Tuomas Toivonen: Ihmeellinen Äänilaite ja luomisen prosessi

02.03.2002 — Ihmeellinen Äänilaite on turkulainen yhtye, jonka ovat perustaneet rumpali Matti Koskinen, laulava basisti Juhani Paaso ja kitaristi Jani Salonen keväällä 1999 Raunistulan kaupunginosassa. Hieman myöhemmin yhtyeeseen saatiin mukaan kosketinsoittaja Jaakko Toivonen, minkä jälkeen pojat ovat harjoitelleet ja konsertoineet kokoonpanomuutoksitta tähän päivään saakka. Enemmän tai vähemmän tiiviisti, minkä aikana he ovat ehtineet julkaisemaan omaa musiikkiaan yhteensä yksitoista kappaletta neljän omakustanteellisen verran. Jokaisella niistä he jaksavat entistä kompromissittomammin ja kylmäpäisemmin rikkoa muoto-opin kahleita ja ylittää genre-tietoisten pystyttämiä raja-aitoja. Uutta musiikkia tuntuu satavan taivaalta niskaan kaiken aikaa, eikä inspiraation ehtymisestä ole pelkoa tipan vertaa. Ideaaliyleisöstä bändin keulahahmo Paaso tilittää, että 'tämä ei ole mitään feikkiä, ollaan mitä ollaan, ja imartelu vain sokaisee eli kehut vain kehuina'. Erikseen Jaakon täydentämänä, ettei 'yleisön reaktiolla ole periaatteessa mitään väliä'. Päätin jututtaa näitä valtavirran mediasirkusta vierastavia poikia musiikinteon ja soittamisen saloista kiinnostuttuani heidän viimeisimmästä julkaisusta nimeltä Viiltohaavat. Tein haastattelun Turussa kahdessa erässä kolmen hektisen päivän aikana. Ensimmäisen sarjakuvamaailman tupakansavuisessa keitaassa Cosmic Cafessa keskellä iltapäivällä heränneitä rock-zombeja. Toisen Shadow Clubilla, jossa he soittivat nuorten underground-taiteilijoiden järjestämän, bändin laulajan mukaan nimetyn Paaso Gaala-iltaman pääesiintyjänä länsirannikon keväisesti hehkuvassa yössä.

"Kaikki lähti Nirvanasta, se oli se juttu, kun alkoi soitto kiinnostamaan ja tässä ollaan", Paaso kertoo ja lisää vaikutteitaan enemmän "NIN, Tool, Perfect Circle, Deftones..ja niin Oasis ja Red Hot Chili Peppers toki". Kova metallista rytinää, jonka vastapainoksi kitaristi Jani ja rumpali Masa latelevat litanian nimekkäitä jazzin ja nyky-fuusion kärkinimiä sekä jotain muutakin.

Jani: "Al DiMeola, Steve Vai ja "indie, 80-luvun stadionhevi laulajana on mulla on tosin vahva iskelmätausta
Masa: "Michael Becker, Miles Davis, Herbie Hancock Steely Dan

Jaakko ilmoittaa pienessä tokkurassa vaikutteikseen viisi minuuttia ennen Shadow Clubin keikan alkamista "hevi, reggae, psykedeelinen rock, new age, techno, trance ja nyt mä olen alkanut kuuntelemaan soft rockia ja afrikkalaista rytmimusiikkia, johon hän vaatimattomuuttaan lisää klassisen musiikin "tärkeäksi vaikutteeksi soittoteknisesti.

"Vaikutteet on tärkeitä, ja ne sysää harjoittelemaan, ja kaikki kertovat niiden rikastavan musiikkia, ja sallivat niiden kuuluvan heidän soitostaan. Samaan vetoon Jani kertoo vaikutteiden myös kahlitsevan monia muita nuoria yhtyeitä. Niihin kun tartutaan kuin olki nuoraan ja "kopsataan minkä keretään. He kertovat musiikkinsa lähtevän sattumanvaraisesti "kuin yhdestä persoonasta, ja korostavat kovaa "bändi-identiteettiään, veljeyttään. "Hymy ja "mukautuvat personaallisuudet ovat heidän mukaansa edellytykset kemialle, joka tekee mahdolliseksi toimivan luomisprosessin. "Kaveruus on meillä olennaista. Ja tähän bändiin ei tulla ihan noin vain jonkun toisen tilalle - ei sellasesta tässä bändissä tulisi yhtään mitään. He kertovat vuonna 2001 julkaisemansa Studio Live levyn kärsineen jäsenten henkilökohtaisesta elämästä tulleista jännitteistä. "Negatiivinen jännite kuului soitosta, jonka suurimmaksi heikkoudeksi he mainitsevat tasapainottomuuden ja huolimattoman tuotannon.

Soittokokemus ja tausta musiikkona vaihtelee. Paaso kertoo aloittaneensa basson ja kitaran varressa 90-luvun alussa kuten Masakin. Ihmeellinen Äänilaite on hänen ensimmäinen bändi koskaan. "Emmä tiedosta sitä soittamista niin paljon, hän toteaa omasta tekemisestään ja ottaa hörpyn tuopistaan mukautuen kahvilan seesteiseen humuun. Hän kuvailee musiikin ja sanoituksen sekä laulun kokonaisuutta erottamattomaksi, prosessina hyvin intuitiiviseksi. Säveltäminen on hänelle samaa kuin puhuminen ekstrovertille. Kaikki soittamaan oppiminen on kulkenut hänellä pitkälti käsi kädessä kappaleiden tekemisen kanssa. Masa kertoo suhtautumisensa soittamiseen vakavoituneen asteittain nuoruuden alkuhuuman jälkeen ja korostaa kovan treenaamisen merkitystä rumpalille. Masalle intuitiivisuus on vain lähinnä tavoite, kun idea löydetään, se on kulminaatiopiste, sitten aletaan treenaamaan. Biisinteossa hän kertoo osallistuvansa lähinnä sanoittamiseen ja kuvailee prosessia kuin vesivärimaalaamista, "kun tulee inspis ja idea natsaa, mä laitan sen paperille. Ei sitä tarvitse mitenkään hioa. Toisaalta niin kuin Jani ja Jaakko, mulla on vähän sellainen tuottajan rooli.

Jani kertaa taustaansa: "Oon soittanut kitaraa kymmenisen vuotta ja laulanut koko elämänja sanoo treenaamisen olevan hänelle hyvin tärkeää sekä painottaa keskittyvänsä biisinteossa lähinnä kokonaisuuden eheyteen. "Ideaa hiotaan suunnitelmallisesti rivi kerrallaan ja varovaisesti. Visio pitää olla sataprosenttinen. Mä olen enemmän sellainen äänimaiseman rakentaja, hän pohtii leukaansa hieroen täysi kahvikuppi pöydällä. Muut rupattelevat hiljaa keskenään samaan aikaan oluttuoppejaan tyhjentäessään. "Mä olen joka tapauksessa hyvin tunnepitoinen. Toisaalta mä tiedostan muodot, koska mulla on klassinen tausta. Jaakko on kuitenkin se, joka tekee sen niin sanotun viimeisen silauksen ja sillä on ehdottomasti klassisin lähestymistapa. Löydän Jaakon pari päivää myöhemmin klubin hämärästä nurkkauksesta. Hän sanoo "jammailun olevan kaikkein tärkeintä, koska niistä tulee ne ideat. Soittoaan hän pitää täysin intuitiivisena, vaikka kertookin "erottavansa melodian ja rytmin. "Mä vastaan kokonaisuudesta. Mä organisoin systeemit ja tarkkailen personallisuuksia etäisesti. Mä keskityn rakentamaan äänimaisemaa. Pitää olla selkeyttä mutta toisaalta myös ripauksittain sellaista särmää. Mä olen varmaan sellainen perfektionisti.

Muut painottavat kahvilassa yhteen ääneen, että on tärkeää pystyä kuvailemaan ajatuksiaan ja neuvoa toista. "Käskyttäminen ja juttujen puhtaaksikirjoittaminen itsekseen ei toimi. Kommunikointi on tärkeää. Ideoita ei voi pakottaa vaan ne välitetään. Sellainen taito opitaan. Harjoittelu on sellaista sopimista asioista. Toisaalta suoruuskin on tärkeää. Harjoitellessa pitää olla suunnitelmallisuutta ja kurinalaisuutta teknisesti. Kaikilla pitää olla joka tapauksessa vapaat kädet tekemiseen. "Meillä syntyy kaikki ideat vapaasti, ihan itsestään soittamisen ohessa. Niin se menee..

Sanat konkretisoituvat, kun katselen heidän treenaamistaan aamulla ennen juttutuokiotamme. Kappale kappaleelta he kaahavat käpi biisilistaa, jonka on tehty kahden päivän kuluttua järjestettävään gaalaan. Toisen yhtyeen jäsenet odottavat jo vuoronsa alkamista soittotiloissa, mutta ilmapiiri pienessä huoneessa on iloisen kaaottinen. Paaso huikkaa tyhjäksi aurinkoisen kevätaamun neljättä kaljaa ja kertaa uunituoreen, vielä julkaisemattoman, kappaleen kulkua itselleen. Masa ja Jani selvittävät osuuksiaan toisilleen, ja Jaakko taikoo syntetisaattoristaan kummallista hälyä virnuillen muille. Kappale ollaan tehty alle viikko sitten ja on määrä ensiesittää keikalla. Vielä jotain faattiseksi luonnehdittavaa keskustelua mutta pian alkaa taas soitto. Yksi kappale loppuu, ja kohta he paahtavat toista.

"Tietynlainen jännite on tärkeää. Liika harmonia ja järjestys jäsenten välillä olisi tuhoisaa, he kuvailevat roolejaan. "Vain lopputulos ratkaisee. Instrumenttien ja roolien rajat on meillä häilyviä. Paaso täydentää kuitenkin jokaisessa instrumentissa rajojen tulevan vastaan. "Basso tuo rytmiä, mutta laulut ja kitarat ovat toinen ääripää. Ne luovat melodian. Hän ei juuri äänimatoista piittaa. Biisit ratkaisevat. Masa sanoo kuitenkin rumpalina olevansa hieman kahlittu rooliinsa: "pitää olla perfektionismia oman tekemisensä suhteen. Jani sanoo myös pystyvänsä vaikuttamaan paljon jo sointuvalinnoillaan. "Toisaalta oikeiden ratkaisujen haku on sellaista löytämistä. Se ei ole niin pedanttista. Ratkaisujen haku on tiedostettua toimintaa lähinnä yksin kitaran ääressä. Bändisoitto on eri juttu. Silloin energia vie mukanaan.

Illan H-hetki alkaa lähestyä Shadow Clubilla. Olen jutellut Jaakon kanssa tovin ja odotan konsertin alkamista ensimmäisen yhtyeen lopetettua. Yleisö lainehtii hämärässä levottomasti, ja puheen hälinässä on lähes mahdotonta saada ääntänsä kuuluvaksi äänijäänteitään satuttamatta. Janoiset rockin ystävät sulloutuvat tiskille nestetankkaukseen. Intesiteetti kasvaa kuin saunassa. Gaalan juontajapari viihdyttää vielä hetken ja jakaa ensimmäisiä vuotuisia palkintopystejä kaupungin ansioituneimmille kulttuurimarginalisteille. Pian yleisö tiivistyy lavan lähelle. Katseet ankkuroituvat soittajiin, ja ensimmäiset soinnut iskuineen kajahtavat meitä kohti. Hämmästelen soiton ja sille osoitettujen aplodien vuorottelua, mutta pian, kolmen vartin kuluttua, kaikki on yhtäkkiä ohi. Yleisö hajaantuu tyytyväisenä. Jo pitkään vuoroansa odottaneet loppuillan jäähdyttelijät kantavat instrumenttejaan lavalle. Enää tunti valomerkkiin. Kohtaan bändin hetken kuluttua läheltä biljardipöytää, jossa keikan jälkeisillä talon tarjoamilla janoansa sammuttanut Masa yrittää pussittaa epätoivoisesti kasipalloa. Jatkamme keskustelua hetken vielä siinä, mutta pian olemme poistuneet Shadowista Humalistonkadun liikenteeseen Turun keskustaan, joka sykkii vielä pitkään aamuyön pikkutunneilla aamunsarastukseen saakka.

Paaso: 'Valot häikäs välillä niin ettei nähny yhtään mitään. Tilanne saadaan kuitenkin haltuun aina alun jännittämisen jälkeen.'
Masa: 'Aplodit ja palaute saa skarppaamaan.'
Jani: 'Sitä on soitolleen aika kriittinen ja siihen asennoituu aika teknisesti'
Masa: 'Mutta hommaan vaikuttaa ihmisten mieliala ja se kuinka sekaisin ne on.'
Jani: 'Yleisön aistii.'
Paaso: 'Yleisöön on pystyttävä hiukan samaistumaan. Tämä ei ole kuitenkaan mitään teatteria tai perseennuoleskelua. Ideaali yleisö luotaa myös bändin fiilistä.'
Jani: 'Yleisö on valikoivaa. Mulle se on kuitenkin yksi ja sama.'
Paaso: 'Tyyli ei ole tärkeää. Tosin tiettyä formaattia on, koska jollain tavalla samanhenkistä yleisöä löytyy aina.'

Kättelemme, ja kiitän haastattelusta. Lähden koikkimaan yöpuulle muutamaksi tunniksi. Muut jatkavat vielä pari tuntia Club Metropolissa. Huokaisen. Pian takaisin Vaasaan.

Tuomas Toivonen

» Kotisivut

Tulostettava versio ilman kuvia.