25.04.2024: The Väinämöinens - koulupoikien kitarayh...

Antti Hernesniemi Nuorten kitarabändin ohjelmistonluonti 1960-luvun Suomessa Kun sanomalehdet, radio ja televisio tuovat ajankohtaisohjelmissaan esille kuuluisuutta saaneiden suomalais-rokkareiden tai poppareiden, esim. HIM-yhtyeen tai Rasmuksen, tai Lordin menestystä maailmalla, on mielenkiintoista muistaa toisenlaisia aikoja. Tämä kaikki oli harvinaista suomalaisille muusikoille 1960-luvun puolivälissä. Kumpaakaan nimitystä rokkari, poppari - ei muuten vielä silloin yleisesti käytetty. Niinä aikoina syntyi monia nuorten yhtyeitä. Jotkut niistä jatkavat edelleen. Useimmat hajosivat erilaisiin jännityksiin muodostaakseen sitten uusia yhtyeitä. Kirjoittajan oma yhtye The Väinämöinens eli reilut kaksi intensiivistä nuorisoyhtyeen vuotta vv. 1964-1966. Jatkan tässä kirjoituksessani tämän kevään nykykulttuurin seminaarin kuluessa tekemääni esitelmää (Hernesniemi 2011) ja tutkiskelen, millainen ohjelmisto kitarayhtyeellemme muodostui noiden parin intensiivisen soittovuoden aikana. Euroopan maissa 1960-luvulla yleinen nuorison musiikkikulttuuri alkoi näyttäytyä minulle, Suomessa maalla asuvalle teini-ikäiselle nuorelle ja yhtyeen jäsenelle, silloin moni-ilmeisenä ja kiinnostavana tapahtumana. Silmillä oli nähtävää, ja korvilla varsinkin kuultavaa. Mitä tuosta ajasta on nyt, vuonna 2011, tavoitettavissa kun opiskelen täyttä päätä toisen ammattielämäni tarpeisiin Turussa ? Mikä siitä on abstraktia ja kokemuksen tallentamaa muistikuvaa ? Mikä on jäljellä dokumentteina: valokuvina, muistiinpanoina paperilapuilla, mikä kirjeinä, mikä äänitteinä ? Fyysinen dokumentti tönii muistin kuvia liikkeelle, muistikuvat panevat etsimään fyysisiä dokumentteja. Olin neljätoistavuotias, kun vuonna 1964 näin The Beatles-yhtyeen televisiossa. Meillä oli kylässä eräs opettajaperhe. He ja vanhempani eivät innostuneet yhtyeen soitosta. Mutta mitä tein minä ? Minä olin kuin transsissa. En ollut kokenut aikaisemmin sellaista innostusta jonkin musiikinkuuntelun yhteydessä. Jouduin vaivaantuneena kuuntelemaan noita aikuisten kielteisiä arvioita. Menin pettyneenä omaan kamariini omaa musiikkiaarrettani sisässäni hellien. Yleisradion lisäksi saattoi Suomen rannikkoalueilla kuulla ruotsalaista Radio Nordia. Se soitti päivittäin pop-kappaleita, niin kuin suosittuja kappaleita silloin alettiin kutsua. Myös Radio Luxemburg oli yksi radioasema, joka toimi pitkään nuorisomusiikin lähettäjänä. Minä sain haltuuni monen vuoden ajan ruotsalaisen Bild Journalen-lehden, sillä isäni toimi oppikoulun rehtorina ja tuo lehti tuli koulun kansliaan (Bild Journalen 1964). Olin onnenpoika, sillä lehden kautta saatoin lukea tuoreita juttuja englantilais-, amerikkalais- ja ruotsalaisyhtyeistä. Lopulta tunsin nimeltä kymmeniä esiintyjiä ja yhtyeitä joka maasta. Myös englannin- ja ruotsintaitoni parani. En oikein ollut kiinnostunut täkäläisestä Suosikki-lehdestä. Sen tyyli vaikutti jotenkin lainatulta. Sen toimittajat eivät vastanneet minun makuani noina vuosina. Mistä taidot, mistä soittimet ? Yhtyesoittajalla pitäisi olla tiettyjä ominaisuuksia. Hänen pitää olla tietyssä määrin omaehtoinen ja tietyssä määrin yksilöllinen. Yhtye muodostaa oman ryhmänsä. Sillä voi olla tavoitteita ja toimintoja, jotka ovat salaisia ja joita ei heti kerrota kenelle vain. Tässähän ollaan ponnistamassa suureen maailmaan ! Soittajana yhtyesoitto piti aloittaa taitojen suhteen aloittaa melkein tyhjästä. Sähkökitarat (Marshall 1985) hankittiin siten että pojat tekivät kitarat itse. Soolokitaristi Markulla oli sähkötyölaitteet isänsä työpaikan kautta käytössä. Se auttoi sähköteknisissä ongelmissa. Laulaja ja rytmikitaristi Markulla oli itse tehty lankku ja basisti Jarmolla samoin itse tehty bassokitara. Itse olin kerran saanut rumpuopetusta naapurin nuorelta mieheltä. Tiesin miltä rummut näyttävät ja miten niitä lyödään. Pianotunneilla käynnit olivat antaneet aika hyvän perustan musiikilliseen oppimiseen. Mutta mistä rummut ? Ne ovat kalliita ! Tässä auttoi minun isäni työpaikka - oppikoulu. Sain otetuksi käyttööni vanhan toimivan tamburiinin. Siitä tulisi virvelirumpu pienillä järjestelyillä. Piti saada sille jalka. Se taivutettiin mustasta metalliputkesta ja tehtiin vähän mutteriruuviliitoksia. Lautasen sain vanhasta torvisoittokunnan lautasesta. Bassorummuksi sain ilokseni myös vanhan soittokunnan ison ja aika raskaan rummun. Sen etukalvoon teimme tekstin The Väinämöinens. Oppeja ja instrumentteja eri puolilta Ruovedellä soitin lähinnä rumpuja ja lauloin bändissämme. Mutta välillä sitä reissasi yksin eri puolilla maata. Ja bändiä ei voinut ottaa mukaan muualle. - Isäni toi Neuvostoliitosta Leningradista minulle yllätyslahjana kitaran v. 1965 - olin silloin soittanut vajaan vuoden bändissämme. Miksi hän teki sen ? Nyt jälkikäteen ajatellen joku on varmaan ehdottanut sitä hänelle. Kitaran lisäksi hän toi myös Ludwig van Beethovenin pianosonaatteja sisältävän LP:n ja Pjotr Tshaikovskin sävellyksiä kaksi levyä: viidennen ja kuudennen sinfonian. Tuo paketti oli todellinen huippujuttu minulle. Sen johdosta annan isälleni keljuja juttuja anteeksi. Minulla oli joitakin varhaisia trubaduurikokemuksia kotikunnan ulkopuolella. Soitin jo täyttä häkää mm. Teinien valtakunnallisella koulutusleirillä Punkaharjulla kesällä 1966. Tunsin olevani sekä kitarayhtyeen laulajarumpali että myös laulava skittapoika (skitta = kitara). Huomasin että yksin soittaessani voin luoda koko esityksen täysin omilla ehdoillani. Se sopi minulle hyvin. Tutustumista soittopaikkoihin ja muiden yhtyeiden soiton tarkkailua Otan esille muutamia paikkoja, joissa juuri ripille päässeenä suoritin muiden kitarayhtyeiden kuunteluja, havainnointia ja muutaman sanan haastattelujakin. Noista nimistä käyvät selville yhtyeiden tyypilliset nimenmuodostuksen tavat ja paikat missä yleensä kitarabändit esiintyivät. Helsinkiläinen laulaja Robin kävi yhtyeineen Kannuksessa Jokipaviljongilla kesällä 1965. Tamperelainen yhtye Rale and the Matthews kävi Ruoveden VPK:lla vuonna 1966. Helsinkiläinen yhtye Cay and the Scaffolds kävi samassa paikassa samana vuonna. Myös helsinkiläinen yhtye, jonka nimeä en muista, mutta jossa mm. soittivat silloin tunnetut muusikot Timo Lindström ja Hasse Walli, kävi Ruovedellä Urheilutalolla myös vuonna 1966. (VPK:n lava sijaitsi tuolloin parin sadan metrin päässä kodistani). The Väinämöinens-yhtyeen ohjelmisto Sitä halusi innokkaana soittajana oppia paljon ja nopeasti. Siksi piti kuulla paljon musiikkia. Imitoida ja muokata kuulemaansa. Tämä oli suullisen perinteen - oral tradition - oppimista käytännössä (Lilliestamm 1995). Mitä lauluja esittäisimme yhtyeessä ? Taidot eivät riittäisi vaikeisiin lauluihin, joissa joko melodiat, stemmat tai soitinosuudet olisivat liian hankalat. Aloitetaan helpoista ! Niitä olivat yksinkertaiset kappaleet, jopa Jänis istuu maassa. Se pudotettiin nopeasti pois ohjelmistosta, kun päästiin kiinni oikeaan rhytm&bluesiin - pohjoisamerikkalaiseen blues-pohjaiseen sähkökitaroin soitettuun musiikkiin, niin kuin sitten radiosta jo aloimme kuulla - mm. Markku Veijalaisen maanantaisin tulleesta ohjelmasta tai luimme lehdistä (lehti oli esimerkiksi ruotsalainen Bild Journalen). Veijalainen oli meidän suomalaisten Alan Freed, joka pari vuotta oli ainut ja suosittu beat- ja rock-musiikin esittelijä Suomessa. Freed oli radiotoimittaja ja hän lanseerasi rock &roll-käsitteen sille mustien amerikkalaisten luomalle rytmimusiikille, joka alkoi kiinnostaa suuria joukkoja Yhdysvalloissa 1950-luvun alussa (Brolinson 1994). Yhtyeemme ohjelmisto koostui lopulta noin kolmestakymmenestä kappaleesta. Niin kutsuttuja cover-lauluja eli toisten bändien alunperin esittämiä kappaleita oli meillä eniten. Suomalaisista kansanlauluista oli mukana instrumentaaliversiona Emma. Sen esitti The Sounds, neljän uusimaalaisnuoren muodostama yhtye. Levystä tuli hyvin suosittu myös ulkomailla (Nyberg 1984). Ruotsalaisten bändien kappaleista osasin kyllä laulaa mm. Tages-yhtyeen All I want is my babe (Arviddson 1985). Sen sanat opin monien muiden laulujen ohella ruotsalaiselta soittokaveriltani Uffelta, Ulf Nilssonilta elo-syyskuussa 1966. Tuota laulua emme kuitenkaan jostain syystä ottaneet vakio-ohjelmistoomme. Tanskalainen yhtye Sir Henry and His Butlers tuli tunnetuksi ja suosituksi yksinkertaisella mutta tarttuvalla Lets go-kappaleellaan vuonna 1964. Sen rytmistä alkuosaa kuulee usein nykyäänkin urheilukilpailuiden aikana, kun katsojat alkavat lyödä tuota rytmiä (x = käsitaputus) : x x xxx xxxx xx ... x x xxx xxxx xx jne. Samoin Suomessa tuli suosituksi myös tanskalaisten nuorten soittajien yhtye The Lollipops. Heidän kappaleensa Do you know how much I love you ja I will stay by your side kuuluivat myös meidän kappalevalikoimaamme. Saksalaisista kappaleista minulla oli nuotteja erilaisista twisteistä, mm. Twist twist. Saksankielinen laulu ei kuitenkaan tuntunut sopivan bändimme imagoon. (Geh nich vorbei ja Die Liebe zu dir olivat laulut minun ensimmäisellä omistamallani single-levylläni. Ne esitti Rex Gildo-niminen saksalainen mieslaulaja. Levy tuli minulle hyvin läheiseksi). Sitä vastoin esitimme erään italialaisen laulun, Siw Malmqvistin tunnetuksi tekemän Amore scusami-kappaleen. The Beatles-yhtyeen kappaleita soitimme useita. Tietysti ! Niitä olivat mm. All my loving, And I love her, She loves you, I shouldnt know better ja A hard days night. Muiden englantilaisten yhtyeiden ohjelmistoista soitimme mm. Rollareiden (The Rolling Stones) kappaleen Heart of Stone. Samoin heidän kappaleensa If you need me. Siinä soitin myös huuliharppua. Suomessa vuosia kierrellyt englantilainen The Renegades vaikutti usean suomalaisyhtyeen ohjelmistoon. Heiltä soitimme mm. kappaleet Cadillac, Bad bad baby ja Seven Golden Daffodils. Tämän yhtyeen näin itsekin v. 1965 Aitoon Kirkastusjuhlilla. (Asuimme Aitoossa koko perhe vuosina 1953-1956). Kaikkien 1960-luvun kitarabändien tapaan me esitimme pohjoisamerikkalaisen Chuck Berryn kappaleita. Niitä olivat meillä Around and around, jonka esitys meillä perustui rollareiden EP-levyllä julkaistuun versioon. Memphis Tennessee-kappeleesta meillä oli nuotit samoin hänen Roll over Beethoven-kappaleestaan. Beatlesien erinomaisesti esittämän Long Tall Sallyn soitimme myös. Ensimmäinen blues-kappale, jonka lauloin oli Stormy Monday. Trubaduuri-harjoittelua ja varhaista ohjelmistoa Olin hakeutunut elokuvateatteri Bio-Bion edessä olevalle aukiolle Helsingissä kesällä 1966. Tuota nuorten yleistä kokoontumispaikkaa kutsuttiin silloin myös Heinätoriksi. Olin ensi kertaa teini-ikäisenä Hesassa, veljeäni tapaamassa. Silloin kuulin ja näin hieman minua varttuneemman pojan tulevan kitaran kanssa tuolle pienelle torille. Hän alkoi laulaa ja säestää kitaralla lauluaan : Kerran oli kaksi kanaa, valkoinen ja musta. Sävel oli kuten kansanlaulussa Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Ajattelin, että tuo on jännää. Noin minäkin voin laulaa kansanlauluja ja muokata sanoja miten vain. Ja mennä esiintymään. Suomenkieliset laulut kuten : Aamulla varhain, kun aurinko nousi, kun minä unestani heräsin tulivat varhain ohjelmistooni. Joitakin ruotsinkielisiä lauluja opin myös. Yksi niistä oli I natt jag drömde något som jag aldrig drömt förut Sen kuulin pohjoismaiden lukiolaisten Pohjola-Norden stipendiaattimatkalla, jonne pääsin matkustamaan elo-syyskuussa v. 1967 Kööpenhaminassa opittu. Samalla matkalla opin Ulf Nilssonilta laulun jossa hän reteesti julisti: Im a king be, want you be my queen .. Uffe soitti myös huuliharppua. Varttuneiden ja meitä pidemmälle taidoissa päässeiden kollegoiden laulut tulivat tutuiksi radiosta ja televisiosta. Laulujen melodioilla, harmonioilla, rytmeillä, laulutavoilla ja soitinvalinnoilla oli suora toistamista aiheuttava vaikutus omien esittämistapoihimme. Yksi tällainen oli esimerkiksi kappale, jonka The Rolling Stones esitti : If you need me. Laulun olivat tehneet Robert Bateman, Wilson Pickett ja Sonny Sanders. Tämän laulun esitimme antaumuksella, sen dramaattinen lausuntaosuus mukaan lukien. Kullekin laululle sopivaan esitystapaan kiinnitimme huomiota. Oli opittava koulun suosiman ja radiossakin yleensä kuullun melodisen laulutavan lisäksi uudenlainen rohkea ja tarvittaessa rouheakin laulutapa. Se poikkesi koulun kauniista laulusta. Haastattelemani Nina piti aikoinaan Mick Jaggerin laulusta, koska se oli hänestä kiehtovaa ja ei-kaunista. Hänen äänensä oli raaka (Haastattelu 29.5. 2011). Kuka saa laulaa uuden, suositun laulun ? Tämä oli aina delikaatti kysymys. Itse halusin laulaa jo silloin paljon. Mutta niin halusi yhtyeessä kaksi muutakin. Joku laulajavalinta jäi kuitenkin väliin toista lauluintoista harmittamaan. Toisaalta jonkun meistä laulutyyli ei ollut toiselle mieleen. Erään 1960-luvulla suositun laulun sanojen tarkastelua Minkälaisia asioita kertoi tyypillinen 1960-luvun alun Beatles-kappale ? Otan esimerkiksi All my loving-kappaleen. Tarkastelen sen ensimmäisen säkeistön runoa sen toimijoiden toiminta- ja tunnetilojen suhteen. Laulun ovat säveltäneet ja sanoittaneet John Lennon ja Paul McCartney. Sen äänityksessä olivat siis he ja George Harrison ynnä Ringo Starr vuonna 1964 (Schaffner 1983). Laulu ottaa kertomuksensa estradille kaksi toimijaa, toisiinsa ihastuneet pojan ja tytön. Toimijoiden tunnetila ja todelliset ja toivotut toiminnat ilmaistaan selvästi ja suoraan. Laulun yleinen tunnetila on positiivinen, lämmin ja luottava Ensimmäisessä säkeistössä poika pyytää tyttöä toimimaan ja kertoo sitten mahdollisesta erosta syntyvän tunteensa luonteen etukäteen hänelle. Sitten hän pyytää tyttöä muistamaan erästä hänen hyvää luonteenominaisuuttaan. Poika ilmoittaa, että jos he ovat erossa, hän tulee lohduttamaan rakasta ystäväänsä korvaukseksi kirjeillä. Niissä hän tulee lähettämään vahvistuksen lämpimille tunteilleen tyttöä kohtaan. All my loving A Close your eyes and Ill kiss you POJAN PYYNTÖ TYTÖN TOIMINTAAN B tomorrow Ill miss you POJAN ILMOITTAMA TULEVA TUNNE TYTTÖÄ KOHTAAN C remember Ill always be true POJAN PYYNTÖ TYTÖN TOIMINTAAN D And then while Im away POJAN ILMOITAMA MAHDOLLINEN EROTILANNE E Ill write home everyday POJAN ILMOITTAMA KORVAAVA JA LOHDUTTAVA TOIMINTA F And Ill send all my loving to you. POJAN ILMOITTAMA TOIMINNALLAAN VÄLITTÄMÄ VAHVISTAVA TUNNE - - - The Beatles-yhtye teki varsinkin myöhemmin myös hyvin ironisia, satiirisia ja myös hyökkääviä sanoituksia. Mutta tuo oli vielä aikaa, jolloin he olivat koko maailman kultapoikia ja hurmasivat kaikki. Niin myös meidän nuoren yhtyeemme jäsenet maaseudulla Suomessa. Yhtyeemme omat kappaleet Niitä meillä oli neljä tai viisi, arviointiperusteista riippuen. Eräässä kappaleessa oli nimittäin kertosäe, jonka poimin eräästä televisio-ohjelmasta. Laulu, jonka usein esitimme ja joka on onneksi yhtyeemme äänitteissä melko hyvin nauhoitettuna on toinen englanninkielisistä omista kappaleistamme, Rely on me, Lilian (The Väinämöinens-yhtyeen äänite 1966/2011). Teimme siihen sanat yhdessä veljeni kanssa. Itse sävelsin nuo sanat ja etsin soinnut. Kappale kulki ns. trioli-komppi-rytmissä, eli oli rauhallinen blues-tyylinen kappale. Lauloin myös tuon luomuksemme. Siihen kuului myöskin monien esikuvabändien tapaan huuliharpulla soitettu intro eli johdanto tai aloitus. Yhtyeemme uran huippu Pääsimmekö me teini-ikäiset koskaan soittamaan oikein aikuisten tansseissa ? Kyllä ! Tärkeäksi ja - kuten myöhemmin osoittautui - yhtyeemme huippusoittokokemukseksi jäi esiintyminen ruoveteläisen Anttilan tanssiyhtyeen kanssa Muroleessa Baabelin lavalla kesäkuussa 1966. Tilaisuutta mainostettiin Aamulehdessä etukäteen mutta voi jukra ! Meitä kutsuttiin nimellä Kitarayhtye Väinämöiset! Voi helkkari ! Eiks ne tajuu ett sen nimen pitää olla englanniks !! Keikkaan valmistauduttiin huolella ja sitä odotettiin kovasti. Menimme Volga-taksilla keikkapaikalle. Keikka meni oikein hyvin. Saimme myös pienen korvauksen soitostamme. Palkkio jaettiin tietysti tasan. Tunnelma oli illalla korkealla. Meiltähän tämä käy ! Erityisesti minulle jäi mieleen, kun eräs ikäiseni paikalla kuulijana ollut poika sanoi: Säähän soitat kun mies ! * Tämä kaikki liittyi Suomessa ilmiöön, jota myöhemmin on nimitetty suomi-rockiksi. Sillä ilmiöllä on siis juuret satojen nuorten innokkaiden soittajien ja laulajien yhtyeet. He ovat nyt eri puolilla maata isinä ja äiteinä valmentamassa ja seuraamassa uusien sukupolvien rokkiyhtyeitä. Omalta kohdaltani yhtyesoittaminen jatkui koulutovereiden kanssa jazz-yhtyeessä ja sen ohessa kolmisin perustetussa laulu-yhtyeessä. Sen avulla toteutuivat omat tavoitteeni pääsystä jollekin isolle areenalle. Esiinnyimme silloisen Mainos-TV;:n Pitäjien parhaat-ohjelmassa kesällä 1967 Televisiossa. Esitimme siellä koulutoverini Martti Pulakan sanoittaman ja minun säveltämäni Laulun rahasta ja rauhasta (Lauluyhtyeemme jäsenet ja koulutoverit olivat Anja Mäenpää, Martti Pulakka ja Antti Hernesniemi). Arkistoaineistot The Väinämöinens-yhtyeen äänite 1966/2011: koostuu yhtyeen äänityksistä kelanauhurilla vuosina 1965- 1966. Kirjoittaja on siirtänyt äänitteet digitaaliseen muotoon 2008. Yhtyeen jäsenten yhtyettä koskeva valokuva-aineisto ja kirjallinen aineisto. Haastattelut The Väinämöinens-yhtyeen jäsenten keskustelut ja tapaaminen vuonna 2008. Ninan haastattelut 26.3. 2011 ja 29.5.2011. Kirjallisuus Arviddson, Alf Rock-musiken I lokalsamhället. nord nytt. nordisk tidsskrift for folklivsforskning. Särnummer: Den musikaliska kulturvariabeln (Red. Av Alf Arvidsson). udgivet af Nefa Norden. Marts. 24: 5-16. 1985. Bild Journalen. N:o 23. 3 Juni 1964. Brolinson, P-E, Larsen H. Good Vibrations. Rock-musikens stilar och trender. De första 25 åren. Natur och Kultur. Stockholm 1994. Hernesniemi, Antti. Ajanhengen etsintää kitarayhtyeessä 1960-luvulla. Seminaariesitelmä. Turun yliopisto. Folkloristiikka. Nykykulttuuri 2011. Lilliestamm, Lars.1995. Gehörsmusik. Blues, rock och muntlig tradering. Akademiförlaget. Göteborg. Marshall, Tony. Gitarr. Kirjassa Musikmakarens handbok. Toimittanut Martin, George. P. A. Norstedt & Söners Förlag. Stockholm 1985. Nyberg, Hannu. Rockista rautalankaan. Otava. 1984. Schaffner, Nicholas. The British Invasion. From the First Wave to the New Wave featuring The Beatles The Rolling Stones The Who The Kinks Pink Floyd T. Rex Dawid Bowie plus The British Hot Hundred. McGraw-Hill Book Company. New York - London - Toronto. 1983. Valokuva : Meikä 60-luvulla, trubaduuriaika on alkanut. Kirjoittanut hernan-1 25.04.2024

Arvostelu

(2 arvostelijaa)

Kirjaudu sisään arvostellaksesi!

Kommentit

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle