| Aihe: Paskin keikka mitä ootta tehneet | |
|---|
 Wk
06.05.2003 12:22:42 | |
|
Mikä meni vikaan?
Wk |
|
Mikä meni vikaan?
Paikka, kamat, jengi -> soitto. |
Wk
06.05.2003 12:50:19 | |
|
Paikka, kamat, jengi -> soitto.
Oliko alkoholilla osuutta asiaan?
Wk |
|
Pari viikkoa sitten: Vain 3 amista kuuntelemassa paikallisella nuorisotalolla. Kiva soittaa...
Toinen hyvä oli kun oltiin kaverin isän työpaikan pikkujoulussa soittamassa. Keski-ikäisiä kännisiä miehiä saunomassa. Rahaa saatiin ehkä yht. 30e tai jotain. No tarjosivat sentään makkaraa.
Nuo nyt ensimmäisenä tuli mieleen.
http://www.muusikoiden.net |
Wk
06.05.2003 13:09:33 | |
|
Pari viikkoa sitten: Vain 3 amista kuuntelemassa paikallisella nuorisotalolla. Kiva soittaa...
Toinen hyvä oli kun oltiin kaverin isän työpaikan pikkujoulussa soittamassa. Keski-ikäisiä kännisiä miehiä saunomassa. Rahaa saatiin ehkä yht. 30e tai jotain. No tarjosivat sentään makkaraa.
Nuo nyt ensimmäisenä tuli mieleen.
Amikset on aina pahoja... Veittäkö kuitenkin iha fiiliksellä
keikan loppuun siellä nuorisotalolla?
Wk |
|
Amikset on aina pahoja... Veittäkö kuitenkin iha fiiliksellä
keikan loppuun siellä nuorisotalolla?
Fiiliksellä vedetään aina vaikka olis miten paska keikka. Kyllähän ne encorenkin pyysivät. Taputtivat pari kertaa kun lopetettiin, kysyttiin "haluutteko te et me vielä soitetaan?". "Vittu, ihan sama, vetääkä ny sit vielä jotain".
Hoho. :)
http://www.muusikoiden.net |
|
Oliko alkoholilla osuutta asiaan?
Ei. Olis ehkä pitänyt mutku ei jaksa.
|
|
Jenkkilässä vaihtarina soitin erääseen garage-alternative-bändiin, se oli sellaista kitaravetoista aika rankkaakin rokkia. Kerran soitettiin sitten erään kaverin keg-partyssä (sikäläisen sortin kotibileet...) bändillä oli oma PA ja kaikki, iso mesta, aika paljon pikkukylän paikallisia.
se mikä meni vikaan oli että me oltiin tosiaan rankkarokkibändi ja yleisö oli sellasta hillybillyä sakkia että ois pitäny vetää kantria. soitin kitaraa, irvistelin riehuin ja pompin ja kiljuin ihan asenteella, ne katto aika kieroon.
häivyttiin sitte vähin äänin ettei ois turpiin tullu!! :D
onneksi toinen (se paikallinen) kitaristi vähän lievitti ilmapiiriä heittämällä jotai kantrihtavaa ja jotain vitsikästä vielä lopussa.
ei toi nyt välttämättä paskin keikka ollut mutta tuollainen jälkeenpäin huvittava negatiivinen kokemus =D
http://www.thekristo.com/flashform.html |
|
Yhden keikan oon vetänyt ja ongelmana oli vain ja ainoastaan se että olen paska soittamaan :D
Herra minut on luonut niin kuin parhaaksi on nähnyt, parhaaksi todellakin, tai ainakin todella hyväksi |
|
Ilman treenejä lavalle, lähes tuntemattomat biisit, mutta lopputulos oli kyllä parempi kuin olisi voinut olla. Tai näin ainakin itselleni uskottelen.
Kitara on lyömäsoitin ja siinä on oltava vitusti säröä -J. Hynynen- |
|
Mikä meni vikaan?
No se taisi kyllä olla pari vuotta sitten kun soitettiin erään rata-autoilijan promootio gaalassa, hallissa johon olisi mahtunut 5000 ihmistä, ja väkeä ei ollut kun n. 100 kutsuvierasta. Sattui nimittäin niin että Euroviisut tuli TV'ssä samana lauantaina.
Soitto meni kyllä loistavasti ja tulipa kerran pidettyä treenit sellaisessa paikassa ettei seinät ollut heti vastassa.
"G-strings are for strippers" |
|
En muista että keikka olis ollut joskus todella paska mutta jurpii kun menee soitaan paikkaan joka ei tiedä mitä on tilattu. Rockia kon soitetaan niin välillä tulee vastaa näitä että kain tepojat muutaman humpan soitatte ja valssit meenee kyllä aina. Tai soittotila on joku postimerkin kokoinen josta karaoke vehkeet vie yli puolet.
Sanon nyt vielä että yleensä näihin paikkoihin liittyy ilmiö että kamat on liika kovalla. Tämähän on kyllä yleinen virhe rock piireissä väitän kuitenkin että vika ei ole orkesterissa jos mikittämätön akustinen tulee liian lujaa :) |
|
Oman kylän rennossa kesätapahtumassa soiteltiin Slayeriä. Oli toinen keikka millä soitettiin, eikä ollu vielä ollu biisit niin hyvin hallussa. Toisinsanoen, koko bändillä vitutus päällä, jengi ei yhtään tykkää musasta ja hauskaa ei ole missään vaiheessa.
You are the all-singing, all-dancing crap of the world
-Tyler Durden- |
 eRZu
07.05.2003 17:25:02 | |
|
hmh.. eka keikka..soitettii levotonta tuhkimoa... unohin sanat toka säkeistössä.. että sillee... :) ja lauloin sen vielä kaiken lisäks liian matalalta ja ääni väristen.. :)
Music is the power of my life! |
Wk
08.05.2003 14:25:34 (muokattu 08.05.2003 14:27:22) | |
|
Noh, iteltä löytyy kans paskoja keikkoja...
Oltiin bändin kans keikalla yhdessä paikassa missä oli joku
teatteriesitys vähä enne keikkaa...Mitään ei keikasta saaha,
se oli varma.
No saavuimme sinne hyvissä ajoin, n. puoli tuntia ennen
sovittua aikaa. Näytelmä oli loppunut ja väki kasas lavasteita
pois...Huomioni kiinnittyi sohvaan, mikä oli keskellä lavaa,
ajattelin että tuossapa onki kantamista...noh, aika kului ja
kului...sohva oli yhä paikallaan. Sitten tapasimme tapahtu-
man järjestäjän jonka iskevä alkurepliikki oli: "Teillähä oli
ne rummut?" Vittu, eihän meillä mitään rumpuja ollu ja fiilis
nousi nousemistaan. Sohva ei noussu, se oli pultattu kiinni
lavaan...Onneksi yhdellä toisella bändillä sitte oli rummut...
Lavasteiden pakkaus kesti aivan saatanan kauan, niin kauan
että jouduttiin tehä soundchekki yleisön edessä...Okei, siinä
vaiheessa vitutti jo iha kivasti...Sitten katsoin taakseni ja
huomasin että ei helevetti, meillähän on oikeen lavasteet,
jotain navettaa tai punasta taloa perunamaalla se kai esitti...
Okei, vitutus kasvoi...Aloitimme biisin ja huomasin että enpäs
kuule yhtään mitä muut soittaa tai ite soitan, no rummut nyt
luonnollisesti kuului...Yleisönä oli muuten mustaan nahkaan
ja niitteihin sonnustautuneita, viiksikkäitä miehiä ja saattopa
olla jopa naisiakin...mutta väärä yleisö, se oli se pointti...
Kakkoskitaristimme oli muuten ollut yksissä treeneissä ennen
keikkaa ja häntäkin varmasti vitutti soittaa siellä, mutta oikean
kakkoskitaristin ollessa mualla ei ollut vaihtoehtoja...
Biisit meni varmaan hyvin, ei mitää tietoa...sohvalle teki mieli
nukahtaa, mutta sitten sitä kahto sitä helevetin veikeää punasta taloa ja homma senku jatku...
Kännissä ku ois ollu nii mitään ei ois muistanu...
Wk |
|
hmh.. eka keikka..soitettii levotonta tuhkimoa... unohin sanat toka säkeistössä.. että sillee... :) ja lauloin sen vielä kaiken lisäks liian matalalta ja ääni väristen.. :)
Sittenhän sä olit varmaan kuin ilmetty Neumann!?
Jos soittaisin humppaa, en olisi niin ahdistunut. |
|
Kannattaa lukee:
Nojoo... Kun soittaa esim. Hengellistä musiikkia niin voi törmätä sellaseen tilanteeseen että joitaki se musiikki koskettaa ja joitaki se loukkaa. Voin valistaa täs yhdellä hassulla keikalla joka me tehtiin...
Todellakin. Eräänä kauniina päivänä korviini tuli tieto että olis keikka tiedossa. Joku oli kuullut että "Jaahas, meidän kylältä löytyy gosbel musiikkia soittava pumppu!" ja oli päättänyt ottaa yhteyttä meihin ja ehdotellu keikkaa. Mehän tietysti otettiin keikka vastaa ku kerran niitä oli muutenki aika vähän tiedossa...
No meille oltiin annettu tarkat ohjeet mihkä tulla ja ohjeitten perusteella tultiin johonki omakotitalon pihaan. Ja sehän se oli jossa meitin keikka oli. Tietysti luonnollisesti mentiin eka ottaan kontakti yleisöön, jonka ikäjakauma oli 60 ja kuoleman väliltä. Ne oli jotku ihmeen teekestit!!! Siinä vaihees rupes vähä mietityttään, mutta ku kerran oltiin pyydetty soittaan niin mehän soitettiin... Roudattiin PA:t, kitara styrkkarit ja rummut sun muut sisään sellaseen n.15 neliön huoneeseen. Siinä kyllä rupes mummoillaki pupillit laajeneen ku rupes oleen huone täynnä sinne kuulumatonta tavaraa. Rummut dempattiin ihan niin hiljaselle ku voitiin kitaroiden volyymit oli suunnattu lounaaseen jne.
Sitte itte keikka!!! Me soitettiin täysin eri huoneessa ku yleisö ja vaan harva edes näki meitä oviaukosta. Esim mä en nähny yleisöö oleenkaan. Sitte ku meidän musiikkiin kuuluu tietynlainen brutaalisuuus niin... no... Tink about it... joka biisin jälkeen tuli hiljaset taputukset ja siinä samalla sai soittaes seurata ku vieressä katettiin kahvipöytää. Olihan siinä kahvia, teetä, gluteiinittomia, pikkuleipiä sun muita... just...
No ku keikka oli sitte purkissa pysty yleisöstä kuuleen melkein samanaikaisesti tapahtuvan pitkän moniäänisen huokauksen. Kyllähän me sielä kahviteltiin ja saatiin osaksemme vähä tuimia katseita. Pari tuli jopa sanoon että tykkäsivät. Mutta muuten: Aika hiljasta oli!
Me päätettiin nostaa kamat autoon, heittää hyvästit meidän loistavalle yleisölle joka alko jo pikku hiljaa viritellä kuulokojeitansa normaaleihin asetuksiin ja suunnattiin mersun nokka kohti rumpalin mökkiä ja yritettiin vaan unohtaa koko keikka. Saunomisen ja alkoholipitoisen juoman kyydittämänä, luonnollisesti...
Tää on yks niistä asioista joka olis kiva unohtaa mutta ei peijoona....
Kukaan ei ole täydellinen samalla tavalla kuin minä... |
|
Kannattaa lukee:
Nojoo... Kun soittaa esim. Hengellistä musiikkia niin voi törmätä sellaseen tilanteeseen että joitaki se musiikki koskettaa ja joitaki se loukkaa. Voin valistaa täs yhdellä hassulla keikalla joka me tehtiin...
Todellakin. Eräänä kauniina päivänä korviini tuli tieto että olis keikka tiedossa. Joku oli kuullut että "Jaahas, meidän kylältä löytyy gosbel musiikkia soittava pumppu!" ja oli päättänyt ottaa yhteyttä meihin ja ehdotellu keikkaa. Mehän tietysti otettiin keikka vastaa ku kerran niitä oli muutenki aika vähän tiedossa...
No meille oltiin annettu tarkat ohjeet mihkä tulla ja ohjeitten perusteella tultiin johonki omakotitalon pihaan. Ja sehän se oli jossa meitin keikka oli. Tietysti luonnollisesti mentiin eka ottaan kontakti yleisöön, jonka ikäjakauma oli 60 ja kuoleman väliltä. Ne oli jotku ihmeen teekestit!!! Siinä vaihees rupes vähä mietityttään, mutta ku kerran oltiin pyydetty soittaan niin mehän soitettiin... Roudattiin PA:t, kitara styrkkarit ja rummut sun muut sisään sellaseen n.15 neliön huoneeseen. Siinä kyllä rupes mummoillaki pupillit laajeneen ku rupes oleen huone täynnä sinne kuulumatonta tavaraa. Rummut dempattiin ihan niin hiljaselle ku voitiin kitaroiden volyymit oli suunnattu lounaaseen jne.
Sitte itte keikka!!! Me soitettiin täysin eri huoneessa ku yleisö ja vaan harva edes näki meitä oviaukosta. Esim mä en nähny yleisöö oleenkaan. Sitte ku meidän musiikkiin kuuluu tietynlainen brutaalisuuus niin... no... Tink about it... joka biisin jälkeen tuli hiljaset taputukset ja siinä samalla sai soittaes seurata ku vieressä katettiin kahvipöytää. Olihan siinä kahvia, teetä, gluteiinittomia, pikkuleipiä sun muita... just...
No ku keikka oli sitte purkissa pysty yleisöstä kuuleen melkein samanaikaisesti tapahtuvan pitkän moniäänisen huokauksen. Kyllähän me sielä kahviteltiin ja saatiin osaksemme vähä tuimia katseita. Pari tuli jopa sanoon että tykkäsivät. Mutta muuten: Aika hiljasta oli!
Me päätettiin nostaa kamat autoon, heittää hyvästit meidän loistavalle yleisölle joka alko jo pikku hiljaa viritellä kuulokojeitansa normaaleihin asetuksiin ja suunnattiin mersun nokka kohti rumpalin mökkiä ja yritettiin vaan unohtaa koko keikka. Saunomisen ja alkoholipitoisen juoman kyydittämänä, luonnollisesti...
Tää on yks niistä asioista joka olis kiva unohtaa mutta ei peijoona....
Tossahan on jo legendaarinen meininki. Luulis riitävän vitsiä pidemmäksikin aikaa. Mietippäs tuollaista kiertuetta. Kävisi soittamassa lähiöissä erinäisissä vanhusten hengellisissä tilaisuuksissa. Se olisi tylsämielisyyden huippu. |
|
Tossahan on jo legendaarinen meininki. Luulis riitävän vitsiä pidemmäksikin aikaa. Mietippäs tuollaista kiertuetta. Kävisi soittamassa lähiöissä erinäisissä vanhusten hengellisissä tilaisuuksissa. Se olisi tylsämielisyyden huippu.
Ajatuski tollasesta puistattaa... ideana ehkä hyvä, mutta ei taideta olla oikeita jätkiä sitä toteuttamaan... Niin ja ei ollu kiertuekaan kaukana ku kyllä meitä on kerran ennenki pyydetty vastaavanlaiseen tilaisuuteen. Mutta jokin sano sisällä että: Nej!!!!
Kukaan ei ole täydellinen samalla tavalla kuin minä... |
|
Mutta jokin sano sisällä että: Nej!!!!
Kaikissa meissä asuu pieni ruotsalainen!
|
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
