Muusikoiden.net
31.05.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

01.09.2015: Squier Classic Vibe Jazz Bass + historia...


Fender Squier Classic Vibe Jazz Bass '60s-basso pitää sisällään kaikki samat elementit kuin sen deluxe-isoveli joka otettiin käyttöön vuonna 1960. Kapea "nopean toiminnan" vaahterakaula ruusupuisella otelaudalla ja Olympic White-värinen lehmusrunko näyttää klassiselta Fenderiltä. Kaksi Single-Coil-mikrofonia omilla Volume-säätimillä antaa soittajan valita jommankumman mikrofoneista, tai sekoittaa äänen molemmista oman maun mukaan.

Yleiset ominaisuudet:

Runko: lehmus
Kaula: 1-osainen vaahtera, Modern "C" Shape
Otelauta: ruusupuu, 9.5" säde (241 mm)
Nauhat: 20 Vintage Style nauhaa
Mikrofonit: 2x Custom Jazz Bass Single-Coil
Säätimet: Volume 1, Volume 2, Master Tone
Talla: 4-Saddle HiMass
Virittimet: Open Gear
Metalliosat: kromi
Väri: Olympic White

Fender Musical Instruments Corporation (eli Fender) on vuonna 1946 perustettu mm. soittimia ja vahvistimia valmistava amerikkalainen yhtiö. Yrityksen perusti Leo Fender (1909-1991), joka oli koulutukseltaan kirjanpitäjä, mutta hyvin kiinnostunut elektroniikasta.

Leo Fenderin ja George Fullertonin suunnittelema Fender Jazz -basso tuli markkinoille 1960 aluksi nimellä Deluxe Model, mutta sai pian nimen Jazz Bass. Muotoilussa on yhtäläisyyksiä Precision-basson lisäksi myös Jazzmaster-kitaraan.

Ominaisuuksia:
- Jenkkiversiossa saarni- (ash) tai leppä- (alder) runko
- Japseissa ja Mexicolaisissa runko voi olla myös lehmusta (basswood) tai poppelia (poplar)
- vaahterakaula, jossa otelauta vaahterasta, ruusupuusta tai pau ferrosta
- 4 kieltä, 20 nauhaa
- long scale, 34 tuumaa, 864 mm
- 2 yksikelaista mikkiä kytkettynä rinnakkain
- 2 vol, 1 tone, alkuperäisessä (1960) oli päällekkäiset vol ja tone-kontrollit kummallekin mikille erikseen, mutta vaihtui jo 1961

Precision-bassoon verrattuna jazzareissa on yleensä hieman ohuempi kaula. Soundi on useimmiten hieman kirkkaampi: enemmän yläpäätä ja keskialuetta kuin presarissa.

Muutokset muutokset vuosien varrella ovat olleet enimmäkseen kosmeettisia:
- block-otelautamerkit 1974-1983
- 3-pulttinen micro-tilt -kaulankiinnitys 1975-1983
- 1989-1994 ns. boner-versio, jossa pidempi yläsarvi, 22 nauhaa

Myöhemminkin jotain erikoismalleja ja variaatiota:
- eri mikityksiä
- kaulan paksuus, nauhojen määrä, nauhaton
- passiivi/aktiivi
- 5-kieliset ja jopa 6-kieliset

Yksinkertainen ja kestävä konstruktio
- sopii melkein mihin musaan vaan
- selkeämpi ylä- ja keskirekisteri, joka sopii erityisesti nopeampiin ja solistisempiiin bassolinjoihin -> slap, metal, nauhaton
- osana basson roolin suurta muutosta 60-luvulta alkaen
- monipuolisia soundeja erilaisilla soittotekniikoilla

Kuuluisia käyttäjiä: Jaco Pastorius, Marcus Miller, Geddy Lee (Rush), John Paul Jones (Led Zeppelin), Tim Commerford (RATM, Audioslave), Flea (viime aikoina), Larry Graham...

Fenderin lisäksi hyvin monilla valmistajilla on tarjota oma versionsa jazz-bassosta. Jazz-kloonien hinnoissa on vaihtelua satasen markettijatsarista tuhansien eurojen käsintehtyihin boutique-luokan vehkeisiin.

90-luvun american standard -malli
- vaahterakaula ja otelauta
- flatwound-kielet
- mikkisuojus

90-luvun meksikolainen standard-malli
- budget-versio
- mm. erilainen scratchplate, mikit keskenään saman levyisiä, jne..
- vaahterakaula, ruusupuinen otelauta
- roundwound-kielet

Kirjoittanut Kurjistaja 01.09.2015

            1174×398  -  142 kt.

398×1174  -  61 kt.


Arvostelu

2,12,12,12,12,1    (13 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Ei kommentteja. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle