki on sitten oma lukunsa mutta omassa musiikissa sitä tulee käytettyä ja tavoiteltu soundi on lievästi murolla oleva selkeästi erotteleva soundi, jossa pystyy soittamaan avosointuja maustamalla hendrixiä matkien. Jazzarista kaipasin vaihtelua straton soundiin ja ehkä jotain lisävoimaa tms. Kattellaan vielä ja opetellaan josko jotain uutta inspiraatiota keksisi. | |
Fender Classic Player Jazzmaster Special löytyy. Talla vaihdettu Staytremiin, treble bleed-kytkentä tehty sekä kaula vaihdettu Warmothin Gibson Scale (24-3/4) konversio-kaulaan :) Pelkästään tällä tullut soiteltua jo monta vuotta eikä ole lähdössä mihinkään.
Alkuperäinen kaula ei meinannut asettua millään. Warmothiin ei ole tarvinnut koskea asennuksen jälkeen kertaakaan. | |
Itsellä kokemusta J. Mascis jazzarista, joka mielestäni oli selkeästi parempi, kuin esim. japsi/ orginaali. Viimeistely moitteeton ja siiinä oli siirrettu vibrakoneisto lähemmäs tallaa, joten kielten kulma oli optimi, ilman mitää kikkailuja. Ei pärise/särise. Mikit p-90 saundiset, ja vibra jumalainen rautalankaan niin kuin saundikin. Anodisoitu alumiini pleksi torjuu tehokkaasti häiriöitä. Saudit erittäin toimivat ja monipuoliset. Ainakin uutena sähköt toimi hyvin, jazzi piiriä on näppärä käyttää esim fuzzin kanssa. Ainut mikä tökkäsi, oli paino.
Soittakaa mitä haluatte, mä soita mitä sattuu irtoomaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
