15.01.2019: Lap steel kitara
Kolmisen vuotta sitten bongasin netistä artikkeleita, joissa rakennettiin lapsteelkitaroita 2x4-sahatavarasta. Tuumin, että tässäpä hieno idea ja päätin joskus hamassa tulevaisuudessa ryhtyä toimeen.
Pikakelaus viime kevääseen. Taas kerran avauduin aiheesta tuttavalle, jonka kanssa olemme satunnaisesti musisoineet myös viime vuosina. Tuttava, joka harrastaa muun toiminnan ohessa kitaranrakennusta, kaivoi varastoistaan 3virityskoneistot ja pari mikkiä.
Kun projekti yllättäen oli saanut pelkän puheen lisäksi jotain käsinkosketeltavaa materiaalia alkoi tuntua, että ns. tarttis tehdäkin jotain.
Aikani pohdiskelin lankun käyttämistä runkona, mutta sitten muistin että hallussani oli kolme parimetristä 100x40-millistä alumiinista U-profiilia. Pohjimmainen innovaatio laittaa profiilille kansi laudasta syntyi aika äkkiä, mutta erinäisissä yksityiskohdissa oli sen jälkeen vielä melkoisesti pientä laittoa. Totesin mm. että jos talla/kielenpidin on kiinni vain kolmella ruuvilla laudan päässä, se alkaa kielten vetämänä vähitellen kippaamaan pois paikaltaan.
Kuvissa on proto numero 1 - joka on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa soitettavaksi asti rakennettu - eri vaiheissa. Koska enimmät rakennustarvikkeet olivat jo valmiina ja osan sain lahjoituksena, ensimmäisen yksilön rakentaminen ei maksanut montaa kymppiä, mutta hommaa on riittänyt mm. koska verstaat, joissa olen soitinta rakentanut, sijaitsevat 200 km päässä toisistaan.
Ensimmäiset äänet lähtivät hitsauslangasta tehdystä kielestä. Myöhemmin Dunlop Heavy Core 12-54 avoin G-vireessä. Mainittakoon että proto1:n talla-satula-väli on 600 mm (oikeasti 597) ja toisen lauta on sahattu 550-milliseksi. Kuviot ovat vielä vähän vaiheessa.
Vehkeessä on (omasta mielestäni) aivan uskomattoman upea soundi ja pitkä sustain. Kokeiltu Zoom 505II -boxilla + Behringer-pikkuvahvistimella sekä pelkällä Cream Sound -putkivahvarilla. Rautana ollut enimmäkseen vanha tulppahylsy.
Muokataanpa vähän:
Homma on edennyt viimeisen puolen vuoden mittaan sen verran, että protoja on tullut kaksi lisää ja alkuperäistäkin olen rassannut kerran jos toisenkin entistä ehommaksi.
Merkittävin havainto on se, että lineaarinen potikka ei sovi sävynsäätöön. Alunperin varasin 250k-log-potikoita volumelle ja 1M-lin tonelle, mutta ei toimi. Esim. premierguitar.com-sivustolla on runsaasti käyttökelpoisia juttuja soitinrakennuksen avuksi. Proto1:n kytkentöjä on nyttemmin kolvailtu niin, että 1M on volumessa ja 250k tonessa.
Viritys on D-duuri, eli DADF#AD. Proto2 on edelleen G-duurissa (DGDGBD) ja kolmonen Juutuben yllyttämänä C6 (CEGACE, 14-18-22-24-30-36, joista vain kaksi paksuinta kierrettyjä), joka kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta, kun ensin pääsee yli alkuhämmennyksestä.
Oheisen linkin takaa pitäisi löytyä kuvaa ja ääntä
https://drive.google.com/drive/folders/1jE-A9wyTwVGdZWMBUYRkcWpJqFRxBnAo?usp=sharingKirjoittanut krascifi 11.07.2018 | |  
|
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Elektroniikka ja soitinrakennus Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
