28.07.2003: Native Instruments Kontakt
Ensivaikutelma:
Sain nyt tuon Kontaktin paketin käteeni. Silmät kiiluen revin paketin auki. Manuaali oli ihan jees ja suuripiirteinen. Ei liian kädestä pitäen -meininkiä. Sentaminen kävi käden käänteessä ja softa toimi heti ongelmitta. Käväisin välittömästi v.1.2.1 -päivityksen, joka lisäsi DFD-ominaisuuden.
Samplen/instrumentin käyttöönotto:
Eipä voi tämän helpompaa olla. Sivussa näkyy hakemistopuu ala resurssien hallinta ja siitä saa kätevästi valittua jo valmiin instrumentin tai sitten siirtää sampleja drag & drop -tekniikalla tyhjän instrumentin keyrange/velocity -kordinaatistoon, jossa sitten voi parissa sekunnissa säätää samplelle oman laatikon, perussävelen ja mahdolliset crossfadet.
Modulaatiomatriisi ja kumppanit:
Kontaktin modulaarinen rakenne on varsin mukava. Palikoita saa lisäiltyä maun mukaan varsin vapaasti ja tähän päälle kun lisätään julmettu modulaatiomatriisi, niin lopputulos on erittäin herkullinen. Parametreille voi asettaa MIDI-ohjaimen ja velocity-käyrät voi piirtää itse. Yhden ihmeellisen bugin onnistuin löytämään: Kun pannausta yrittää ohjata LFO:lla, niin LFO ohjaakin volumea. Tämä oli mystinen ominaisuus. Muuten softa toimii moiteettomasti.
Looppaus:
Looppien tekeminen on varsin helppoa "snap to zero-x" -toiminnolla. Näin poksumisen kuutelemiseen kuluu vähemmän aikaa. Looppieditorissa saa vielä näkymän, jossa loopin loppu ja alku on liitetty. Näin loopin yhtymäkohdan vertailu on helppoa. Loopin crossfadella saa aikaan erittäin siistejä looppeja vaikeimmistakin loopattavista.
Ryhmittely ja efektointi:
Kontaktin erinomainen ryhmittelytoiminto antaa varsin laajat mahdollisuudet pikkusäätöön. Voit esimerkiksi tehdä niin, että yli 100:n menevällä velocityosuudella on säröä tai vaikkapa rumpusettejä tehdessä jokaiselle samplelle voidaan laittaa omat efektit. Kontaktin efektit ovat ihan hyvää Reaktorin/Pro52:n tasoa. Filtterit olivat softamaiset, eli ei mitkään maailman parhaat. Itseäni filtterit eivät juurikaan haittaa, koska en juuri samplauksiani filtteroi resonanssilla. Muilta osin efektit olivat ihan ok.
Presettisamplet:
Paketin mukana tulleet samplet olivat juuri niin hyviä kuin osasi odottaa, eli keskitasoa. Piano oli järkyttävän huono. Metallinen ja täysin bassoton, eli lähes käyttökelvoton. Jotenkin oli saatu siihen pianoon kulumaan yli 200 megaa. Jostain syystä se ei kuulostanut 200 megan pianolta. Sähköpianot olivat 80-lukuhelvetistä. Ns. "Rhodes" oli DX7:n FM piano. Kontaktin piano-CD:stä voidaan sano, että ajaa asiansa paremmin vaikka harakanpelättimen killuttimena.
Kitara-CD:n akustiset rämisivät oudosti. Aivan kuin joku olisi kokeillut, että pystyykö akustista kitaraa soittamaan kuin funk-bassoa. Lopputulos oli "ei". Ehkä pienellä hiomisella saisi kitarasta ihan käyttökelpoisen. Isoimmissa kitara- ja basso-patcheissa oli kovilla voimakkuuksilla ihmeellinen slide, joka toi sampleen kaivattua järkyttävyyttä. Tästä syystä on viisasta käyttää medium-versioita. Puhdas sähkökitara oli vähän turhahko. 12-kielisen akustisen duuri/molli-sointuarsenaali oli mainio ja nailonkitara olikin jo ihan siedettävässä muodossa.
Rummut sentään ajoivat asiansa ihan hienosti. Vähän liian kireät virvelit kaikissa akustisissa seteissä, mutta muuten ihan ok suoritus. Yllättävänä hienoutena rumpu-CD:ltä löytyi 111 megan patarummut. Ne jopa kuulostivat ihan patarummuilta. Ne olivat itse asiassa helkkarin hyvät patarummut. Ongelmaksi kehittyy nyt se tosiasia, että aika harva tarvitsee patarumpuja. Siispä koko samplearsenaalin paras osio on lähes turha. No pitää vaikka tehdä Fanfare for the Common Manista oma versio. Rumpu-CD:n perkussio-osasto oli hyvä ja saa osakseen kiitosta. Varsin kattava valikoima erinäisiä lyömäsoittimia laajoilla multisamplauksilla (parhaimmillaan kymmenen samplea per soitin) ja lisäksi orkesteriperkussiot.
Basso-osio tarjosi perinteiset bassot, eli akustinen perusbasso, sähköbasso ja fretless. Kaikki olivat ihan kohtalaisia paitsi fretless, joka oli taas jostain syvältä. Se oli ihan hyvä fretless-basso, mutta ilman sitä fretless-osiota. Se kuulosti tavan sähköbassolta, johon oli vain lisätty rujoa vibraattoa suorastaan järkyttävällä lopputuloksella. Kauheaa kuunneltavaa.
Sitten oli CD täynnä samplauksia Nativen muista tuotteista. Kyllähän sieltä ihan käyttökelpoista tavaraa löytyi, varsinkin EFX- ja sähkörumpusektorilta. Turhaa rumpulooppia oli liiaksi asti ja B4:n urkusoundit olivat hieman kuivahkot, sillä kuka tarvitsee full bar -urkusoundia.
Yhteenveto:
Sample venyy ja taittuu varsin vaivattomasti. Ei siis ihme, että Kontakt valittiin NAMM:n parhaaksi sampleriksi. Kontakt tarjoaa perussamplerin ominaisuudet + paljon ekstraa. Mukana tulleet samplet olivat varsin köykäiset, joten on syytä ostaa Kontaktin kanssa läjä sample-CD:tä. Täysin hintansa-arvoinen softa. Pakkohankinta. Stand alone -versio + laptop on mainio yhdistelmäkeikkailuun.
+ Äärimmäisen helppo käyttää
+ Monipuolinen (modulaarinen rakenne, modulaatiomatriisi)
+ Kaikki toimii mallikkaasti, jopa parjattu DFD.
+ Looppaus on vaivatonta
+ Ryhmittelymahdolisuus
+ Stabiili. Ei ongelman hitujakaan XP:ssä.
- 3 gigaa kuivia sampleja.
- Filtterit eivät yllä HW-tasolle.Kirjoittanut Juho L 28.07.2003 |
Arvostelu
KommentitEi kommentteja. Lisää kommentti! |  | | Artikkelit: Laitearviot Tulostettava versio Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
