03.11.2017: Guitar Craft – kitaransoittamisen ...
Guitar Craft kitaransoittamisen tie, osa 1
Erään kitaransoittamisen opettamisen ja oppimisen tavan tarkastelu
Esipuhe
Tässä neliosaisessa artikkelissa tarkastelen ja arvioin Guitar Craft ilmiötä, joka liittyy kitaransoiton opettamiseen ja opiskelemiseen. Pyrkimykseni on rakentaa ilmiötä selittävää ymmärrystä. Artikkelin perustana olevan tutkimusaineiston olen koonnut käyttämällä osallistuvaa havainnointia, sekä keräämällä internet-, aikakausilehti- ja tutkimuskirjallisuuslähteitä. Artikkeli rakentuu Guitar Craftin kuvailemisesta, omista huomioistani ja kommenteistani sekä niiden lomaan punotuista teoreettisista ja tutkimuskirjallisuuteen rakentuvista pohdinnoista.
Lähestyn aineistoa tutkivan opettajan ja oppijan (tutkijan) näkökulmista. Teoreettisina taustoina käytän hyväkseni kasvatustieteiden, musiikkikasvatuksen ja -terapian sekä psykologian ja sosiaalipsykologian aloilla esitettyjä näkemyksiä. Kasvatustieteellinen ote tulee esiin artikkelin rakenteessa, joka on muodostettu yleisiä opetussuunnitelmien rakenteita ja opettajan henkilökohtaista portfoliotyöskentelyä mukaillen. Mukailtujen rakenteiden avulla artikkeli jäsentyy erittelemään taustaa, opetusfilosofiaa, ihmiskäsitystä, oppimisen päämääriä, opetuskäytäntöjä ja menetelmiä sekä opetussisältöjä.
Artikkeli ei täytä tieteellisyyden kriteerejä. Kirjoitin artikkelin tähän nykyicn muotoonsa tammikuussa 2013.
SISÄLLYS
OSA 1
1. Taustaa
2. Opetuksen taustafilosofiasta
OSA 2
3. Ihmiskäsitys
OSA 3
4. Oppimisen päämääristä
5. Opetuskäytännöistä ja -menetelmistä
6. Soittotekniikoista, soittimista ja virityksestä
OSA 4
7. Pohdinta (suppea ja keskeneräinen)
Aineisto ja lähteet
1. Taustaa
Guitar Craft on tapa oppia soittamaan kitaraa. Se on myös ihmisten muodostama yhteisö, joka on järjestänyt kitaransoiton koulutustilaisuuksia. Guitar Craftin ytimenä on elinikäisen oppimisen ja jatkuvan inhimillisen kehityksen ideat. Näitä ideoita Guitar Craftissa toteutetaan opiskelemalla kitaransoiton soittoasentoja ja -tekniikoita, tietoisuus- ja läsnäolotaitoja, monimutkaisia rytmisiä kuvioita sekä yhteissoittoa säveltäen ja improvisoiden.
Guitar Craftin ja sen parissa käytetyn kitaransoiton oppimistavan on kehittänyt kitaristina, säveltäjänä, tuottajana ja kouluttajana toiminut Robert Fripp (1946). Brittiläissyntyinen Fripp on työskennellyt pääasiassa niin sanotun länsimaisen kevyen musiikin kentällä. Hänen tyylilajejaan ovat olleet erityisesti progressiivinen, kokeellinen, taide- ja psykedeelinen rock, sekä jazzfuusio ja ambient (ks. esim. RF-W).
Kenties tunnetuin Frippin orkesteri on progressiivisen rockin pioneeri King Crimson. King Crimsonin lisäksi Fripp on tehnyt ja tuottanut musiikkia monien artistien kanssa. Näitä ovat muun muassa David Bowie, Brian Eno, Peter Gabriel, Andy Summers, The Roches, Blondie, Talking Heads, Joe Satriani ja Steve Vai (vuoden 2004 G3 kiertue), sekä Toyah Willcox, joka tätä nykyä on Frippin kanssa naimisissa. (Diliberto 2006a; RF-W; Hunter-Tilney 2012 ja 2010)
Fripp tunnetaan myös säveltäjänä ja konsertoivana muusikkona eri puolilla Eurooppaa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikkoja pitämistään Soundscapes äänimaalailukonserteista, länsimaisissa musiikeissa epätavanomaisten tahtilajien (esim. 5/8, 7/8, 9/8, 13/8 sekä 5/4, 7/4 ja 9/4) käytöstä ja polyrytmiikasta. Kitaransoittajana Fripp on tunnettu erityisesti crosspicking plektratekniikastaan, kehittämästään Frippertronics-efektistä (ks. RF-FD) ja vuodesta 1985 asti käyttämästään epätavanomaisesta kitaran virityksestä.
Guitar Craft sai syntynsä, kun syksyllä 1984 the American Society for Continuous Education pyysi Frippiä pitämään sarjan musiikkia käsitteleviä seminaareja toimipaikassaan Claymont Court:ssa, Yhdysvaltojen Länsi-Virginiassa. Siellä pidettiin ensimmäinen Guitar Craft -kurssi 25.3.1985. Kiinnostus Frippin pitämälle musiikin ja kitaransoittamisen koulutukselle oli kuitenkin niin suuri, että siitä lähtien tähän päivään (3.1.2013) mennessä on järjestetty pitkälle toista sataa kurssia ja projektia. Niiden kestot ovat vaihdelleet kolmesta päivästä kolmeen vuoteen. (Tamm 1990; CwtA-Part1, 0:36-0:43min)
Itse osallistuin Guitar Craft kitaransoittokurssille Joulukuussa 2009. Kurssi järjestettiin nunnaluostarin vuokratuissa tiloissa San Cugat:ssa, Barcelonan pohjoispuolella Espanjan Kataloniassa. Hakeuduin kurssille kehittääkseni kitaransoittotekniikkaani, erityisesti plektrasoittoani, ja tutkiakseni Guitar Craftia osallistuvan havainnoinnin avulla.
2. Opetuksen taustafilosofiasta
Fripp on korostanut, että Guitar Craft ei ole menetelmä, vaan se on tapa (a way) tehdä asioita: "Guitar Craft is not a method. Guitar Craft is a way of doing something." (CwtA-Part4, 5:20-5:26). Englanninkielen sanalla a way on myös merkitys tie. Sana tie sopii sisällöllisesti kuvaamaan Guitar Craftia, eritoten kun tietä ajatellaan Frippinkin kiinnostuksen kohteiden, itämaisten taolaisuuden ja zeniläisyyden näkökulmista elämäntapana.
Guitar Craft on vakavamielisille opiskelijoille elämäntapa, sillä koulutuksellisesti ajatellen Guitar Craft tähtää kokonaisvaltaisesti muutokseen muusikon tietoisuuden laadussa (läsnäolon intensiteetissä), kehotietoisuudessa, kehon käyttötavoissa, sekä suhteissa itseen, muihin ja ympäröivään maailmaan. Kyse on paljon muustakin kuin vain teknisen soittotaidon opiskelusta. Oleellinen osa koulutusta onkin niin sanottujen tietoisuustaitojen opiskelu ja syventäminen. Tietoisuustaidot ovat erityisesti läsnä itämaisissa filosofisissa ja käytännöllisissä perinteissä, kuten joogassa ja budo-lajeissa edellä mainitsemieni taolaisuuden ja zeniläisyyden lisäksi. (Tamm 1990b; Diliberto 2006a ja 2006b)
Tekemisen tapa ja tie metaforien lisäksi Guitar Craftiin kytkeytyy mystikko-filosofi G.I. Gurdjieffilta (1877?-1945) peräisin olevan tyyli käyttää termiä työ (a work) kuvaamaan kokonaisvaltaista ihmisen kehitystä. Työssä ihmisellä itsellään on aktiivinen rooli oman jatkuvan kehityksensä edistäjänä ei ainoastaan tietoisuustaitojen opiskelun avulla, vaan kokonaisvaltaisesti arjessa ja elinympäristöissä toimien.
Guitar Craft ajattelussa on vaikutteita Gurdjieffin ja hänen oppilaanaan olleen P.D. Ouspenskyn (1878-1947) ajatuksista, sekä heidän kehittämistään harjoitusmenetelmistä (työstä). Lisäksi siinä on vaikutteita brittiläissyntyisen filosofi-matemaatikko J.G. Bennettin (18971974) järjestämistä sosiaalista kanssakäymistä, ryhmädynamiikkaa ja ihmisen kokemuksellisia itsensä syvyyksiä luotaavista retriiteistä, joissa Fripp on ollut mukana 1970-luvun puolivälistä lähtien. (Diliberto 2006a; Tamm 1990; Saltzman 1999; JGB; Pentland 1999) Gurdjieff:n, Ouspenskyn ja Bennett:n ajatuksissa puolestaan vaikuttaa olevan paljon kosketuspintaa länsimaisen esoterian esimerkiksi teosofian ja ruusuristiläisyyden lisäksi juuri itämaisen ajattelun kanssa.
Vähän ennen kuolemaansa Bennet perusti jo edellä mainitsemani elinikäistä oppimista kannattavan yhdistyksen (the American Society for Continuous Education), jonka tilauksesta siis Fripp piti ensimmäisen Guitar Craft kurssin. Yhdistyksen tarkoituksena oli auttaa palauttamaan ympäristön ekologinen tasapaino ja luomaan suotuisat olosuhteet, joissa ihminen voisi kokonaisvaltaisesti kehittyä sopusoinnussa luonnon kanssa. Myöhemmin yhdistys muutti nimensä muotoon Claymont Society for Continuos Education. (Tamm, 1990; CSCE)
Kun keskustelin joidenkin samalle Guitar Craft kurssille kanssani osallistuneiden kanssa, nousi heidän puheissaan esiin muun muassa Gurdjieffin ajatusten tärkeä merkitys heidän kurssille osallistumisensa sekä oman elämänymmärryksensä kannalta. Tällaiset henkilöt vaikuttivat olevan vakavissaan Guitar Craft opiskelunsa ja omien tietoisuustaitojensa kehittämisen suhteen.
Tietoisuustaidot näyttävät viime vuosina alkaneen valtavirtaistua Euroopassakin. Pinnalle on noussut niin sanottu mindfulness harjoitus (tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo), jota länsimaiseen käyttöön on kehittänyt muun muassa Jon Kabat-Zinn. 1970-luvulla Kabat-Zinn perusti stressiklinikan, ja 1995 Massachusettsin yliopiston tietoisuustaitokeskuksen, joiden johtajana hän myös on toiminut. Akateemiselta arvoltaan Kabat-Zinn on nykyään ennaltaehkäisevän lääketieteen emeritusprofessori. (ACM; BB) Tänä päivänä mindfulness menetelmiä sovelletaan Suomessa muun muassa terveydenhoidon ja työelämän ajankohtaisissa tarpeissa, urheiluvalmennuksessa, johtajakoulutuksessa, työnohjauksessa sekä psykoterapia- ja peruskoulutuksessa (HI 2013; Tikkanen 2012).
jatkuu osassa 2Kirjoittanut toni.honkala 05.06.2014 |
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Soittaminen Tulostettava versio Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
