03.02.2015: Jockomo inlay stickers

Kävipä näin, että tilasin torilta itselleni custom-maalatun sähkökitaran. Kotiin tullessa kitara vaikutti kaikin puolin täydelliseltä. Ensimmäisellä keikalla tosin huomasin, että nauhoja etsiessä en niitä kumartumatta löytänytkään. Vastaus löytyi heti, nauhojen kylkeen ei oltu maalattu palluroita, joista olisi kivasti nähnyt missä nauhalla sormet menee. Ensiksi mietin, että äkkiäkö tuohon maalauttaa pallurat. En kuitenkaan olisi voinut elää itseni kanssa, jos olisin pilannut nauhat tuhrimalla maalit siihen väärin. Pienen netinselaustuokion jälkeen löysin Jockomo inlay stickers sivuston, josta löytyi juuri oikeanlaiset "fret side markerit". Aluksi katselin vähän Lontoonmurretta puhuvan porukan mielipiteitä asiaan liittyen. Osa porukasta haukkui, mutta suurin osa oli positiivisia kommentteja. Sen jälkeen ei muuta kun tilausta menemään! Jockomo-yhtiöstä en sen kummemmin infoa löytänyt tahi jaksanut etsiä. Tuotevalikoimassa on kaikkea, mitä soittimen tai casen tarroitukseen voi liittää. Yleistarroja, custom tarroja, nauhavälimerkintöjä, mikkien päälle tulevia tarroja jne. Päätin lopulta tilata fret markkerien lisäksi muutaman muun tarran, että voin testata niitä kiinnittämällä caseen ennen kitarani "pilaamista". 20 amerikan dollaria hintaa tuli kolmelle erilaiselle tarra/tarrasetille eikä postikulujakaan tullut! Maksu suoritettiin paypalin kautta. Paketti saapuikin kirjepostissa alle viikossa tilauksen vastaanottoviestistä (välissä myös viikonloppu). Nähtävästi paketti on tullut kaukaa idästä eli Japanista. Kirjeen avattua paljastuikin tilatut värmeet hyväkuntoisina ohjeiden kera. Suunnistinkin suoraan youtuben ihmeelliseen maailmaan ja katsoin yhtiön omalta kanavalta minuutin kestävän ohjeistuksen tarrojen kiinnittämiseen ja eikun hommiin! Ensin kokeilu kitaracasen ja "ace of spades & eyeball"-tarran kiinnittäminen. Aluksi kannattaa plektralla vähän raaputtaa tarran kuvapuolta, että se tarttuu kunnolla läpinäkyvään muoviosaan. Tämän jälkeen tarra irti läpinäkyvän muoviosan kanssa ja kiinnitys haluttuun kohtaan. Kannattaa vähän vielä plektralla raaputtaa, että tarra on varmasti kiinni. Varsinkin epätasaiseen pintaan, kuten nahkainen caseen jää helposti ilmakuplia väliin jotka vähentää tarran käyttöikää. Tarran pitää päältä ikään kuin "myötäillä" nahkan muotoja. Itse huomasin, että nurkkien kanssa kannattaa olla tarkkana. Ensimmäinen osuus oli onnistunut! Tarra näyttää ja tuntuu hyvälle. Tarran nurkat tuntuu pikkaisen koskettaessa, johtuen luultavasti nahkapinnasta. En kuitenkaan usko, että tarra lähtee irti, ellei sitä pahemmin sorki tai koe hirveää kosteusvauriota. Sitten pääprojektiin, eli kitaran nauhoihin. Palloja on 24 eli riittää kahteen 24-nauhaiseen kitaraan. Kannattaa jättää toiset 12 tarraa varapalluroiksi, jos jokin nyt lähtee irti. Aluksi katsoin toisesta kitarasta mallia, että millaisella etäisyydellä esim 12- ja 24-nauhavälin pallurat on. Sitten saksin pallurasatsin irti toisistaan. Sitten kiinnittelemään edellisen ohjeen mukaisasti. Sorminäppäryys oli tiukilla. Vaikka ala-asteella olinkin luokan nopein lanka neulansilmään-laittaja, niin keksin helpomman keinon pienten palluroiden laittoon. Tarra plekun päähän kiinni, niin ote pysyy paremmin ja saa tarkemman lopputuloksen! Tässä vaiheessa voisin sanoa tuon "plekulla raapimisen" tärkeydestä. Pari palluraa ei tahtonut lähteä mukaan pohjasta. 12-nauhaväli meni hitusen vinoon, eli aika koittaa tarran poistamista. Tarra lähtikin oikein näppärästi. Vähän plektralla kylkeen hellästi niin pallura lähti jälkiä jättämättä. Tosin en tiedä kuinka vaikea isojen tarrojen kanssa asian laita on, enkä ollut ehtinyt kunnolla raapustaa palloa pinnalle.. Työ valmis! Hommaan kului kaiken kaikkiaan arviolta 45 minuuttia. Tosin 15 minuuttia olisi voinut kevyesti nipistää ilman kirjoittelua ja kuvien ottoa. Lopputulos normaaliin kitaraan nähden? Kyllä ne ikävä kyllä tarroilta tuntuu. Kun sormea liu-uttaa päältä, niin semmoinen pikku kutitus tuntuu sormen päällä. Vertailin neljän kitaran kaulaa, joista yhdessäkään ei tuntunut möhkyrää Tosin noin korkealla peukalo ainakin omassa soittotatsissa harvoin käy. Kätevä ja nopea keino, eikä tarvinnut maalien kanssa alkaa leikkiä! Tarrojen pitkän ajan kestävyydestä en osaa sanoa. Vaikka netissä huhuttiin, että nauhavälien tarrat kestäisi hyvin soittoa, niin itse en näitä nauhoihin laittaisi. Luultavasti raapiutuisivat irti parin bendin jälkeen, mutta mikäs minä olen sanomaan kun en ole testannut? Ovatko nämä sitten parempia kuin normaalit marketin tarrat? Koitin pikkaisen kaapia tuon silmäpallo pataässä-tarran nurkkaa pois, eikä vaikuttanut ainakaan jäävän eritysempää liimajälkeä. Tarra oli kyllä niin tiukassa, että tarra otti vähän damagea, eli luulisi näiden kestävän pidempää käyttöä. Nauhan päälliset pallurat toimii. Samoin caseen kiinnitetty tarra. Kitaran runkoon en tarroja lykkisi, ellei kyseessä olisi joku parin sadan ritsa. Kitaran nauhoihin näitä olisi hauska kokeilla jollakin harley benttonilla, mutta en kyllä kalliimpaan vehkeeseen laittaisi. Jos haluat hyvää ja halpaa "customointia", niin mielestäni voit huoletta valita Jockomon inlay stickerit. Tarroja löytyy: http://inlay-stickers-jockomo.myshopify.com/ Kirjoittanut Skende 03.02.2015

Arvostelu

(11 arvostelijaa)

Kirjaudu sisään arvostellaksesi!

Kommentit

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle