| Aihe: Kaiutin Richard Allan B12T | 1 |
|---|
|
Haluaisin tietää, kuinka ylös herzeissä päästään Richard Allan -kaiuttimella B12T.
Taajuusvasteen tiedän, mutta vaikea lukea noita tehtaan antamia taulukoita. |  iec
17.04.2024 12:40:48 (muokattu 17.04.2024 12:53:53) | |
|
Esmojii: Haluaisin tietää, kuinka ylös herzeissä päästään Richard Allan -kaiuttimella B12T.
Taajuusvasteen tiedän, mutta vaikea lukea noita tehtaan antamia taulukoita.
Sinulla on varmasti kymmenen kertaa helpompaa kuin meillä muilla, joilla ei ole edes niitä tehtaan antamia taulukoita ;) Ei löydy ainakaan googlella kovin helposti. Jospa laittaisit vaikka oman profiilisi kuviin tietoja tuosta kaiuttimesta tai sitten tekstimuodossa tähän keskusteluun, niin sitten tiedetään paremmin.
EDIT: Jos ei ole mitään kunnon käppyröitä, voi sen kajarin kokeilla mitata jossain ulkosalla. Silloin pitää olla tietenkin jokin mittamikrofoni ja softat ja muut. Jos tutkii sitä kuinka korkealle kyseinen kaiutin toistaa, ei liene niin hirmu tarkkaa minkä kokoisessa kotelossa sen mittaa. Tuossa jotain tietoa mittaamisesta: https://www.admess.de/tl_files/adme … udspeaker%20EA%20Measurements-1.pdf
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | |
12" elementti saattaa mennä kilohertseihin mutta luultavasti vain muutamaan. Magneettimikki on samalla tavalla rajoitteinen, parin kHz:n jälkeen vaste putoaa kuulumattomiin.
Miksi tieto on tärkeä? Vasta elementin vaste kotelossa on mielestäni merkittävä juttu. |  basisti1971
18.04.2024 09:48:41 (muokattu 18.04.2024 09:49:11) | |
|
Moi.
iec: Sinulla on varmasti kymmenen kertaa helpompaa kuin meillä muilla, joilla ei ole edes niitä tehtaan antamia taulukoita ;)
^Tämä.
Mitä varsinaiseen kysymykseen tulee, yleisesti tuohon aikaan julkaistuista kaiutinelementtien parametereistä ei pääsääntöisesti pysty käyttökelpoista taajuusvastetta korkeampien taajuuksien kantilta märittelemään.
Eikä löydy aina nykyisistäkään.
Vaikken itsekään tuosta elementistä tietoja löytänyt, kaiuttimen merkistä pätellen arvaan että kysymyksessä haetaan käyttökelpoista jakotaajuutta wintagehenkiseen HiFi-/PA-käyttöön?
Tldr:
Suuripinta-alaisen kartiokaiuttimen korkeiden äänien toistokykyvyn käyttökelpoisuutta on mittaamatta hankala määritellä, ja käyttötarkoituksella on suuri vaikutus siihen kuinka merkittävätuo suure se on.
Jos "jääpiikistä" ei piittaa tai käyttää beamblockeria, voi käyttää huoleti kokoaluekaiuttimena instrumenttikäytössä.
Jos käyttää yläpää-/keskialuekaiuttimen kanssa, ~1200~1600Hz voisi olla lähtökohta jakotaajuudelle.
Jaon jyrkkyydestä toki riippuen.
Mikä tahansa kartiokaiutin toistaa kyllä moottorin pituusakselin suuntaisesti jollain äänenpaineella (ja hyötysuhteella) ~10~20000Hz ellei taajuustoistoa ole rakenteellisesti tavalla tai toisella, tarkoituksella tai tahattomasti rajoitettu.
Taajuusvasteen (joko taulukosta kaivetun tai mitatun) f -3 pisteistä voi määritellä maksimi taajuusalueen jolla kikkailematta voidaan toimia.
Jakosuodinta käytettäessä yrkkisääntönä jakotaajuuden on oltava alapääelementeillä vähintään ~oktaavin alle f -3 pisteen, oktaavin yli yläpääelementeillä.
Mahdollisilla keskiäänielementeillä pitää optimitilanteessa tietenkin niistää oktaavi kummastakin päästä.
Kartiokaiuttimen korkeiden äänien toisto alkaa useammastakin syystä kapenemaan kun aallonpituus laskee kaiuttimen kartion tehollisia mittoja pienemmäksi.
f = (2 * c) / (n * D)
jossa:
f= taajuus jolla säteilykenttä alkaa kapenemaan (Hz)
c= äänen nopeus (m/s)
n= Pii
D= kaiutinelementin kartion TEHOLLINEN halkaisija (metreinä).
Arvauksena jälleen (koska ainoa itseltä löytyvä Richard Allan on 15" eikä netistä löytyvissä spekseissäkään juuri tehollisia mittoja ole mainittu), tuon sun 12" elementin kartion tehollinen halkaisija on luokkaa 11", eli taajuus jolla säteilykenttä alkaa kapenemaan on noin 800Hz.
Sinänsä tuuma/sentti sinne tänne ei juurikaan vaikuta, käytännön sovellutuksissa liki poikkeuksetta riittää kun taajuus saadaan haarukoitua muutaman sadan hertsin sisään.
Ko. kaava antaa turhan pessimistisen kuvan kartiokaiuttimien suuntaavuudesta, eikä välttämättä vastaa todellista kuuntelutilannetta, joten pääsääntöisesti käytetään suunnitteluperusteena kaiutinelementin tehollisen halkaisijan ja äänen aallonpituuden suhdetta.
Tuolloin taajuus jolla säteilykenttä alkaa tuntuvasti kapenemaan on ~1200Hz.
Eli aallonpituus on tuolla taajuudella sama kuin tehollinen halkaisija.
Tuplat tuosta eli 2400Hz alkaa "jääpiikki" tuntuvasti kuulumaan.
Jääpiikkiä voi toki näppärästi vielä lisätä ja äänikuvaa muutoinkin sotkea laittamalla 2 elementtiä rinnakkain ;).
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
