09.09.2014: Harley Benton aka "Swamp Thing"
Black Sabbath levyjen kuuntelun tiimellyksessä sain vision, että tarvitsenhan minä Sabbath tyylisen kitaran doom, sludge, stoner metalli meininkiin. No eihän se voi olla perus musta oli ajatuksena ja voisihan sen itse kasata osista. Siinä ajatuksen muhiessa löysin T-kaupasta hihei edullisen SG kopion joka sopi mainiosti silloiseen pudjettiini. Eikun tilaus vetämään ja tiedusteluja josko joku saattaisi vetää siihen maalin pintaan huokealla hinnalla.
Muusikoiden netti on hieno paikka, jäsen kohtala mainosti maalailevansa kustom kuvia kitaroihin joten uteluja hänelle. Jouduin toteamaan että kohtala tarjosi kelpo hintaan palvelujaan ja tyrkkäsin kitaran postiin samantien kun se saapui minulle. Siitä sitten visioimaan mitä mieleni teki ja heittelin maililla hänelle kuvia ja ajatuksia mitä haluan. Maalauksen kohtala hoiti hienosti ja olen siihen varsin tyytyväinen. Hahmo joka kurkistaa plexin takaa on ameriikanmaan sarjakuva ihmeitä nimeltään Swamp Thing. Mielestäni maalaus antaa kitaralle juuri sellaisen fiban kun halusin.
Siittä sitten kasaamaan keppiä. Iskin sen kasaan ja samalla totesin, että "lieviä" muutoksia tulee kun rahatilanne antaa myöten. Ensimmäisissä treeneissä totesin, että virittimet pitää vaihtaa ja elektroniikka on syvältä. Ja taas T-kaupoille kun raha tilanne antoi myöten eli virittimiksi valikoitui Shallerin lukittavat virittimet ja göldo sai hoitaa tone ja volume potikat. Orange dropsit päätyivät konkka valinnakseni.
Mitäs sitten, no mikit olivat "no name" pommit eli mistä parempaa tilalle. Olin pyöritellyt ajatusta Bare Knuckle Pickups:n tuotteista ja mikäs sen parempaa kuin WARPIG, ihan täydellinen mikki ainaskin nimen puolesta, noo toki niistä otettiin selvää interwebistä ja kyllähän se valikoitui talla mikiksi. Jotain spesiaalia siihen toki piti saada ja tilasin sen poltetulla cromilla. Tubesoundin Nalle toimitti sen minulle ja asennettuani sen paikalleen olin myyty BKP:n laatuun.
Samalla kun tutustuin BKP:n tuotteisiin kolusin mahdollisen kaulamikin sieltä ja päädyin THE MULE:en ajatuksena saada mahdollisimman laaja ääniskaala. Tuon mikin saaminen koitui hyvin hankalaksi kun en ollutkaan silloin varoissani kun olisi pitänyt. Nalle oli tässä hyvin avulias ja pienen kikkailun kautta mikki päätyi pöydälleni ja lopuksi kitaraani.
No lopputuloksena on mielestäni onnistunut näkemykseni SG:stä. Nyt kun saundimaailma on kunnossa vion keskittyä pieniin juttuihin, kuten nauhojen hiomiseen yms. Pitää muistaa että kitara on 77¤:n halpis eli ei varmisti laadukkaimpaa materiaalia mitä markkinoilla on. Viimeisin vetoni oli kieliä vaihtaessa oliivi öljytä otelauta jonka ansioista otelaudasta tuli huomattavasti tummempi sävuisempi. Katsotaan kuinka se kestää ajan myötä.
Rahaa on tähän tuotokseen palanut hävyttömän paljon ja en siitä mainitse muuta kuin se on lähes kymmen kertainen summa varsinaisen rungon ostohintaan eli jos jostain kumman syystä myyn tämän joskus tulee pers nettoa ja paljon.
Kiitän ja kumarran jos jaksoit kahlata tämän läpi...Kirjoittanut 333halfway 09.09.2014 | |  
|
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Elektroniikka ja soitinrakennus Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
