30.01.2015: D`Addarion PL 008 -YKKÖSKIELI
Tällä kertaa päätin valita ykköskieleksi D`Addarion PL 008 -kielen.
Syitä tähän on monia eikä vähiten se että
a) valmistusmaa on USA (huom. myös päällyspapaerin painatus) vaikkakin kuulostaa italialaiselta
b) tässä mainitaan että kieli on käytettävissä sekä elektrisessä kitarassa että akustisessa serkussaan
c) kieli on tarpeeksi ohut
Ensivaikutelma
Päällyspussi on sellainen mukavan leivinpaperimainen -siis josta jo heti saa maukkaan ensivaikutelman vaikka kieltä ei ole vielä nähnytkään (pussin avaaminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi monien muovipussiin pakattujen kielien suojakuoren avaaminen).
Kieli tuottaa sormille jo sitä pussista otettaessa vakuuttavan jämäkän vaikutelman. Vaikutelmaa vielä lisää kun visuaalisesti näkee sen häikäisevän kirkkaan ja sopusuhtaisen tasaisena jatkuvan muodon. Hopeinen kieli ja messinkisen tyylikkäänä siihen kiinnitettynä komeileva rengas antavat lähes korumaisen esteettisen nautinnon.
Kierretty kieli aukeaa helposti ja voi vain hämmästyä kuinka suoraviivaisen linjakas se on avattunakin.
Asennus
Tämän kielen asennuksen tapa on pitkälti riippuvainen välineestä johon se ollaan laittamassa. Jotta huomio pysyy arvioitavassa kohteessa eikä harhaile sivuraiteille, päätin asentaa kielen kiinteätallaiseen rungon läpi asennettavaan sähkökitaraan.
Asennus sujuu hyvin mikäli saa kohdistettua kielen ohuen pään rungon takana olevaan reikään.
Tietysti vaatii kärsivällisyyttä saada se läpi myös tallapalan keskellä olevasta aukosta. Tällä kertaa se onnistui kuitenkin lähes jo kolmannella kerralla (valitettavasti en tähän hätään löytänyt verrokiksi esimekiksi Meksikossa tehtyä kieltä).
Virityskoneiston tappiin kieli sen sijaan on yllättävän vaikea saada menemään. Onkin syytä kiinnittää asennuvaiheessa huomiota oikeaan valaisuun ja katseluetäisyyteen jotta harhaan menevilltä tökkäisyiltä vältyttäisiin (tiedostaen että näin ohuesta kielestä voi helposti saada vaikean pistohaavan käytin apuna ohuita hohtimia).
Pujotin kielen vielä toisen ja kolmannenkin kerran viritystapin aukon läpi jotta ei olisi vaaraa kielen liukumisesta pois paikaltaan kieltä viritettäessä ja kiskaisin lopuksi ronskisti löysät pois.
Nyt oli aika ottaa e-ääni. Koska sopivaa äänirautaa eikä viritysmittaria e-äänelle ei ollut saatavilla päätin laulaa nuotin itse. Käänsin viritystappia e-ääntä laulaen suhteellisen nopeasti. PL nollanollakasi pysyi uskomattoman tarkasti viritystapissa ja niinpä jatkoin kielen kiristämistä varmaotteisesti kunnes oikea sävelkorkus löytyi.
Käyttö
Vaikka kieltä mainitaan voitavan käyttää myös akustisessa kitarassa (jossa se voi joutua sormeilun kohteeksi) päätin tässä tapauksessa valita kielen testivälineeksi paksuhkon soittolehdykän eli plektran.
Pieni pettymys syntyi alkuvaiheessa kun kieli ei pysynytkään laulamassani e-äänessä vaan valahti jonnekin des-äänen tietämille. Korjasin asian ainakin neljä kertaa venyttäen sekä ääntäni että kieltä ja nyt kieli vihdoin alkoi olla kunnon testikunnossa.
Valitsin testikappaleeksi EISIIDIISII -nimisen yhtyeen "Ukkonen" -kappaleen alkutiluriffin koska mielestäni se on oiva keino saada nopeasti informaatiota kielen reagoinnista eri korkeisten painallusten aiheuttamaan värähtelyyn.
Soitin riffiä viitisen minuuttia koko ajan tempoa kiihdyttäen.
Totesin kielen toimivan vallan mainiosti: kaikki äänet helisivät kirkkaan pahaenteisesti kuten testikappaleen kuuluikin ja tuo viiden minuutin soitto ikäänkuin avasi kielen soinnin parhaimmilleen.
Sormet lipsuivat yllättävän vähän ja myöhemmin saatoin naapurin ilmeistä päätellä että kieli tuotti odotettua voimakkaamman magneettikentän mikrofonien käämeille.
Testin tulos
Voin lämpimästi suositella tätä kieltä kaikille kielisoittimien ystäville. Sormenpääni olivat rankan testiosuuden jälkeen lähes mustat mutta eivät aristaneet läheskään yhtä paljon kuin etukäteen oletin.
Soitettuani riffiä viikon ajan saatoin todeta soinnin muuttuneen jo astetta tummemmaksi.
Jos tarkkaan katsoin niin joidenkin nauhojen kohdalla kuvittelin näkeväni jopa pieniä painaumia (tämä käsitykseni vahvistui kun kielen katkettua, siinä tosiaankin oli pieniä painaumia).
Parasta kaikessa oli että koko kielen elinajan se saattoi tuottaa käyttäjälleen täyteläistä musiikkinautintoa eikä vaikutelma jäänyt ainoastaan kylmän tekniikan esittelyn tasolle.
Yhteenveto:
USA ei turhaan ole se maa joka ensimmäisenä vei ihmisen kuuhun -ja jopa takaisin. Testi osoitti yhdysvaltalaisen kielen toimivan jopa australialaisessa musiikkigenressä sormia ja kitaraa kovin paljoa vahingoittamatta.
Plussaa:
-hinta
-yleisvaikutelma
-sointi
Miinusta
-lopuksi kieli katkesi
Post Scriptum
Mainittakoon että yllykkeen tähän artikkeliin sain jo useita vuosia sitten ollessani erään kitaraorganisaation seminaarissa ja erään osallistujan esittäessä yhdelle sen ajan kuuluisimmalle kitaristille tiukkaakin tiukemman kysymyksen: "mitä mieltä olet ykköskielestä?"
Tämä kysymys on jäänyt vuosiksi vaivaamaan mieltäni. Toivon kaikkien muidenkin samaa asiaa pohtivien saavan tästä artikkelistani tukea pohdinnoilleen.Kirjoittanut medsta 30.01.2015 | |  |
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Laitearviot Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
