Muusikoiden.net
10.06.2024
 

Etusivulle
JäsenetKirjaudu sisäänOma sivuPikaviestitRekisteröidyHakuOnline
Palaute

Jäsenkuvaus: esprit de corps (#66906)

Rekisteröitynyt:27.01.2007
Viim. kirjautunut:29.06.2018
Viim. aktiivinen:19.08.2018 11:30   (5vuotta, 296vrk, 14h, ja 27min sitten)
 
Avatar:
 
Kuvaus:Olen nyt jo kaksi minuuttia halunnut hypätä Finnairin lentokoneesta laskuvarjolla Pariisin esikaupungin yllä. En osaa selittää sitä, niin kuin en osaa selittää pimeää energiaa tai kvanttimekaniikkaakaan. Jotkut asiat vain ovat, kuten muovikukat parvekkeella tai hammaskiven poiston tuskallisuus.

Toisinaan kuvittelen maailman elävän, katsovan minua kuin patsasta. En tiedä, ollako elossa vai vain toimintakykyinen. Hiljainen vastatuuli osuu päin mereen valuvaa jäälohkaretta Pohjoisnavan kesäauringossa, mitä siitäkin pitäisi ajatella? Tarvitsen vastauksia yhtä paljon kuin käärme tarvitsee häntää; kutsun ainoastaan leppäkerttuja katsomaan, kun pelaan pasianssia, jonka jälkeen tuijotan hämärään asti Sikstuksen kappelin kattomaalausta vanhasta historiankirjasta ja pohdin kuumeisesti, kuinka paljon me teemme yksinäisyytemme eteen. Sillä vain yksinäisyys piirtää äänettömällä siveltimellä yhteyksiä, joita emme koskaan muuten näkisi.

Olen kuin valokatkaisija, sulaketaulu tai patterin termostaatti; hyödyllinen niin kauan kuin joku on kotona. Kirjoitan sanoja kuvitellen, että ne ovat minun sanojani, vaikka tästä ei ole kukaan koskaan antanut mitään varmuutta. Liikun öisin hiljaisin askelin, sillä pelkään seinien heräävän.

Olen kuunnellut tietokoneen hurinaa enemmän kuin isäni koko elämänsä aikana, soittanut kitaraa kuolleen pappani maalaaman taulun alla ja käynyt Lappeenrannassa. Onko minulla enää mitään saavutettavaa, paitsi vetää 50 kilometrin murtomaahiihtolenkkejä? Ehkä ei, mutta yritän silti pyydystää kultaisia lentokaloja unissani Andien vuoristossa, jossa tapan jokaisen konkistadorin nykyaikaisella konekiväärilläni viimeiseen mieheen.

Tällä kirjoituksella ei ole mitään merkitystä, mutta jos luit tähän asti, mitä merkitystä on sinun elämälläsi?

Oikeasti olen positiivinen ihminen ja haluan sanoa vain, että musiikki on pääsääntöisesti paskaa, ullakolla ei asu mörköjä ja ruumiinavausraporttiasi et koskaan pääse lukemaan. Nauti tästä, sillä jopa Paavo Nurmi on kuollut, vaikka yritti kauan juosta karkuun kuolemaa.

Laitetaan Cheekia soimaan ja vedetään sokka irti.

9.5.2013

esprit de corps
 
Allekirjoitus: