| Aihe: FAQ kitaran säätämisestä? | |
|---|
 pira
25.03.2005 11:22:26 (muokattu 25.03.2005 11:29:11) | |
|
Pieni kysymys Gibsonin SG:stä. Onko tehtaan säädöissä oleva kaula (kaularaudan jäykkyys) optimaalinen kymppisatsille, niin että intonaatio on hyvä? Tuo korkeus on just hyvä mulle. Meinaan tavallisella kymppisatsilla ala-e:n intonaatio heittää kiitettävästi. Asia korjaantui siirtämällä tallapala niin pitkään perään päin kuin meni ja vaihtamalla 0.52 paksuisen kielen normi 0.46:n tilalle. Ostin siis kympin kielisetin, jossa on tuhdimpi "alakerta".
Nyt vaan on niin, että samalla A-kielen intonaatio on vituillaan. Tallapalaa pitäisi liikuttaa paljon enemmän kohti kaulaa, mutta se on jo nyt aivan tapissaan. Saan intonaation kyllä takaisin normaaliksi ostamalla tavallisen paksuisen kymppisetin a:n.
Koko jutun idea on se, että en viittis periaatteesta aina kielisatsia ostaessa ostaa sitä ylimääräistä "tavallista" a-kieltä, kun se kumminkin maksaa sen pari euroa kerta. Ihmetyttää, miten noinkin kalliin kitaran kanssa joutuu temppuilemaan tämmösistä asioista vai enkö vain osaa säätää? Miten tallan korkeuden nostamisella tai laskemisella voidaan vaikuttaa intonaation säätämiseen? Entäs kielten tulokulma tallaan?
Vibrato lähtee syrämmestä. | |
Olen aikomassa säätää kaularautaa ja haluaisin tietää, että pitääkö kielet ottaa pois säädön ajaksi kun kaveri niin meinasi. Mutta tuossa säätämisneuvossa nimenomaan sanotaan, että kielet "vetävät" kaulan oikeaan asentoon. Tietenkin säätöä helpottaa varmaan jos kielet ottaa säädön ajaksi pois.
Onko väliä sillä, onko käytetyt vai uudet kietet, kun rupeaa kaularautaa säätämään? Niin ja kelluvatallainen kitara on kyseessä, jos sillä nyt jotain väliä on...
When the Sun goes down, music turns up. | |
Olen aikomassa säätää kaularautaa ja haluaisin tietää, että pitääkö kielet ottaa pois säädön ajaksi kun kaveri niin meinasi. Mutta tuossa säätämisneuvossa nimenomaan sanotaan, että kielet "vetävät" kaulan oikeaan asentoon. Tietenkin säätöä helpottaa varmaan jos kielet ottaa säädön ajaksi pois.
Onko väliä sillä, onko käytetyt vai uudet kietet, kun rupeaa kaularautaa säätämään? Niin ja kelluvatallainen kitara on kyseessä, jos sillä nyt jotain väliä on...
Kahta koulukuntaa löytyy. Toiset ottavat kielet pois, toiset eivät. Olenpa nähnyt uusien kitaroiden "manuaaleissakin" kahdenlaisia ohjeita asiasta. Itse en ota kieliä pois säätämisen ajaksi, vaan löysään keskimmäiset, jotta saan ne pois säätömutterin tieltä.
Näkisin, että niiden kielten poistaminen ei ole välttämätöntä, eikä varsinkaan kelluvatallaisella kitaralla, jossa tallan jouset antavat tarvittaessa periksi. Oleellista tuossa säätämisessä on kärsivällisyys, sillä puulta ottaa aikansa asettua. Se kuinka paljon mutteria käännetään ja kuinka tiuhaan, on kitara- ja kaularautakohtaista. Kaksitoimisilla kaularaudoilla pienempikin liike vaikuttaa paljon, yksitoimisilla vähemmän. Neljänneskierros on kuitenkin hyvä määrä - joskin se saattaa olla myös liikaa. Sikäli kun on säätämässä rautaa ensimmäistä kertaa, tai ensimmäistä kertaa tietyn kitaran rautaa, on hyvä lähteä varoen liikkeelle, vaikkapa 1/8 kierrosta kääntämällä. Kokemus sitten opettaa paljonko sitä tietyn kitaran mutteria kärsii kerralla kääntää. Mutterin käännön jälkeen kitara vireeseen ja parin tunnin odotus... Tuota rataa voi jatkaa, niin kauan kunnes on tyytyväinen.
Kielten iällä ei ole merkitystä, sikäli kun kyseessa on kahdet samanlaiset kielet. Jos olet vaihtamassa setin paksuutta tai merkkiä, niin säätö kannattaa luonnollisesti tehdä uudelle setille - ja siten siis sillä. | |
Olen aikomassa säätää kaularautaa ja haluaisin tietää, että pitääkö kielet ottaa pois säädön ajaksi kun kaveri niin meinasi.
Itse tyydyn löysäämään kieliä jos se niin onnistuu. Esim stratoissa jossa säätö on bodyn päässä, pitää kaula irroittaa säädön ajaksi, ja sillon on hyvä ottaa kielet pois. Helpottaa vähän säätämistä.
Tuumasta toiseen. |  starsailor
20.04.2005 12:25:22 (muokattu 20.04.2005 14:22:48) | |
|
Kirjoitan vielä lisää pelkästään akustisten tasakantisten kitaroiden kaulan- ja kieltenkorkeuden säätämisestä ja miten esimerkiksi homman pystyy tekemään. Lisäksi sellaisesta käsitteestä kuin kaulankulma, joka on hyödyllistä tietää, kun ostaa käytettyä ja vanhaa kitaraa.
KAULANKULMA
Akustisille kitaroille on tapana, että otelauta vajoaa vuosikymmenien kuluessa alaspäin, joka johtuu siitä, että a) puut kutistuvat ja b) pohja menettää muotonsa vetäen kannen ja sen päällä lepäävän otelaudan alaspäin. Oikea kaulankulma on suurinpiirtein sellainen, että kaulasta tallaanpäin katsottuna otelauta ja tallapuu ovat samalla tasolla, eli vain tallaluu tulee yläpuolelle, jolloin kielet saadaan helposti optimiin tasoon ja kitara soitettavaan kuntoon.
Mikäli kaula on vajonnut pahasti alas ei kieliä saada riittävän alas ja kitaraa soitettavaksi ilman kaulan irroitusta ja uudelleen liimausta paremmassa kulmassa. Tämä on mahdollista ja vanhoille, hyville ja laadukkaille kitaroille näin usein tehdäänkin. Ei katastrofi, mutta kohtuullisen kallis operaatio, joka pitää pitää mielessä. Tallaluuta ei ole järkeä hioa loputtoman alas, koska silloin katoaa kielten ja kannen väliltä oikea kulma ja äänenlaatu heikkenee, mutta yleensä tähän lähdetään ennemmin kuin kaulan irroitukseen ja uudelleen liimaukseen. Lisäksi myös tallapuuta voidaan hioa, mutta samat fysiikanlait pätevät myös tähän kuin edelliseen.
Jos taas otelauta on selvästi tallan yläpuolella pitää nauhat irrottaa ja kaula hioa - tätä näkee joskus uusissa kitaroissa, ilmeisesti jonkun valmistusvirheen tai puun elämisen seurauksena.
Huom! Pitää myös huomioida se, että laadukkaat, kokopuiset kitarat ovat herkkiä kosteuden ja lämpötilan vaihteluille, joka myös vaikuttaa kaulankulmaan, tallan ja otelaudan korkeuteen. Yleensä niin, että kuivuneena talla vajoaa alemmassa ja liiaksi kostuneena kansi turpoaa ja talla nousee.
KIELTENKORKEUDEN SÄÄTÖ
Otetaan kitara, jossa kaulankulma on oikeissa rajoissa, eli otelauta ja talla ovat samalla tasolla ja kitara on vireessä.
1) Ensiksi minä asettaisin kaulan soittamistyyliin tarpeeksi suoraksi. Mitä agressiivisempaa soittoa, sitä enemmän käyryyttä. Tavallisesti 012, eli korkean e-kielen verran tilaan kielen ja 7. nauhan väliin, kun capo on 1. nauhalla ja painetaan alas 14. nauhasta. Yleensä kaula ei ole aivan suora kaikilta kohdilta, joten väli voi vaihdella 7. nauhalta erikieliltä, siksi esim. mittaus G-kieleltä voi olla hyvä kompromissi. Säädä kitaraa kaularaudasta, joko kiristämällä tai löysyyttä lisäämällä pieni askelin (1/8 osa kierrosta) ja viritä aina takaisin vireeseen säädön jälkeen. Jos on aikaa, kannattaa kitara aina pienenkin säädön jälkeen jättää lepäämään päiväksi, jolloin kaula varmasti asettuu uuteen muotoonsa.
2. Nyt kaula on riittävän suora tai riitävän kupera soittotyyliin. Jos kielet ovat liian korkealla edelleen, kannattaa tarkistaa yläsatulan korkeus. Ennen tarkistusta paina peukalolla kieltä voimakkaasti alas ihan yläsatulan vierestä, jolloin kieli varmasti asettuu syvälle koloonsa. Viritä taas vireeseen. Paina kolmannesta välistä kieli alas ja katso millainen väli jää kielen ja ensimmäisen nauhan väliin. Välin pitäisi olla luokkaa: "On olemassa, mutta hyvin pieni ja vaikea nähdä". Samalla kun painaa kieltä alas voi sitä päältä naputtaa ja kuunnella kuuluuko heikko klik-ääni, eli kielellä on hieman tilaa liikkua.
3. Jos kielet ovat yläsatulasta hyvällä korkeudella siirry kohtaan 4. muuten, jos kielet ovat liian matalalla eli klik-ääntä ei kuulu tai väliä ei ole, niin periaatteessa kitara tarvitsee uuden yläsatulan, joka tavallisesti tehdään luusta, mutta myös pienen puu- tai paperiviilun käyttäminen satulan alla voi hätätapauksessa tulla kyseeseen. Jos kielet ovat hieman liian korkealla, eli väli on liian "iso" tai soinnutus 1. ja 2. väliltä on vaikeaa (eteenkin f-nuotti E-kieleltä) voi kielten välejä koittaa hioa varovaisesti rakoon sopivalla kapealla viilalla. Muutama veto kerrallaan yhteen suuntaa, eli viritinkoneistoille päin ja tarkistus = kieli vireeseen ja 2. kohdan testaus. Parasta olisi käyttää jokaiseen rakoon sopivaa viilaa, jolloin välistä tulee varmasti tasainen. Huonosta viilaustyöstä voi olla tulos se, että kieliä katkeilee tai kieli vinkuu, kun sitä virittää, mikä osoittaa ettei kieli kulje hyvin raossaan yläsatulassa.
4. Kielten korkeus pidemmältä kaulasta riippuu alasatulan korkeudesta. Varmaan tuollainen hyvä, keskiverto korkeus 12. nauhalta kielen ja nauhan välillä on E-kieleltä 2.7mm ja e-kieleltä 1.8mm, mutta taas riippuu soittajasta. Mittaaminen onnistuu työntömitalla, tai paperipalalla jossa pieniä välimerkintöjä ja sen mittaamisella työntömitalla, mitä tapaa itse yleensä käytän.
4a. Kun kielet ovat liian matalalla joudutaan usein tekemään korkeampi alasatulaluu tai käyttämään viilua alasatulaluun alla, joka on aina huono ratkaisu. Mutta myös pelaaminen kaularaudalla, eli sitä vähän löysyttämällä voi olla pätevä tilapäisratkaisu, jos kitara pitää saada heti soittokuntoon.
4b. Jos kielet ovat liian korkealla tasaisesti jokaiselta kieleltä voidaan tallaluun alapuolta hioa varovaisesti esim. 160-320grid santapaperia vasten hinkkaamalla. Kannattaa työntömitalla mitata tallaluun lähtökohta E- ja e-kielten kohdalta ja merkitä muistiin esim. 6.8mm ja 6.5mm. Jos kielet olivat esim. 0.2mm liian korkealla, niin kannattaa hioa saman verran tallaluusta. Tämä ei mene fysiikanlakien kanssa yksiyhteen, mutta tallaluun madallutus voi vaikuttaa kitaraan ja kielten korkeuteen enemmän kuin mitä tuli hiottua, koska kielet tulevat lähemmäs kantta ja niiden jännitys vähenee. Kuitenkin kannattaa olla ennemminkin v-a-r-o-v-a-i-n-e-n kuin ottaa heti reilusti, sillä liian matallla tallaluulla ei tee mitään ja uuden tekeminen on kohtuullisen työlästä, vaikka opettavaista sekin. Eli, hio pitämällä tallaluuta suorassa hiekkapaperia vasten ja mittaus muutamien vetojen jälkeen miten hiominen vaikutti luuhun, kun luusta on lähtenyt 0.2mm laitetaan se takaisin (puhdistuksen jälkeen) ja kitara viritetään vireeseen. Tämän jälkeen kannattaa antaa kitaran ja kielten asettua uuteen tasoonsa ja jatkaa madaltamista jos siihen on tarvetta.
Vielä yksi hyvä hiomisvikki on se, että paina keskeltä tallaa ja työnnä alaspäin vaikka neljä työntöä hiekkapaperia vasten. Tämän jälkeen käännä talla kädessään ja taas neljä kertaa. Tämä siksi, että ainakin itselläni tallojen pohja tulevat kalteviksi jos hion vain yhteen suuntaan, liittyy jotenkin kyynervarren liikkeeseen...
4c. Jos kielet ovat liian korkealla vain toiselta puolelta tai yksittäiseltä kieleltä, voidaan tallaluuta madaltaa päältä tai sitä hioa vain toiselta puolelta, mikä on hankalaa, mutta onnistuu kokemukseni mukaan. Jos tallaluuta halutaan madaltaa esim. vain bassopuolelta, voit yrittää hioa sitä painamalla voimakkasti vain sen puoleista pohjaa hiekkapaperia vasten. Tässä pitää huomioida, että tallaluun pohja pitää kuitenkin saada tasaiseksi joten myöskin se puoli, millä kielet olivat jo hyvin väkisinkin vähän madaltuu. Päältä hiottaessa kannattaa ensin hioa viilalla tallaluu kielten käyttämistä koloista oikean syvyisiksi ja sen jälkeen hiekkapaperilla tasoittaa ympäröivä luuaines. Yleensä itselleni, kuten aloittelijoille yleensä, on yläpuolelta hiominen vaikeampaa, koska oikean muodon ja oikean syvyisten kolojen saaminen on herkkä taiteenlajinsa. Siksi itse yritän aina hioa vain alapuolelta.
Huom! Tietenkin käytettyjen kielten paksuus, valmistusmateriaali (=jännitys) ja kuluneisuus vaikuttavat kielten toimintaan ja kitaran säätöihin. Ei kannata ryhtyä säätöpuuhin aivan kuluneilla kielillä, muttei myöskään ihan uusilla joiden jännitys on vielä suurimmillaan. Toisaalta myös hyppäämällä ohuempii tai paksumpiin kieliin voidaan yritää vaikuttaa kitaran soitettavuuteen ja säätöihin vielä jälkikäteen... | |
Haku ei toimi (tällä on aina hyvä aloittaa).
Telecasterissani kaikkien kielien ensimmäisillä nauhoilla ongelma: vire n. 5 - 10 senttiä korkeammalla, intonaatio kohdallaan (12. nauhalta). Onko normaalia? Onko vakavaa? Tosin siinä on vielä tehdaskielet, onko vaikutusta asiaan? Pitäiskö satulalle tehdä jotain? Earvana? ... | |
Haku ei toimi (tällä on aina hyvä aloittaa).
Telecasterissani kaikkien kielien ensimmäisillä nauhoilla ongelma: vire n. 5 - 10 senttiä korkeammalla, intonaatio kohdallaan (12. nauhalta). Onko normaalia? Onko vakavaa? Tosin siinä on vielä tehdaskielet, onko vaikutusta asiaan? Pitäiskö satulalle tehdä jotain? Earvana? ...
En ole oikein perillä näistä senteistä, kuinka paljon tuo 5-10 senttiä on sävelaskeleesta, 5-10 sadasosaako? Kuuleeko tuon selvästi myös korvalla ja ovatko soinnut epävireessä? Jos kyse on vain mittariheitosta, niin se on ihan tavallista. Käytännössä kitaraa ei koskaan saa täysin vireeseen - tai näin olen ainakin itse ymmärtänyt. Kaverillani on absoluuttinen musiikkikorva ja alettuaan hakemaan kitaraa, joka olisi täysin vireessä ajoi itsensä sellaiseen suohon, että sieltä nouseminen kesti pitkään. Ennenkuin ymmärsi sen tosiasian, että kitaran on kehittänyt joku humalainen mies Espanjassa, kun muija lähti lähtimään ja töistä tuli kenkää. Sen tunnon kuvaamiseen tuollainen vähän epävireinen soitin on mitä parhain...
Voihan kyse olla huonosta nauhatystä tai muusta valmistuvirheestä. Jos fysiikanlakien mukaan laitetaan kieli soimaan vireessä esim. A 440hz. Kun kieltä painetaan alas nauhaa vastaan, niin pakostakin kielten korkeus ym. seikat vaikuttavat siihen miten pitkä matka painetusta kohdasta on tallaan ja näin soivan kielen pituus ei ole vakio = vire on pielessä. Ratkaisu ehdotuksia:
1. Vaihda aluksi uudet kielet
2. Aseta kaula suoraksi ja kielet kohtuullisen alas nauhoista
3. Säädä nyt intonaatio 12.nauhalta kuntoon
4. Jos vireisyys on vieläkin pielessä, tarkastele onko nauhat suorassa linjassa, eli ettei ole kyhmyjä otelaudassa, jos on vie korjaamolle tai takaisin liikkeeseen |  ekikoo
25.06.2005 19:32:22 (muokattu 27.06.2005 23:46:59) | |
|
Mulla on Ibanezissani floikan irvikuva eli Edge pro II (kai) ja en millään löydä kompromissia kielten korkeudelle..
Saattaa johtua omasta vainoharhaisuudestani mutta ainakin G-kieli helisee sieltä täältä. Näpätessäni sitä normaalisti kieli värähdellessään kuitenkin hieman koskee seuraavaa nauhaa aiheuttaen helinää. Vahvisimen kanssa se ei haittaa mutta minulla on tapana erittäin usein soittaa unplugattuna, ja hieman se tympii.
*harmitteleva hymiö tähän*
Njää, all your base are belong to us | |
onko floikan kampi tarkoitus löystyä joka kerta kun sitä kunnolla käyttää... se pitää kiristää joka kerta. ei sinänsä haittaa mutta ois hyvä tietää | |
mites ku tota intonaatiota oon säädelly, ni en saa säätöihin? säätövara loppuu kokonaan ja ei mene säätöihin. kuinka paljon sitä pitää tallasta siirtää että huomaa muutoksen? mä siirsin aluks vähäsen eikä mitään, sitte siirsin enemmän eikä mitään, ja sitte pistin niin paljon ku menee eikä mitään. tai jos jotain tapahtu ni ei kuitenkaan eroa huomaa tosta korvakuulolla. mut sen huomaa että ei ole säädöissä. vai onko vaan kitarassa vika, että ei ole tehty kunnolla. ei ole mulla nimittäin kovin kallis keppi. 200-300 € makso jos oikeen muistelen. | |
voisko joku kertoo miten pääsen eroon seuraavasta ongelmasta:
...mun kitara on ibanez rg1570...
tehtaalta tuli n. 1 kk sitten, ja nyt huomasin, että sen hienovire ei ole ihan kohdallaan
(tai siis en tiedä mikä tän ilmentymän nimi on aikuisten oikeesti, mutta kun soitan ensin vaik E-kielen 12. nauhan, ja sen jälkeen soitan saman nauhan huiluäänenä, ni nää kaksi säveltä on eri tasoiset... Eikös niiden pitäis hyvinki olla sama sävel???)
Kitaran D- ja G- kielien hienovirittimet on sellaset, että ne pyörii ns. tyhjää, eli kun niitä pyörittää suuntaan tai toiseen, ni kyseisten kielien vireet ei muutu minnekkään... oliskohan näillä asioilla yhteys?
miksi hevari syö jau- jau- jauhelihansa raakana? KOSKA SE ON PAHAA!
OSTAKAA:
1.Jackson JS30!!!! täältä löytyy! käytetty 2 v, 150 € ja siitä ylöspäin.
2. 1,5m Sssnake- kitaranpiuha, 2€
3. BOSS MT2- metalzone
mukana 9V DC- muuntaja
60€. | |
voisko joku kertoo miten pääsen eroon seuraavasta ongelmasta:
...mun kitara on ibanez rg1570...
tehtaalta tuli n. 1 kk sitten, ja nyt huomasin, että sen hienovire ei ole ihan kohdallaan
(tai siis en tiedä mikä tän ilmentymän nimi on aikuisten oikeesti, mutta kun soitan ensin vaik E-kielen 12. nauhan, ja sen jälkeen soitan saman nauhan huiluäänenä, ni nää kaksi säveltä on eri tasoiset... Eikös niiden pitäis hyvinki olla sama sävel???)
Kitaran D- ja G- kielien hienovirittimet on sellaset, että ne pyörii ns. tyhjää, eli kun niitä pyörittää suuntaan tai toiseen, ni kyseisten kielien vireet ei muutu minnekkään... oliskohan näillä asioilla yhteys?
Jos sun kitarasi on kuukauden vanha, laita se ihmeessä takuuhuoltoon. | |
Jos sun kitarasi on kuukauden vanha, laita se ihmeessä takuuhuoltoon.
zeleväh...
vai; vielä yks kysymys:
mahtaisko toi vika johtua intonaatiosta? soitan nimittäin D-vireellä.
miksi hevari syö jau- jau- jauhelihansa raakana? KOSKA SE ON PAHAA!
OSTAKAA:
3. BOSS MT2- metalzone
mukana 9V DC- muuntaja
60€. | |
zeleväh...
vai; vielä yks kysymys:
mahtaisko toi vika johtua intonaatiosta? soitan nimittäin D-vireellä.
Ei. Jos siellä joku osa pyörii vaan tyhjää on sen jengat korkannu. | |
Ei. Jos siellä joku osa pyörii vaan tyhjää on sen jengat korkannu.
niin tai siis lähinnä tarkoitin sitä että johtuisiko se hienovire-juttu (mikä lieneekään oikealta nimeltään...) siitä että kaula on löystynyt, kun kielet on D-vireessä, eikä näin aiheuta niin suurta jännitettä kaulalle kuin jos ne olisivat E-vireessä...
miksi hevari syö jau- jau- jauhelihansa raakana? KOSKA SE ON PAHAA!
OSTAKAA:
3. BOSS MT2- metalzone
mukana 9V DC- muuntaja
60€. |  BMF
07.09.2005 22:47:02 | |
|
Olen tässä epätoivoisesti koittanu säätää intonaatiota kohdilleen, ja kysynkin, että kumpaan suuntaan tuota tallapalaa tulisi floikassa säätää, kun 12 nauhan kohdalta painettuna sävel on hitusen alempi (matalampi), kuin itse huiluääni.
Mikkeihin vai mikeistä poispäin?
Kiitos
En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin. | |
Tässä olis kans vähän vinkkejä kitaran säätöön. Sori kun en jaksanut kääntää...
ääääääGUITAR SET-UP TIPS
Adjusting the truss rod: Tune the guitar to pitch. Put a capo on the first fret. Then hold down a string at the 17th fret. The gap between the string and the 7th fret or so is called "the relief", and should be around .008"-.010" when you are holding the string down at the 17th fret. To check this, you can use automotive feeler gauges available at any auto parts store. Slide the feeler gauge between the string and the fret. If it fits snugly in the space between the string and the fret.
Adjusting the action: Tune the guitar to pitch. Then put the capo back on the first fret. Now adjust the string height to about 3/64" on the treble E-string and about 4/64" on the bass side when measured between the bottom of the string and the 17th fret. The other strings should gradually transition between these. When the capo is off, the measurement from the first fret to the bottom of the string should be about .020", indicating that the nut is the right height.
Adjusting the intonation:
(From an article by Kevin Bourrillion)
What you will need:
- A screwdriver. Usually Phillips for Strat-type guitars, and flat-edged for Les Paul-type guitars. Check your bridge.
- An electronic tuner of any variety. (The "working" variety is strongly preferred.)
- A cord. (Unless your tuner has a *very* sensitive microphone)
- A pick, if you generally use one.
STEPS
1. Tune the guitar to pitch. Choose a string, and play the 12th fret harmonic. Using the tuner, bring this harmonic into tune. Get it absolutely as close as you can. Remember, when tuning down, always tune down PAST the correct pitch and then bring the note UP to the correct tune.
2. Now, with an eye on the tuner, fret the string at the 12th fret and play it again. It is important that you do not bend the string slightly to either side as you press it to the fingerboard. Try not to apply any more pressure to the string than is necessary for a clean tone.
3. If the tuner shows that this fretted note is perfectly in tune, then the note is equal in pitch to the 12th fret harmonic, thus -- correct intonation! Move on to the next string.
4. If the tuner shows the note to be sharp (that is, the pitch is too high), it means that the string is too short. Correct this by turning the screw in the corresponding saddle CLOCKWISE. Over time, you will get a feel for the right amount to turn the screw each time, but there is always a large amount of trial-and-error. Start off with a quarter turn, and see what that does. In any case, START AGAIN FROM STEP 1.
5. If, however, the fretted note is slightly flat (that is, the pitch is too low), the string is too long and you should turn the screw COUNTER- CLOCKWISE. Again, try a quarter turn for starters until you get the feel for it. GO BACK TO STEP 1, and continue until the harmonic and fretted note are both perfectly in tune.
WARNING: You CANNOT simply tune the harmonic, then turn the screw until the fretted note is in tune. Moving the saddle changes the tune of the string, so you must tune the harmonic all over again before trying the fret again.
6. When you have finished all six strings, check out the result! Make sure you are in tune first, of course, then play a few chords up and down the neck (especially "up" the neck). If you have followed the procedure correctly, the intonation should be correct.
"Proper" guitar tuning:
The following is a reprint of THE GUILD OF AMERICAN LUTHIERS data sheet #45.
Many guitarists are frustrated because of their attempts to tune the guitar to pure chords (free of beats). These particular players have very sensitive ears that prefer pure intervals and reject the mandatory equal temperament. They tune their guitar beautifully pure on one chord only to discover that the next chord form is unacceptable. In too many instances they assume that there must be a flaw in the workmanship on the fingerboard. Their problem is not in the construction of the guitar. It is one of pure tuning verses equal temperament.
You must accept this compromise because the guitar is an instrument of fixed pitch and the strings must be tuned to tempered intervals, not pure. Equal temperament is the name given to a system of dividing the chromatic scale into 12 equal half steps. Guitarists who have been trying to tune to one or another pure chord form must learn to understand and accept equal temperament. (They might be interested to know that to approximate pure chords on all forms would require about three dozen frets within the octave.) The system of equal temperament reduces the number to twelve, thereby making manageable all instruments of fixed pitch.
Here is what all of this means to the guitarist: You must not, at any time, use harmonic tones at the 7th fret as a point of reference (skilled piano tuners could use them because they know how many beats to introduce between 4th and 5th). Harmonic tones at the 7th fret are pure 5ths, while in equal temperament each 5th must be lowered slightly. To tune by harmonics at the 7th fret (as occasionally ill-advised) will make the guitar sound entirely unacceptable on some chord forms.
On the other hand, all harmonics at the 12th and 5th frets, being one and two octaves above the open strings, are immediately useful as explained below. All octaves and unisons are pure on all instruments of fixed pitch. Therefore, you may use harmonics at 12th and 5th as reference tones in the following tuning instructions.
Actually this discussion and the following suggestions are for those players who have been tuning to pure intervals. When the steps have been followed correctly the guitar will be as perfectly tuned as it could be in the hands of a professional. Nevertheless, when you have finished, your sensitive ear may notice that on each major chord form there is always one tone slightly high. If you start adjusting a particular string on a certain chord form, you only compound the problem because then the next chord form will be completely objectionable. Tune the guitar as instructed below and let it stand. How to help your ear accept equal temperament: It is easier to face a problem if we are prepared in advance and expect it. If you are one of those persons who is sensitive to pure intervals, here is what you are going to notice on an absolutely perfectly tuned guitar in equal temperament: Play an open E major chord. Listen to G# on the third string and you most likely will want to lower it very slightly. Don't do it. Ignore it. Enjoy the overall beauty and resonance of chord just as does the pianist.
That troublesome second string: Play an open position A major chord. Listen to the C# on the second string and you may want to lower it slightly. Play a first position C chord and listen to the E on the first string and fourth string at 2. These tones are slightly higher than your ear would like.
Now play an open position G chord. Listen to B on the second string. Yes, it would sound a little better if lowered ever so slightly. Why not try it? Slack off the second string a couple of vibrations and notice what beautiful G chord results. Now play the C chord and with that lowered second string, and you are going to dislike the rough C and E a lot more than before. Take the open B, second string back up to equal temperament so that it will be equally acceptable on all forms. Learn to expect and accept the slight sharpness of the major third in each chord (and oppositely, the flatness of the minor third in each minor chord). Train your ear to accept tempered intervals and you will be much happier with your guitar.
PROCEDURE:
Tuning the 1st and 6th strings: The E, open 1st string, must be in pure unison with the harmonic of the E, 6th string at the fifth fret. When these two strings have been properly tuned with each other, continue as follows. Tuning the 4th string: Play a harmonic on the (in tune) 6th string at twelve, and as this harmonic sounds, adjust the 4th string until the tone E on the second fret is in pure unison. Now you have the E, open 1st string, 1st on the 4th string at two, and E, open 6th string tuned pure (permissible because they are octaves).
Tuning the 2nd string: Play a harmonic on the (in tune) 4th string at twelve. As this sounds, adjust the 2nd string until D at the third fret is in pure unison. As you have used two fretted tones for references and as the frets are positioned for tempered intervals, you now have the open 1st, 2nd 4th and 6th strings in tempered tuning.
Tuning the 3rd string: As it is easier to adjust a string while listening to a continuous reference tone, you may first try the following: Play a harmonic on the (in tune) 4th string at twelve and as this sounds, adjust the 3rd string until D at the 7th fret is in pure unison.
Double check: Now make this check to see if you have been accurate or if the instrument plays tune when fretted at seven. Play a harmonic on the (now tuned) G string at twelve, and as this tone sounds, play G on the 1st string at three. The two tones should be in pure unison. If they are not, either you are at fault or the instrument doesn't fret tune at seven. Go back to the beginning and carefully check each step up to this point. If the tones are still faulty, then readjust the 3rd string until the harmonic at twelve is in unison with the 1st at three. Do not tamper with the 1st and 4th strings because it is the 3rd string you are trying to bring in tune. When you have the 1st, 6th, 4th, 2nd and 3rd strings in tune, in that order, continue with the remaining 5th string.
Tuning the 5th string: Play the tone A on the (in tune) 3rd string, at the second fret. Listen to this pitch carefully and now adjust the 5th string until the harmonic at twelve is in pure unison. When the foregoing steps are followed correctly, the strings will be tuned perfectly to equal temperament. No further tuning adjustments are permissible. | |
Niinkuin tuossa jo aiemmin mainittiin eli myös LesPaulin säätämisestä olisi mukavaa saada juttua tähän FAQ:n.
Niin minunkin mielestäni, kuten myös moneen muuhun kitaramalliin/-tyyppiin.
Heitän nyt jotain mitä tulee Les Paulin säädöistä mieleen:
(Osa "vinkeistä" on ns. äärimmäiseen hienosäätöön joten järkeä saa käyttää ennen kuin rupeaa koko kitaraansa uusimaan)
Vintage-kluson -tyylisellä virityskoneistolla kieliin tulee ehkä hiukan liikaa kulmaa suhteessa satulaan. Modernimmissa koneistoissa on korkeammat tapit jolloin kielten kulmakin jää loivemmaksi jolloin ne pääsevät vapaammin liikkumaan satulaurissa.
LP:ssä etenkin D- ja G-kielet kääntyvät satulan jälkeen ikävästi "vinoon", johtuen viritystappien sijoittelusta (esim. stratoissahan tätä ongelmaa ei ole) joten satulan on syytä olla luistavaa materiaalia, ei mitään pehmeää muovia kuten useissa halvoissa kitaroissa (ja kalliimmissakin) on. Tämä on ikävän kriittinen kohta näissä tämän tyylin laparatkaisuissa ja satula kannattaa ehdottomasti teettää ammattilaisella.
Talla olisi myös hyvä olla jotain muuta kuin halvinta uudenvuoden tinaa. Muutoin kielet painuvat tallapaloihin kiinni ja vireongelmat alkavat. Lisäksi tallapalojen ja niiden säätöruuvien tulisi olla tarpeeksi jämäköitä etteivät "elä" soiton mukana sotkien hienovirettä.
Stopbaria ei kannata ruuvata sustainin kustannuksella kiinni bodyyn mikäli talla on hyvin korkealla. Tällöin kielten kulma tallalle jää liian suureksi ja vireongelmia syntyy, joten stopbar kannattaa säätää tallan korkeutta silmällä pitäen.
Kielten korkeus on tietysti makua-asia, mutta semmoinen ns. medium action (mitaataan 12. nauhalta) 1,7mm (ylä-e) - 2mm (ala-e) on aika hyvä LP:lle. Ja relief jotain vähän reilun nollan ja 0,5mm:n väliltä.
Mikkien korkeuskin on pitkälti makua-asia koska humbuckerit eivät vedä kieliä yhtä herkästi puoleensa kuten singlecoilit. Eli silloin "kun kuulostaa hyvältä" on kai paras ohje tähän.
Muuta ei nyt just tuu mieleen ;o) | |
Mitä ootte käyttäny otelautaan, ootteko ostanu oikein jotain ruusupuuöljyä tms.??? | |
Mitä ootte käyttäny otelautaan, ootteko ostanu oikein jotain ruusupuuöljyä tms.???
Sitruunaöljyä. Löytyy musakaupoista. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
