08.12.2015: Diy minivahvistin kitaralle
Eli miten tuunata tietsikan aktiivikaiutin kitarakäyttöön lisäämällä siihen simppeli etuvahvistin. Halpa ja hauska projekti vaikka sadepäivän ratoksi.
Käyttämäni kaiutinsetti maksoi kirpparilla kaksi euroa. Toiseen, huomattavasti kevyempään, kajariin meni vain yksi johto mikä antoi olettaa kaiken elektroniikan olevan samassa purkissa - hyvä juttu. Kiinteät johdot olivat myös plussaa, siinä olisi valmis piuha etuvahvistimen kytkemiseksi. Pieni purkki mahtuisi myös hyvin työpajan hyllyyn, ajattelin nääs käyttää tätä apuna kitaroita raplatessa.
Ennen purkuhommia älysin selvittää kumpi stereoinputeista oli kytketty modattavaan kajariin. Piuhat poikki, johtojen kuorinta ja kokeilin sormella milloin hurina kuului halutusta kaiuttimesta. Muistin jopa vetää verkkojohdon seinästä ennen kotelon korkkaamista. Joskus on tuokin perusjuttu päässyt unohtumaan , auts!
Kotelossa näytti olevan hyvin tilaa etuvahvarille. Seuraavaksi piti löytää sille käyttöjännite. Merkkivaloledin luota pitäisi löytyä. Sen toinen napa on yleensä kytketty maihin ja toinen pää käyttöjännitteeseen sarjavastuksen kautta. Tässä tapauksessa kyseinen vastus löytyikin helposti piirilevyn juotospuolen folioita tutkimalla. Vastuksen "yläpäästä" pitäisi se käyttösähkö löytyä. Lisävinkkinä kyseinen folio jatkui vieressä olevalle virtakytkimelle.
Koska verkkojännitteiset osat olivat poissa näppien ulottuvilta kotelon takaseinällä uskaltauduin pistämään virrat päälle ja tarkistin oletetun käyttöjännitteen yleismittarilla. Oli sopivasti +12,6 volttia. Töpseli taas irti ennen jatkoa! Tinasin käyttöjännitepiuhan vastukselle ja poistin turhan inputtipiuhan + toiselle kajarille menevän johdon.
Sovelsin etuvahvistimeen mahdollisimman simppeliä kytkentää. Käytin tuota 2N3904 trankkua kun se on yleinen audiokäytössä ja sattui löytymään varastosta. Moni muukin tietysti käy kunhan tarkistaa kantakytkennän. En jaksanut alkaa laskemaan komponenttien arvoja vaan löin kytkennän tuurilla kasaan muovilevyn palaselle "point to point" -tyyliin (ei ollut verolevyä talossa). Hain vastusten arvot kohdilleen geniksen ja skoopin avulla. Hyvin näytti tuokin hässäkkä toimivan pikaisen kokeilun perusteella. Piirtelin jonkinlaisen kytkennän myös verolevyä varten jos joku sattuisi kaipaamaan (en sitten ole kokeillut sitä).
Etuvahvari piti vielä kiinnittää johonkin. Oikaisin tässä(kin) ja pulttasin sen suoraan inputtijakin korvakkeeseen. Jakilta piuhat kiinni, + käyttösähkö ja outputtikaapeli paikalleen. Maan etunen saa lähtökaapelin vaipasta. Poralla reikä pöntön kanteen ja koko komeus kasaan. Tuunasin vielä ulkonäköä repimällä ruman vaahtomuovin kaiuttimen suojaritilän päältä. Jostain löytyi lisäksi Yamaha-lätkä antamaan edes vähän rock-uskottavuutta.
Miltäpä kuulostaa? Vanha J&D superstrato kiinni ja ihan kitaraltahan tuo kuulosti! Hyvin ajaa asiansa työpajakäytössä. Laitoin purkin kokeeksi myös pedaalilaudan perään. Kliinimmät soundit ja pienet rosot oli ihan ok, särön lisääntyessä alkoi kuulostaa kökömmältä. Toimii jotenkin jonnekin AC/DC-osastolle saakka mutta mättöhevit ja muut metallit saa kyllä unohtaa.
Lopputulos riippuu lähinnä aihiona olleen kajarin laadusta, ei tuo etuvahvistin sitä ainakaan paranna. Voisi tällaista varmaan käyttää hiljaiseen makuuhuonesoitteluun paremman puutteessa (jos vaikka kaikki rahat meni kitaraan). Kuulokelähtö voisi olla hyvä lisä, tässä minun pöntössä ei sellaista ole.
(english version: http://www.lbguitar.arkku.net/miniamp/miniamp.html)Kirjoittanut Serenity 08.12.2015 | |  
|
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Elektroniikka ja soitinrakennus Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
