04.07.2016: Harmonian pelikentät
Ettei tuo keskustelussa avaamani lässytys menisi aivan yksinpuheluksi niin avalien aiheesta tänne artikkelin.
Muutama termi intervallirakenteisiin:
mi= pieni intervalli (minor)
ma= suuri intervalli (major)
dim= vähennetty intervalli (diminished)
aug= ylinouseva intervalli (augmented)
p= puhdas (perfect)
OSA I Perinteiset moodit
Katsotaanpa niitä moodeja hieman. Eli siis niin, että miten ne poikkeavat perusduurista/ mollista, vieläpä niin että itsekin sen ymmärrän, eli helvetin yksinkertaisesti.
Olen itse opetellut asian niin, että moodeillakin on "duuriversio" ja "molliversio", ja nämä ovat keskenään samalla tavalla rinnakkaisia (eli sisältävät samat sävelet) kuin ihan peruksen duuri ja mollikin. Tämä hiukan helpottaa asian hahmottamista. Kun moodeista puhutaan niin perusduuri on nimeltään jooninen ja molli aiolinen. Lokriseen moodiin ei tässä oteta kantaa. Bläkmetallijätkät ottakoon asiasta selvää itse.
Tässäpä nämä parit:
Duuriversio Molliversio
Jooninen Aiolinen
Lyydinen Doorinen
Miksolyydinen Fryyginen
Nämä parit suhtautuvat siis toisiinsa samalla logiikalla kuin duuri ja mollikin. Suinkaan ei ole olennaista opetella ulkoa miten joku C#-lyydinen asteikko menee, vaan asiaa kannattanee lähestyä siltä kannalta, että miten se poikkeaa perusmollista.
Katsotaanpa ne erot C-duuria ja A-mollia hyödyntäen:
C-jooninen (elikkästeen perusduuri) C-D-E-F-G-A-H
Asteikon rakenne on siis sävelaskelein mitattuna:
1-1-1/2-1-1-1-1/2
Ja intervallein ilmaistuna:
p1 ma2 ma3 p4 p5 ma6 ma7
C-Lyydinen C-D-E-F#-G-A-H ja kuten huomaamme, 4. sävel on ylennetty. Muuten samaa paskaa kuin duurikin.
Ja sama sävelaskelmitalla
1-1-1-1/2-1-1-1/2
Intervallein:
p1 ma2 ma3 aug4 p5 ma6 ma7
C-Miksolyydinen C-D-E-F-G-A-Bb ja sehän se on semmoinen moodi, jossa 7. sävel on alennettu.
Intervallein tämäkin:
p1 ma2 ma3 p4 p5 ma6 mi7
Sitten ne mollihommat. Mennäänpäs A-mollista, että tulee mahdollisimman vähän risuaitaa.
A-Aiolinen (eli perusmallin luonnollinen molli) A-H-C-D-E-F-G
Mittanauhalla:
1-1/2-1-1-1/2-1-1-1
Intervallein
p1 ma2 mi3 p4 p5 mi6 mi7
A-Doorinen (eli lyydisen "rinnakkaismoodi") A-H-C-D-E-F#-G alkaako joku logiikka häämöttää? Ylennetty 6. sävel.
Mittanauhalla:
1-1/2-1-1-1-1/2-1-1
Intervallein:
p1 ma2 mi3 p4 p5 ma6 mi7
A-Fryyginen (eli miksolyydisen rinnkkaismoodi) A-Bb-C-D-E-F-G, samat sävlet kuin miksolyydisessä. Jep Jep.
Ja kuten arvaatte...
1/2-1-1-1-1/2-1-1
Niin tämänkin:
p1 mi2 mi3 p4 p5 mi6 mi7
Ettäkö mihinkäkö niitä sitten käytetään?
Noilla "modaalisilla" äänillä voi ensinnäkin ihan vaan maustaa soittoaan, tai sitten voi oikein alleviivata olevansa jossain moodissa. Tai voihan sitä jotain pikku analyysiä tehdä sointuasteista, eix jeh? Tietääpähän vähä mitä sointuja pitäs näkyä, että kannattaa johonkin moodiin ittesä tunkee.
No katsotaanpa malliksi A-doorisen sointuasteet, ihan vaan kolmisointuina näin alkuun:
I asteen soinnuksi näyttäisi muotoutuvan A-molli
II asteen soinnussa vaikuttaisi olevan H, D ja F#. Hoomollilta näyttää.
III asteen soinnuksi tulee C, E, G elikkäs ihkaoikea C-duuri.
IV asteelle saadaan varmaan tuo Hoomollin rinnakkainen duuri, eli D-duuri
V asteelle vois arpoa jonkun kivankin, mutta E, G, H muodostaa tylsästi E-mollin
VI asteella pukkaa F#-vähennettyä. F#-A-C, kolme pientä terssiä pinossa, eli vähennetty.
VII asteella saadaan sitten tokkiinsa V-asteen rinnakkainen duuri väkisinkin, eli G-duuri
Tuollaisten sointujen esiintyminen samassa biisissä peräjälkeen saattaa viitata siihen, että kannattaa harkita doorisen moodin soveltamista melodioiden ja impropyllyilyn yhteydessä.
Analysoikaahan sointuasteet muillekin moodeille.
OSA II Eksotiikkaa
Jatkellaan lupaamallani asialla muun kuin peruksen duuri-/molliympäristön judskista. Käydään läpi pari muuta hyödyllistä harmonista pelikenttää. Ne ovat harmoninen molli ja kaksoisharmoninen eli unkarilainen molli.
Mennään taas A-pohjaisesti niin vältytään ylimääräiseltä risuaidalta.
Harmonisessa mollissa 7. sävel on ylennetty, joten siis itse asteikkö näyttää tältä:
A-H-C-D-E-F-G#
Elicks:
1-1/2-1-1-1/2-1-1 1/2-1
Niin ja sitten vielä:
p1 ma2 mi3 p4 p5 mi6 ma7
Veikeää tässä on se, että perus duuri/molliympyröissä ei esiinny puolentoista sävelaskeleen etäisyyksiä kahden peräkkäisen sävelen välillä. Tässähän sellainen kuitenkin on tuon 6. ja 7. sävelen välissä.
Puretaanpa hiukan auki sointuasteita (nelisoinnut sitten omalla ajalla kotiläksynä), että päästään seuraavaan asiaan:
I-aste A-C-E, eli A-molli
II-aste H-D-F, eli H-vähennetty
III-aste C-E-G# eli C-ylinouseva
IV-aste D-F-A eli D-molli
V-aste E-G#-H eli E-duuri. Pelimies huomaa C:n luuraavan tuolla myöskin ja tarvittaessa tarjoaa ylinousevaa sointua... Eli E-G#-C
VI-aste vaatiikin hiukan enempi tarkastelua. Normaalistihan sinne syntyy F-duurisointu (sävelet F-A-C) mutta myös F-mollisoinnun (mikäli G# ja Ab oletetaan samaksi säveleksi) rakennusaineet sieltä löytyvät.
VII-asteella onkin sitten G#-H-D, kolme pientä terssiä, eli vähennetty. Kun tuoho VII asteelle muodostaa nelisoinnun G#-H-D-F niin ainekset dimitiluun on katettu pöytään...
Kaksoisharmonisessa mollissa ollaankin jo hiukan ihanampien judskien äärellä.... :D Katsotaan taas kylmän rauhallisesti millainen itse asteikko on:
A-H-C-D#-E-F-G#
Ja toisin sanoen
1-1/2-1 1/2-1/2-1 1/2-1-1/2
Ja vielä kerran
p1 ma2 mi3 aug4 p5 mi6 ma7
Niinkuin Juice lauloi "On siellä tritonus ja kromatiikka ja kaikki sitä diggaa... hau hau, sitten ho ho..."
Sointujahan tosta rakentelee jo naapurin tontille asti, katellaan vähän perusmuotoisia juttuja alkuun ja sitten rakennellaan vähä seksikkäämpää buugiee.
I-aste A-C-E eli A-molli
II-aste H-D#-F no perkele mikäs se tämä tämmöinen on? Suuri terssi eikä puhdasta kvinttiä vaan vähennetty. Lienee Hb5 sitten.
III-aste on syönyt C-E-G# eli C-ylinousevan soinnun
IV-asteella D#-F-A eli tuoda... eihän tässä oo mitään järkee, ninkö? D#sus2b5 anyone?
V-asteella sitten E-G#-H elicks E-duuri.
VI-asteella samat leikit kuin harmonisessa mollissa eli F-duuri tai F-molli.
VII-asteella mollia tarjolla normaalisti. Elicks G#-H-D#
Tuon asteikossa esiintyvän kromaattisen ripulin eli D#-E-F takia voi alan mies kehitellä hiukan erityyppisiäkin sointuja tuonne sekaan. Esimerkkinä vaikkapa A:sta aloittaen tuollaista Am#5 tyyppistä ratkaisua. Melkein hotsittais tsekata muutama nelisointu mitä noista palikoista saa aikaan. Parhaat palat kootusti:
- AmMaj7#5 eli A-C-F-G#
- AdimMaj7 eli A-C-D#-G#
- EaugMaj7 E-G#-C-D# joka on jo huimaa kamaa
Sokerina pohjalla:
- D#sus2b5addb9 eli D#-F-A-E
- Hsus4b5 eli H-E-F
Taidan luvata tehdä tähän asti läpikäydyistä judskista esimerkki-improt drone-basson päälle kuhan kerkiän.
Seuraavassa jaksossa: Improa eri moodeissa, Jazz-molli ja Arabialainen Harmonia
OSA III a Jazz-molli
Jazz (lausutaan dzääääss) molli on ikäänkuin harmonisen mollin ja doorisen moodin ristisiitos, eli siinä on 6. ja 7. sävl ylennettyjä. Mikäli ylennys tapahtuu ainoastaan nousevassa äänenkuljetuksessa, kutsutaan hommaa melodiseksi molliksi.
A:sta mennään esimerkissä seuraavalla tavalla:
A-H-C-D-E-F#-G#
Elicks:
1-1/2-1-1-1-1-1/2
Toisin sanoen:
p1 ma2 mi3 p4 p5 ma6 ma7
Sointuasteet kolmisointuina:
Am - Hm - Caug - D - E - F#dim - G#dim
Nelisoinnut (jotka on elämän suola, pippuri ja valkosipuli) saatte katsella itse. Nelisointuhan muodostetaan:
Perusmaku + suola + pippuri + valkosipuli eli vaikkapa Am7:
A = perusmaku
C = suola
E = pippuri
G = valkosipuli
http://maihinnousu.net/a/3524
Tuonne sitten lisäilen asiaa kun asiaa tarttuu haaviin.
ASIAN REENAILU KÄYTÄNNÖSSÄ
Jatketaanpas hieman. Ennen kuin penetroidutaan siihen harmoniseen molliin oveluuksineen, niin katsotaan hiukan miten niitä moodeja voipi treenata.
1. Selvitellään omassa päässä edellisessä sepustuksessani oleva asia.
2. Otetaan joku kiva sointukierto, jammailuraita, yms. joka menee siinä moodissa mitä halutaankin kuunnella.
3. Improillaan/ sävelletään melodia ko. jammailuraidan päälle ja samalla "maistellaan" miltä se moodi oikein kuulostaa
4. Siirrytään takaisin vaiheeseen 1, vaihdetaan moodia jne...
5. Toistetaan koko loppuelämän ajan
Lyydinen Dominantti, eli Jazz-mollin neljäs moodi eli akustinen asteikko, eli...
Tunnetaan myös The Simpsons-moodina, koska sarjan tunnusmusiikki lähtee ko. moodista ja tunnarin alussa on HYVIN tunnistettava äänenkuljetus em. moodista.
Mennään taas vaikka A-pohjalta. Asteikko on muuten samanlainen kuin lyydinen mutta tuo lisänimi "dominantti" viittoilee siihen suuntaan että pieni seiska olisi odotettavissa... kuten onkin.
Intervallirakenne:
p1 ma2 ma3 aug4 p5 ma6 mi7
Ja sävelaskeleina:
1-1-1-1/2-1-1/2-1
Eli A:sta mennessä A-H-C#-D#-E-F#-G
Huomattavaa on, että näissä jazzmolliin perustuvissa hommissa on tuo pitkänlainen pätkä kokosävelasteikkoa mukana, tässä tapauksessa tuolta septimiltä alkaen aina tuolle ylinousevalle kvartille saakka. Huisin hurjaa, vai mitä?
Improtessa sopii dominanttiseiskan päälle kuin nyrkki sinne itseensä.
Modaalista Bluesia
Tesmailin tossa männäpäivinä tällaista ideaa ihan normaaliin 12-tahdin kiertoon (I7-IV7-V7). Melko pontevaa lisätwistiä improon saa sillä, että soittelee vähäsen enempi moodeja kutitellen.
I7-soinnulle voipi soittaa miksolyydistä, onhan miksolyydisessä kaikki sointuävelet toisin kuin vaikka duurissa.
IV7 - soinnulle sitten doorista, kun tuo IV-asteen soinnun seiskakin siitä sopivasti löytyy.
V7:lle kuten äskettäin hiukan vihjasinkin, sopii esimerkiksi tuo V-asteen lyydinen dominantti tai vaikka ihan perus duurikin käy.
A:sta mentäessä siis:
A7:lle A-miksolyydinen
D7:lle A-doorinen
E7:lle A-duuri tai E-Lyydinen dominatti
Esimerkkikiertoja:
C- miksolyydinen:
| C | C | F | Bb |
E- doorinen:
| Em9 | Em9 | D | A |
Itte saa edellä kirjoitettujen ohjeiden mukaan keksiä omat tai laiskemmat hakee taustaraitansa säätuubista.
Niin ja miksolyydistä voipi koittaa pentatonisen- ja blues-asteikon lisämausteena vaikkapa ihan perus 12-tahtiseen bluussikierrokseen.Kirjoittanut Juzpe 12.05.2015 |
Arvostelu
KommentitEi kommentteja. Lisää kommentti! |  | | Artikkelit: Soittaminen Tulostettava versio Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
