| Aihe: Efekteistä | |
|---|
|
Tollanen tänne vielä tarvittas. Että kerrottas mitä eri efektit on ..kitaralle, bassolle, vokaaleihin..
Naura itkussanaura perkele! |  Jabe
26.02.2003 18:08:45 | |
|
Jabe lepäilee ja keräilee inspiraatiota mutta kyllä se kohta iskee.
Hoho. Itse asiassa Kivi kirjoitti jo kerran sinne vanhaan (toisella palvelimella olleeseen) faq'iin hyvän kirjoituksen efekteistä. Jos se on vielä jossain tallessa, niin sen voisi laittaa tännekin. Kivi taitaa olla tämän viikon studiohommissa (tai missälie liesussa), mutta kysytäänpä, kun äijä palailee kotikoneensa luo Pohjanmaalle. |  Kore
27.02.2003 10:11:26 (muokattu 04.03.2003 08:10:16) | |
|
Hoho. Itse asiassa Kivi kirjoitti jo kerran sinne vanhaan (toisella palvelimella olleeseen) faq'iin hyvän kirjoituksen efekteistä. Jos se on vielä jossain tallessa, niin sen voisi laittaa tännekin.
Meikältä löytyy se. Otan vapauden iskeä sen tähän väliin ilman kirjoittajan (Kivi) lupaa.
(Lupa myönnetty ja annettu Kiven korjata.)
Efektien toiminnasta ja sen kaltaisista asioista
Matolaatikko, palikka, boksi... rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä yritän nyt hieman valottaa sitä, mitä ovat nämä pikku ihmeet, joihin signaali menee 6,3mm (1/4") jakilla ja virtalähteenä käytetään yhtä tai kahta 9v paristoa - tai (tarkoin mieluisaksi säädettyä) muuntajaa. Kaikkien efektipolkimien kanssa kannattaa muistaa, että soundi on kiinni volttimäärästä; fuzzeihin suositellaan kaiken maailman ruskokiviparistoja juuri niiden alhaisemman jännitteen takia. Virtalähteen liittämisessä kannattaa pitää varansa, runko ei ole aina negatiivinen; varsinkin vintagepolkimissa löytää kaikenlaisia plusmaa-virityksiä. Lisää liittämisestä lopussa.
Efektit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: gainiin eli volyymiin vaikuttaviin ja aikaan vaikuttaviin. Totta kai erilaisia yhdistelmiäkin on, mutta pääsääntöisesti näin..
Mökäboksit
Volyymiin vaikuttavista pedaaleista tutuin (tai ainakin vanhin) lienee fuzz. Fuzzin toiminnan ymmärtää paremmin, kun ajattelee ääntä sinikäyränä, ja sitten yrittää piirtää siitä tarkan kuvan suorakulmaviivotinta apuna käyttäen. Poljin itse tekee tämän vastakkaisiin suuntiin asetetuilla diodeilla ja pienellä transistorivahvistimella - klassisimmissa fuzzeissa (Fuzz Face, Big Muff Pi) transistori on ehdottomasti sukupuuttoon kuollutta Germaniumia ja diodeitakin on erilaisia. Fuzzille ominainen ääni on lämmin, paksu ja täynnä kaikenlaisia enemmän (tai useimmiten vähemmän) harmonisia kerrannaisia. Herkullisia karsinogeenejä korvalle.
Fuzzin rinnalle saapui vähän myöhemmin Overdrive tai Distortion, eli säröpedaali. Tässä on kyse juuri siitä mitä nimikin lupaa, eli sisällä on pikkuinen vahvistinpiiri, jota ajetaan ruvelle, ja sitten lopputulos puristetaan takaisin alkuperäisen signaalin rinnalle. Koska särö tulee IC-piirin (sellainen pieni operaatiovahvistin) ruvelle ajamisessa (tai Overdriveissä vahvistimen sisääntulon yliohjauksesta), on ääni usein terävämpi ja kerrannaiset korkeampia kuin fuzzilla. Hallittavuus on parempaa, vaan lämpö on kiinni siitä, mitä piiriä valmistaja on halvalla saanut. Klassikot (Ibanez) Tube Screamer tai (Ibanez) Overdrive II ovat sitä juuri musikaalisten piiriensä tähden.
Näistä on erilaisia hienostuneempia versioita, joissa joko pyritään kontrolloimaan kerrannaisia (suodattamaan niitä tai jopa sekoittamaan niihin ajallista viivettä - esimerkiksi erilaiset Metal-säröt) tai haetaan lämpimiä harmonisia kerrannaisia korvaamalla transistori oikealla (ECC-83 tai vastaavalla) putkella, mutta periaate on tuommoinen. Ja analogisärö on aina aidompi kuin digitaalinen/mallinnettu - sitähän voi väärinkäyttää vapaammin.
Kompressori, limitteri. Molemmissa on kyse samasta ajatuksesta, eli tietyn tason ylittävien äänien puristamisesta kasaan kuin hammastahnan tuubista. Molemmissa asetetaan katto, johon ääni pysähtyy; limitterillä suoraan kuin saksilla leikaten; kompressorissa asetetaan threshold eli kynnys, josta käyrää aletaan loiventaa ja loivennussuhde (vaikkapa 8:1 jossa 8 desibeliä tiivistetään yhdeksi).
Noise gate on samalla tavalla rajaava laite, siinä asetetaan raja, jota hiljaisemmat äänet vaimennetaan kokonaan. Expanderi on tavallaan kompressorin ja limitterin vastakohta, siinä (tämä on nyt karkeaa yksinkertaistamista) kovia ääniä korostetaan ja hiljaiset jätetään ennalleen.
Sitten on erilaisia kampasuodatus- ja kaistapäästöfiltterien toimintaan liittyviä efektejä. Envelope Filter, (Electro-Harmonix) Attack Equalizer, Wah ja Autowah perustuvat kaikki siihen, että ääniaineksesta otetaan kapeahko taajuus, jota korostetaan ja mahdollisesti muuta ainesta vaimennetaan. Monet näistä efekteistä saa aikaan myös säätämällä (tai pyörittelemällä villisti) miksaspöydän parametristä ekvalisaattoria.
Aikaa
Ajallisten efektien peruspalikka on delay. Delay on nauhakaiun seuraaja, siis kaiku, jossa alkuperäiseen signaaliin sekoitetaan sen viivästettyjä kerrannaisia. Analogisessa delayssa on viivepiiri, joka tekee parhaimmillaan kerrannaisista miellyttävän tunkkaisia ja laidoiltaan ruskettuneita, ei viin läpitunkevia. Digitaalidelayssa koko informaatio muutetaan ensin digitaaliseksi, joten kerrannaisetkin ovat kirkkaita. Yllättäen eräs miellyttävimmistä halvoista nauhakaikusimulaattoripolkimista, (Ibanez) Soundtank Echo Machine, on digitaalinen - eli rusketuskin on mallinnusta.
Seuraavat delayn sovellukset perustuvat ilmiölle, joka tunnetaan vaihevirheenä. Perusta on yksinkertainen: ajatellaan ääntä siniaaltona, jonka keskiviiva on vaikkapa 0 desibeliä. Sitten kopioidaan päälle toinen samanlainen siniaalto, jota siirretään puoli aallonpituutta eteenpäin; saadaan siniaallon pystypeilikuva. Nämä äänet neutraloivat toisensa, niiden summahan on nolla.
Phaser on varhaisen delayn sovellutus, poljinkokoinen vastine pyöriväkaiuttimiselle leslie-kaapille. Phaserin suhiseva ääni perustuu "doppler-ilmiöön", joka on tuttu vaikkapa vastaan tulevan auton äänestä; ensin ääni kohoaa äänenlähteen lähestyessä, sitten laskee äänen etääntyessä.
Flanger on jo monimutkaisempi laite ja vaatii delaylta multi-tap -toimintaa (viiveiden pituuden vaihtelua tietyn matemaattisen yhtälön mukaan). Flangerin toiminnan ymmärtää parhaiten, kun muistetaan, että sillä jäljitellään efektiä, joka syntyy kun samaa ääntä ajetaan yhtä aikaa kahdelta nauhurilta, mutta toisen nauhurin kelan reunaa kädellä jarruttaen.
Chorus on saman efektin hienostuneempi versio, alun perin nimeltään ADT eli Automatic Double-Tracking. Idea oli saada keinotekoisesti aikaan laulun tuplaukset, ettei vokalistin tarvinnut vaipua epätoivoon saadakseen kaksi identtistä laulusuoritusta nauhalle. Choruksessa kerrannaiset kiertelevät alkuperäisen ääniaineksen ympärillä saaden aikaan leveämmän soundin.
Lisää matemaattisia yhtälöitä
Octaver, harmonizer ja vaikkapa (Digitech) Whammy perustuvat puolestaan siihen matematiikkaan, että kun ääni kerran on hertsimäärältään jotakin, siitä saadaan matemaattisella yhtälöllä jokin toinen ääni. Oktaaverilla saadaan ylempää ja alempaa oktaavia, jäljemmillä laitteilla jo huomattavasti monimutkaisempia matemaattisia yhtälöitä.
Palikat lautaan
Kun efektejä ruvetaan ottamaan keikkakäyttöön, alkaa helposti syntyä maalenkkejä ym. hurinan lähteitä. Niiltä on kuitenkin verrattain helppo välttyä, kun tietää, mitä tekee. Simppelein torjuntakeino on ns. "tähtimaa", eli yksinkertaisuudessaan se, että kaikki palikat ovat johtoa pitkin mitaten yhtä kaukana virransyötöstä. Samoin kannattaa pitää kunnollinen hajurako muuntajiin, verkkojohtoihin ja muihin säteilijöihin. Monet vanhemmat pedaalit tunkevat kuonaa signaaliin myös sammuksissa ollessaan, mahdollisuuksien mukaan kannattaa (jos ja kun ongelmia ilmenee) harkita signaalitien katkaisua myös pedaalin ulostulosta, eikä vain sitä sisääntulevan signaalin valintaa.
Hienoin rakennelma on kunnollinen switchboardi, etäohjattu relesarja, jossa pedaalit tungetaan räkkiin piiloon ja lavalle tulee vain kytkinkisko. Käytännössä useimmille riittää kuitenkin pedaalilauta, johon pedaalit kiinnitetään vaikkapa pohjaan liimatuilla järeillä velcro-tarranauhoilla, reikäpeltinauhalla tai millä milloinkin. Volyymi- ja Wah-polkimien servo-ohjattuja räkkiversioita on kumminkin harvalla, että jotkin pedaalit joutuu useimmiten kumminkin tuomaan lavalle. Sitä paitsi räkin sisällä olevien polkimien potikoita on paha ruuvailla keikan aikana.
Pedaalien järjestystä laudassa kannattaa miettiä. Usein kuulee suositeltavan "säröt-wahit-kaiut" -järjestystä, mutta esimerkiksi (Dunlop) Cry-Baby -wah on hämmästyttävän erilainen ennen ja jälkeen säröjen ja eräät digitaalikaiut (Ibanez Echomachine) puolestaan eivät millään hyväksy säröpolkimen nostattamaa impedanssia. Kannattaa myös kokeilla, missä järjestyksessä eri säröt parhaiten tukevat toisiaan - onhan kiva voida boostata komppisäröön vähän lisää luonnetta tallaamalla toinen säröpoljin (tai parikin) päälle.
Hauskaa kokeilua. Lisäyksiä, korjauksia ja tarkennuksia otetaan mielellään threadin jatkoksi. Envelope filterit ja jos mitkä vermeet jäivät ihan käsittelemättä...
Kivi
Follow your instinct - it usually takes you home... |  mekkis
01.05.2003 15:07:07 | |
|
Mitä hintaluokkaa noi effektit yleensä on? Ei ole itsellä mitään käsitystä. Mikä on sellasen suht hyvän mutta halvan taso..? |  esko
02.05.2003 16:14:44 | |
|
noita efektejä saa ihan hyviä alle parin sadan. Mm.Bossilla on mun mielest ihan hyviä efektejä siinä 100euron tienoilla. Jos haluut jotakin multiefektiä, niin Zoom 505II, jos et odota multiefektiltä hirveesti. Siinä Zoomin 505II:ssä on mukana viritysmittari. Omistan kyseisen zoomin efektin, ja kyllä siitä muutama hyvä efekti löytyy. Maksaa pahimmillaan jotakin 125 euroo. | |
Ja paljon halvemmallakin saa käytettynä. | mekkis
04.05.2003 17:19:48 | |
|
Oon jo useaan otteeseen lukenut tuon edellä olevan esittelyn effekteistä muttei oikein aukea. Liikaa vaikeita termejä sun muuta. Onkohan mahdollisesti missään yksinkertaisempaa selitystä? Niin ja mikä on toi multiefekti?
Ja onko jotain muuta paikkaa kuin musaliikkeet mistä noita uusia/käytettyjä kannattaa kysellä? | |
Onkohan mahdollisesti missään yksinkertaisempaa selitystä?
No tuosta jos yksinkertaistetaan vielä, niin joudutaan menemään ääninäytteisiin. Niitä löytyy esimerkiksi tuolta:
http://www.tonefrenzy.com/2/5gear.htm
Niin ja mikä on toi multiefekti?
Laite, jossa on useampi erilainen efekti yksiin kuoriin pakattuna.
Ja onko jotain muuta paikkaa kuin musaliikkeet mistä noita uusia/käytettyjä kannattaa kysellä?
Keltainen Pörssi, Muusikoiden.netin Tori, uutisryhmät, osto- ja myyntiliikkeet, panttilainaamot, kirpputoritkin joskus. | |
onko käytettyihin efekteihin luottamista? sais halvemmalla, mut laatu vaa mietityttää. itteäni kiinnostais wah-wah ja ajattelin mennä tänään kokeilee kauppaan semmosta.
~Ensi kerralla, Ikaros lentää yöllä~ J. Tervo | Jabe
06.06.2003 14:55:25 | |
|
onko käytettyihin efekteihin luottamista?
Käytetyn ostamisessa on tietty aina riskinsä. Itse olen kuitenkin ostanut montakin kitaraefektiä käytettynä, ja pääsääntöisesti hyvin kokemuksin. Pedaalimalliset efektit ovat melko yksinkertaisia, luotettavia, ja tarvittessa helposti korjattavia.
itteäni kiinnostais wah-wah
Wahissa on potentiometri, joka on kuluva osa - se ei kestä ikuisesti. Käytettyä ostaessa kannattaa ainakin kuunnella, toimiiko wah ilman ylimääräisiä rohinoita, ja mahdollisuuksien mukaan selvittää, voiko potentiometrin tarvittaessa vaihtaa/vaihdattaa kohtuukustannuksin. Useinmiten voi. | |
Wahissa on potentiometri, joka on kuluva osa - se ei kestä ikuisesti.
Eikös morleyn wahheissa ole junkunlainen valokenno systeemi? Ainakaan potikkaa siellä ei oo... | |
Morleyllä on osassa wahipedaaleistaan optinen "käyttöliittymä", mikä eliminoi niistä normaali-potikka-waheihin ajan (ja käyttämättömyyden) myötä ilmestyvät rahinat. (Ei kellään olis Bad Horsie Contouria myynnissä?? ;)
Seuraava koskee pedaalimallin efektejä, räkkiin en sotkeudu niin kauan kun itsellä ei ole varaa moiseen... (nyyh)
Efektien järjestyksestä sen verran, että wahia suosittelen ehdottomasti ihan signaalin alkuun ENNEN säröpedaaleita. Makuasia, juu, mutta säröytyneen signaalin wahittaminen tuottaa mielestäni perin kummallisia ääniä...
Aikaefektit (kaiut ja delayt, myös chorus) kannattaa käyttää myös efektiloopissa, ja vasta kuulemansa perusteella valita, sijoittaako ne signaaliin vai fx-looppiin.
Visit http://www.helionprog.com | |
Sattuisiko kellään olemaan mitään hyväksi havaittua kombinaatiota mainittuun Zoom 505II:n?
Kannattaa muuten ostaa Zoom505II:n myös pedaali, sillä se moninkertaistaa mahdollisuudet ja on painonsa arvoinen kuparipiuhaa... | |
huuto.net:sta kannattaa kans katella. Ostin sieltä aikoinaan tollasen zoomin ja makso muistaakseni 40euroa. Samalla laitteella pelleilen vieläkin. Välttää ihan hyvin mulle toistaseks. Ehkä sit joskus isona ja rikkaana vois alkaa sijoittaa parempaan, eka ois kuiteski varmaa tärkeempää opetella soittamaan kunnolla. | |
Tuo Zoomin 505 on aika yleinen kyllä, nytkin tais www.huuto.net issä olla parikin kaupan. |  Fortune
18.05.2004 22:29:20 (muokattu 18.05.2004 22:29:51) | |
|
Tuo Zoomin 505 on aika yleinen kyllä, nytkin tais www.huuto.net issä olla parikin kaupan.
Tänään miksasin bändiä, jossa molemmilla kitaristeilla oli moiset.
Ei kyllä naurattanut. |  Strutsi
02.06.2004 20:18:19 (muokattu 02.06.2004 20:20:45) | |
|
niin ja sitten vielä...
Kuinka paljon on vahvistimella vaikutusta
ääneen säröpedaalin kera?
Eli onko soundi sama kaikilla vahvistimilla,
jos käyttää säröpedaalia?
Mikä on paras säröpedaali 38W transistori-
vahvistimelle?
"I've gone where the hand of man has never set foot." |  kivi
09.06.2004 19:24:46 | |
|
niin ja sitten vielä...
Kuinka paljon on vahvistimella vaikutusta
ääneen säröpedaalin kera?
Eli onko soundi sama kaikilla vahvistimilla,
jos käyttää säröpedaalia?
Ei suinkaan o sama. Mallintavat säröt (löytyy mm Line6:lta, Digitechiltä ja halpaversiona Behringeriltä) ovat lähinnä vahvistimesta riippumattomia, ja kuulostavat siis eniten samalta joka paikassa. Overdrive-säröt ovat sitten toinen ääripää, ne eivät ehkä toimi ollenkaan, ellei kaverina oo hyväsointinen putkivahvistin.
Mikä on paras säröpedaali 38W transistori-
vahvistimelle?
Joku hyvä Distortion, tai sitten joku Metal- niminen purkki, jos hevisointia kaipaa. Ja mallintavat tietysti.
Ja kirjoitus oli pitkä, koska tää on FAQ. FAQ-ketjun tehtävä on vastata mahdollisimman moneen yleiseen kysymykseen kerralla. | hessurf
16.06.2004 11:17:21 (muokattu 16.06.2004 11:17:44) | |
|
Itse ostin Harley Bentonin wahwah-pedaalin, joka makso 40€. Oisin ostanu tuon Cry Babyn mutta oli niin kiire saada wahwah että päätin ostaa harlin. Mutta kyllä silläki soittelee. Mutta kyllähän noita wahwah-pedaaleja saa alle 100€ reippaasti. Cry Baby maksaa jotain 80€. | Dr. Muff
15.07.2004 09:01:43 (muokattu 15.07.2004 09:01:59) | |
|
Efektien järjestyksestä sen verran, että wahia suosittelen ehdottomasti ihan signaalin alkuun ENNEN säröpedaaleita. Makuasia, juu, mutta säröytyneen signaalin wahittaminen tuottaa mielestäni perin kummallisia ääniä....
Minä suosittelen kokeilemaan. Germanium-fuzzit ei välttämättä tykkää olla wahin jälkeen, vaan ensimmäisenä ketjussa. Ja wahi toimii oikein hauskasti fuzzin jälkeen. Kokeilkaa!
I Smell Urine | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
